Heikki Väisänen (29. syyskuuta 1864 Iisalmi – 25. marraskuuta 1940 Lapinlahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n ja STPV:n kansanedustajana vuosina 1917, 1919 ja 1929–1930. Väisäsen poliittinen ura päättyi 1930, jolloin kommunistien julkinen toiminta kiellettiin Suomessa ja hän sai vankilatuomion.
Elämä Nerkoon kylässä syntyneen Heikki Väisänen vanhemmat olivat Aatami Väisänen (s. 1838) ja Ulrika Katainen (1843-1884). Hän ei käynyt edes kansakoulua, vaan teki maatöitä ja oli myöhemmin parinkymmenen vuoden ajan radanrakentajana eri puolilla Suomea. Vuodesta 1906 lähtien Väisänen viljeli omaa pientilaansa Parikkalassa.
Väisänen lähti työväenliikkeeseen 1905. Hän vaikutti Parikkalan kunnalliselämässä useiden lautakuntien jäsenenä. Vuoden 1916 eduskuntavaaleissa Väisänen jäi varasijalle, mutta hänestä tuli kansanedustaja Juho Pihlmanin kuoltua ennen eduskunnan kokoontumista keväällä 1917. Sisällissodan jälkeen Väisänen oli pienviljelijänä Jaakkimassa. Tammikuussa 1919 hän nousi niin sanottuun tynkäeduskuntaan, kun Vilho Lehokas oli teloitettu Viipurin taistelun jälkimainingeissa. Siirryttyään vuosikymmenen vaihteessa kommunistisen SSTP:n riveihin Väisänen työskenteli Iisalmen työväentalon vahtimestarina. Hän oli Iisalmen kaupunginvaltuuston jäsen. Vuonna 1929 Väisänen valittiin jälleen eduskuntaan SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n listoilta.
Heinäkuussa 1930 Svinhufvudin hallitus määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostamana kaikki STPV:n kansanedustajat vangittaviksi. Eino Pekkalan ja Jalmari Rötkön jouduttua Etsivän keskuspoliisin haaviin Väisänen piileskeli viikon ajan kotiseudullaan. Kuultuaan talonpoikaismarssille kokoontuneiden lapualaisten poistuneen Helsingistä hän palasi noutamaan edustajanpalkkiotaan ja pidätettiin Säätytalolla. Marraskuussa Turun hovioikeus tuomitsi Väisäsen valtiopetoksen valmistelusta puoleksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen. Valtiopäivätoimintansa ohella hänen katsottiin kuuluneen Sosialistisen nuorisoliiton Iisalmen nuorisoyhdistykseen.
Perhe Heikki Väisäsen puoliso oli Hanna Halonen (s. 1868), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1895. Perheeseen syntyi viisi lasta. Kestävyysjuoksija Onni Väisänen (1896-1972) oli heidän poikansa.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Iisalmen kaupunginvaltuutetut Luokka:Viipurin läänin itäinen vaalipiiri Luokka:Pohjois-Savon vaalipiiri Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1940 kuolleet