Saksan liittotasavalta on edustuksellinen demokratia, jonka valtionpäämies on liittopresidentti. Liittopresidentti valitaan viiden vuoden välein, ja hänen asemansa on seremoniallinen. Lainsäädäntövalta on käytössä joka neljäs vuosi valittavilla liittopäivillä sekä liittoneuvostolla. Toimeenpanovaltaa käyttää liittokanslerin johtama hallitus. Saksa koostuu kuudestatoista osavaltiosta joilla on laaja päätösvalta. Osavaltiota johtaa ministeripresidentti.
Puolueet Saksan johtavat puolueet ovat keskustaoikeistolainen Saksan kristillisdemokraattinen unioni CDU ja keskustavasemmistolainen Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD. Ne kilpailevat keskenään johtavan puolueen asemasta, mutta ovat myös olleet yhteishallituksessa 1960-luvun loppupuolella ja 2010-luvulla. CDU:n sisarpuolue Baijerissa on Baijerin kristillissosiaalinen unioni (Christlich-Soziale Union in Bayern, CSU). Useissa hallituksissa on CDU:n hallituskumppanina ollut liberaali Vapaa demokraattinen puolue FDP.Erling Bjøl. Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 19: Uusi maailmanjärjestys. Helsinki Otava 1987 s. 72–75. Muita poliittisia puolueita ovat vasemmistopuolue Die Linke ja Saksan vihreät. FDP:n kannatus on 2000-luvulla merkittävästi vähentynyt porvarillisten äänestäjien siirryttyä CDU/CSU:n kannattajiksi.
Vuoden 2017 liittopäivävaaleissa liittopäiville palasi edellisissä vaaleissa vuonna 2013 liittopäiviltä tippunut FDP ja uutena puolueena liittopäiville nousi oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainen AfD, vaihtoehto Saksalle.
Lähteet
Aiheesta muualla
*