Einar (Einari) Lankinen (15. huhtikuuta 1911 Kurkijoki – 21. tammikuuta 1994 Turku)Einar Lankinen ja Heikki Lankinen, Paimion hautausmaa, Paimio, hautapaikka 02 01 12 563, viitattu 18.12.2025Döda: I stadens finska församlingar: Einar Lankinen 82 år, Åbo Underrättelser, 1994, No 22, sivu 17, julkaistu 1.2.1994 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)Einar Lankinen, Olin takaa-ajettuna, sivut 4-15, Kirjapaino Pika Oy, Turku 1981 oli suomalainen Turussa asunut kirjailija ja säveltäjä.
Lankisen kirjallinen tuotanto koostui runoista ja romaaneista. Hän teki myös sävellyksiä ja sanoituksia. Oman kertomansa mukaan Lankinen sairastui 1940-luvulla silmäsairauteen joka johti useita vuosikymmeniä kestäneeseen hoitokierteeseen. Lankinen pääsi julkaisemaan tuotantoaan vasta selvittyään tästä sairaudesta.
Lankinen väitti kirjassaan Olin takaa-ajettuna että Yleisradio oli salakuvauslaitteillaan varastanut hänen käsikirjoituksiaan, sävellyksiään ja ideoitaan. Nämä oli sitten myyty Suomessa ja ulkomailla toimineille televisioyhtiöille, elokuvayhtiöille, kirjailijoille, muusikoille ja taiteilijoille jotka olivat sitten tuoneet ne julki omina luomuksinaan. Lankisen mukaan kaikki suomalaiset musiikintekijät Mikko Alataloa lukuun ottamatta olivat varastaneet sävellyksensä häneltä. Lankinen sanoi kärsineensä tämän toiminnan vuoksi vuoteen 1973 mennessä jopa 30 miljoonan markan tappiot ja hän kutsui Yleisradiota maailman suurimmaksi rikollisjärjestöksi.
Useat Lankisen kirjoista olivat Turussa ja Naantalissa toimineiden Pegasos-seuran ja Kansallis-mytologisen yhdistyksen kustantamia. Näiden yhdistysten taustalla oli tunnettu uusnatsi Pekka Siitoin mutta Lankisen kirjoissa ei ollut vaikutteita Siitoimen ajatuksista.
Lankinen syntyi Kurkijoella Laatokan Karjalassa. 669-sivuisessa kirjassaan Rakkautta Karjalan tanhuvilla, jota Lankinen piti pääteoksenaan, Lankinen kuvaa kotiseutunsa ihmisiä ja tapahtumia lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa aikoina. Siinä paikkojen ja ihmisten nimiä on muuteltu, mutta muutoin se on pitkälti todenmukainen. Kirjailija itse henkilöityy romaanin Heino nimiseen poikaan. Romaanissaan Lankinen kertoo sisaruksistaan, isästään Heikki Juhonpoika Lankisesta (1878–1954) ja äidistään Helena Juhontytär Lankisesta (o.s. Tikka) (1885–1971) ja muista kylän asukkaista. Kirjaansa Lankinen työsti Jaakkimassa vuodesta 1937 ja se valmistui vuonna 1946 Helsingissä.
Lankinen muutti Kurkijoelta Helsinkiin vuoden 1939 keväällä.Kirkollisia ilmoituksia: Jaakkima: Tal.p. Einar Lankinen, Reuskulasta Helsingin Sörnäisten suom. seurakuntaan, Maakansa, 1939, No 155, sivu 6, julkaistu 11.7.1939 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Elämäänsä Helsingissä Sörnäisissä Lankinen kuvaa kirjassaan Olin takaa-ajettuna.
Lankinen kuoli vuonna 1994 Turussa. Hänet on haudattu samaan hautaan isänsä kanssa Paimiossa Paimion hautausmaalle.
Teoksia Miten saavutan onnen. Omakustanne, Karkkila 1971 (nimimerkillä Seppo Markko) Ohjeita elämän ongelmiin. Pegasos-seura, Turku 1976 Rakkautta Karjalan tanhuvilla, romaani. Pegasos-seura, Turku 1977 (käsikirjoitus vuodelta 1946) Rakkauden lähteellä, runoja. Omakustanne, Turku 1978, 2. painos Kansallis-mytologinen Yhdistys, Naantali 1991 Olin takaa-ajettuna. Omakustanne, Turku 1981 Rakkauden iloa ja tuskaa, romaani. Kansallis-mytologinen yhdistys, Naantali 1983 Rakkaudesta rakkauteen, romaani. Kansallis-mytologinen yhdistys, Naantali 1986 Helkkykää harput : uusia lauluja Taivaan ihanuudesta. Kansallis-mytologinen yhdistys, Naantali 1988 Retki säveltenmaailmoihin, sisältää Lankisen soitinsävellyksiä, lauluja, marsseja sekä rakkauslauluja nuotteineen. Kansallis-mytologinen yhdistys, Naantali 1989
Lähteet Balladi Einari Lankisesta . Harmin puimuri 5.3.2010.
Viitteet
Aiheesta muualla Sampo Haarlaa: Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna . Yle Teksti-tv 19.7.2013. GENi, Einari Heikinpoika Lankinen (1911 - 1994) (artikkelissa valokuva Einar Lankisesta soittamassa mandoliinia)
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1911 syntyneet Luokka:Vuonna 1994 kuolleet