Lotto on Italiassa kehitetty onnenpeli, jossa pelaaja yrittää arvata oikein mahdollisimman monta arvottavaa numeroa. Lotossa arvattujen numeroiden järjestyksellä ei ole merkitystä.

Historia Klassinen historia Ensimmäinen dokumentoitu loton kaltainen arvonta järjestettiin Kiinan Han-dynastian aikana noin vuonna 200 eaa. Samalta ajalta peräisin olevassa runokokoelmassa Shijing mainitaan ”puun piirtäminen”, mikä ilmeisesti viittaa puisiin arpajaislippuihin. Pelin tuotoilla rakennettiin muun muassa Kiinan muuri. Erilaisia ​​lottopelien muotoja esiintyy Raamatussa, Koraanissa, kreikkalaisessa mytologiassa sekä muinaisissa Japanin ja Kiinan historiankirjoissa.

Ensimmäiset Euroopalaiset arpajaiset järjestettiin Rooman valtakunnassa, jossa vieraat saivat juhlapäivällisillä arpalippuja. Kaikille osallistujille oli taattu palkinto, ja peli oli pikemminkin juhlien isännän tapa jakaa vierailleen lahjoja. Arpajaisia järjestivät muun muassa keisarit Augustus ja Nero. Roomalaiset saattoivat voittaa muun muassa orjia ja maata, ja tuotot menivät Rooman ylläpitoon.

Keskiaika 1400-luvulla pidettiin ensimmäiset nykyisenkaltaiset eurooppalaiset arpajaiset Alankomaissa, jossa useat kaupungit tarjosivat käteispalkintoja kerätäkseen varoja kaupunginmuurien ja linnoitusten rakentamiseen.

Vuonna 1576 Genovan herttua Andrea Doria keksi arpoa senaatinjäsenet 120 vaalikelpoisesta ehdokkaasta. Valinta tehtiin nostamalla viisi nimeä uurnasta. Genovalaiset keksivät lyödä vetoa vaalituloksesta. Nimet vaihtuivat numeroihin. Myöhemmin 120 numeroa väheni 90:een Pelimuoto 5/90 on yhä käytössä Italiassa. Vuonna 1863 Italian yhdistymisen jälkeen lotto säädettiin valtion monopoliksi.Outi Niemelä 2012, s. 47

Arpajaiset saapuivat Amerikkaan eurooppalaisten siirtolaisten mukana. Yhdysvaltain ensimmäiset viralliset arpajaiset järjestettiin noin vuonna 1746. Arpajaisilla rahoitettiin erilaisia ​​hankkeita, kuten korkeakoulun perustamista, julkisen velan takaisinmaksua ja majakan rakentamista.

Teollinen ja moderni laajentuminen 1800-luvulla höyrykäyttöisten painokoneiden käyttöönotto mahdollisti arpalippujen massatuotannon, minkä ansiosta arpajaisten järjestäjät pystyivät laajentamaan toimintaansa huomattavasti ja tavoittamaan suurempia yleisöjä nopeasti kasvavissa kaupungeissa. Arpajaisilla rahoitettiin tärkeää teollista infrastruktuuria, kuten kanavia, siltoja ja varhaisia rautateitä Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa ne täydensivät rajallisia verotuloja julkisten rakennushankkeiden rahoituksessa nopean talouskasvun aikana. Laajalle levinnyt petollinen toiminta – kuten järjestetyt arvonnat ja arpalippujen väärentäminen – kuitenkin heikensi yleisön luottamusta ja johti laajoihin kieltoihin. 1800-luvun lopulle tultaessa useimmat Yhdysvaltain osavaltiot olivat kieltäneet arpajaiset, ja vuonna 1895 säädetty liittovaltion laki vahvisti kieltoa kieltämällä niiden mainostamisen postitse.

Vuonna 1964 New Hampshiresta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, joka otti osavaltion järjestämät arpajaiset uudelleen käyttöön, mikä merkitsi vähittäisen elpymisen alkua. Muut osavaltiot seurasivat perässä, ja lopulta syntyivät usean osavaltion yhteiset pelit, kuten Powerball ja Mega Millions.

Kaikkien aikojen suurin lottovoitto maailmassa on Yhdysvaltain Powerballissa marraskuussa 2022 pelattu 2,04 miljardin dollarin (noin 2,02 miljardin euron) potti, joka meni yhdelle ainoalle voittajalle Kaliforniaan.

Lotto eri maissa Suomi

thumb|100px|Veikkauksen loton logo vuosina 2011–2016 Suomessa Veikkaus aloitti loton myynnin joulukuussa 1970, ja ensimmäinen lottoarvonta televisioitiin 3. tammikuuta 1971. Ensimmäisen loton päävoitto oli arvoltaan 343 825 markkaa. Lottoarvonta täytti 40 vuotta 3. tammikuuta 2011, ja tuohon mennessä arvonta on suoritettu 2 126 kertaa. Siitä lähtien lotossa on pelattu yksi kierros arvontoineen joka viikko. Loton peliaika päättyy yleensä lauantaina kello 21.45, ja arvonta suoritetaan yleensä lauantaina kello 22.15. Suuret lauantaille osuvat juhlapyhät saattavat siirtää arvonnan sunnuntaille. Lottoarvonnalla on kaksi virallista valvojaa. 3.1.1971–29.9.2013 lottoarvonta on televisioitu Yle TV1:llä. Lokakuussa 2013 Loton arvonnat siirrettiin MTV3:llä näytettäväksi kymmenen iltauutisten jälkeen, koska Viestintäviraston mukaan Veikkauksen ja Ylen sponsorointiyhteistyö oli lainvastaista.Lotto nähdään viimeistä kertaa Ylellä, Yle.fi uutiset 29.9.2013

Nykyisessä Suomessa pelattavassa lotossa pelaaja valitsee seitsemän numeroa väliltä 1–40 (alkujaan, syksyyn 1980 saakka valittiin kuusi numeroa väliltä 1–40, sen jälkeen muutaman vuoden ajan seitsemän numeroa väliltä 1–37 ja sittemmin seitsemän numeroa väliltä 1–39). Arvonnassa arvotaan seitsemän numeroa ja yksi (aikaisemmin kolme ja sittemmin kaksi) lisänumero; rivihinta on 1 euro. Voittoluokkia muutettiin muun muassa vuoden 2011 kierroksesta 41 lähtien. Päävoiton sai tuolloin 7 oikein -tuloksella ja pienimmän voiton kolmella varsinaisella ja yhdellä lisänumerolla, joiden määrä pieneni kolmesta kahteen. Loton palautusprosentti on 41,1.

Toinen Suomessa pelattava lottopeli on Vikinglotto, jota voi pelata kaikissa Pohjoismaissa sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vikinglotossa arvotaan kuusi varsinaista numeroa 48 numerosta sekä yksi vikingnumero viidestä vaihtoehdosta. Voittoluokkia on kahdeksan: 6+ vikingnumero, 6 oikein, 5+ vikingnumero, 5 oikein, 4+ vikingnumero, 4 oikein, 3+ vikingnumero ja 3 oikein.

Suomessa lottovoittajat jättävät lunastamatta vuosittain keskimäärin kuusi miljoonaa euroa voittamiaan voittoja.

Espanja Maailman toistaiseksi suurin lottopotti 2,5 miljardia euroa pelattiin joulukuussa 2022 Espanjassa, jossa El Gordoksi nimettyä peliä on pelattu jo vuodesta 1812 lähtien.

Italia Italian valtion lotossa, SuperEnalotto-pelissä, oli jaossa 155,8 miljoonan euron potti lokakuussa 2010.

Ruotsi Loton myynti aloitettiin Ruotsissa 1980, ja numeroita arvotaan 7 numeroa 35 mahdollisesta. Suurin voitto on ollut 214,6 miljoonaa kruunua 27. maaliskuuta 2010.

Norja Norjassa Lotto on Norsk Tippingin järjestämä rahaeli. Norjan ensimmäinen lottoarvonta pidettiin 19. huhtikuuta 1986.

Yhdysvallat Yhdysvaltojen ensimmäinen moderni lottopeli lanseerattiin New Hampshire Sweepstakesin myötä, joka tunnetaan nykyään nimellä New Hampshire Lottery. Alkuperäinen peli perustui hevoskilpailun tuloksiin, ja ensimmäiset liput myytiin 12. maaliskuuta 1964.

Trivia Bulgariassa arvottiin sama lottorivi kahteen kertaan 6. ja 10. päivänä syyskuuta 2009. Numerot olivat 4, 15, 23, 24, 35 ja 42. Numerot arvottiin eri järjestyksessä, ensimmäisellä kerralla kukaan ei voittanut päävoittoa, mutta toisella kerralla päävoittoja löytyi 18 kpl. 4, 15, 23, 24, 35, and 42: identical lottery draw raises eyebrows, The Sydney Morning Herald 17.9.2009 Jokainen voittaja sai 10 164 levaa eli noin 5 200 euroa. Israelissa arvottiin sama kuuden numeron lottorivi uudestaan kuukauden sisään vuoden 2010 lopulla.

Katso myös Keno Kombinaatio Rahapelit Urheiluvedonlyönti

Lotto populaarikulttuurissa Kirjallisuus Pekka Parkkinen: Kaupunki nimeltä lotto (runokokoelma, 1972) Esko Laukko: Kuolemanlotossa kuusi oikein (1974) Anna-Leena Härkönen: “Lottovoittaja”-novelli novellikokoelmassa Karusellimatka (1993) Simo Olavi Hämäläinen: Kätkäläisen jättipotti (1996) Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie (2001) Marjatta Kannus: Lottovoitto (2008) Timo Parvela: Ella ja jättipotti (2009) Marja Björk: Prole (2012) Veli-Matti Lihavainen: Viimeinen palvelus (2012)Outi Niemelä 2012, s. 119-121 Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein (2014)

Musiikki

Aarnen valinta: Elämäni lotto Pepe Ahlqvist: Lottovoittaja Dallapé: Tuplajättipotti Eläkeläiset: Hävisin lotossa taas Haloo Helsinki!: Eurojackpot Hausmylly: Schysteemi Julle ja Hilipiliboys: 7 oikein Jösse Järvenpää: Pommi tai lottovoitto Keuhkot: Virallinen valvoja Klamydia: Onnekas voitokas Jukka Koivisto & Hariolax: Jättipotti Sakari Kuosmanen: Suomalainen voittaa aina Matti Kuusla, Marjatta Leppänen & Jukka Virtanen: Maikki Rantalaisen lottovoitto Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala Lokarit: Luuketti (Johtajille laskuvarjosopimukset vaan) Marion: Kuusi oikein Markita Mattson: Entäs sitten Maustetytöt: Tein kai lottorivini väärin Jussi Mänty: Lotto Jari Niemelä: Rakkauden lottovoitto Olli Orrenmaa: Lottopotti Paratiisin varjot: Lottotyttö

Pojat: Lottovoitto Kake Randelin: Mä kulkija päämäärää vailla Arto Rinne: Lottovoittoko syntyä Suomeen Rotten Sound: Lottovoitto Jope Ruonansuu: Aulis Gerlander Jope Ruonansuu: Pyykkipojat Jari Sillanpää & Marita Taavitsainen: Tangon taikaa -lotto -levy Sleepy Sleepers: Lottopotti (sketsi) Sleepy Sleepers: Linda kerro hinta Sleepy Sleepers: Väinö Stepa: Lottovoitto The Sörsselssön: Lottovoitto Reijo Tani: Lotto Kari Tapio: Lottovoitto on syntyä Suomeen Vibrakööri: Lottovoittaja Maija Vilkkumaa: Lottovoitto Åttopojat: Lottovoitto Pyhimys: Vitun huora Sec.03: Surun päivä Petri Nygård: Kanava nolla No Man’s Band: Elinkautinen Reino & the Rhinos: HunajaaOuti Niemelä 2012, s. 122

Elokuva ja televisio Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976) Lottovoittajien maa (1990) Seitsemän (televisiosarja) (2001) Downshiftaajat (2015-2020) Kaikki oikein (Solar Films 2018)

Muualla Suomalaisessa My Summer Car -tietokonepelissä voi täyttää lottokupongin Teimon kaupalla. Numerot voi tarkistaa teksti-tv:stä. Pelissä voi myös varastaa lottovoittaja Joukon matkalaukun. Sen sisältämän rahan määrä on satunnainen, mutta se on tyypillisesti 1 500 000 ja 2 000 000 välillä.

Lähteet

Outi Niemelä: Lotto – Lottokansaksi lottotytön matkassa. Sammakko, 2012

Viitteet

Kirjallisuutta Outi Niemelä: Lottokirja (Sammakko, 2013)

Aiheesta muualla

Veikkauksen Lotto-sivut Loton matematiikkaa (Solmu 2/2002) Seppo Mustonen: Lotto-ohjelma (10/2002) Suomen loton arvontatulokset vuodesta 1986

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit