pienoiskuva|Kaksi järjestyksenvalvojaa ja järjestyksenvalvojien esimies (oranssi liivi) Kamasa Drag Race Week -kiihdytyskilpailussa Alastaron moottoriradalla kesäkuussa 2012. Järjestyksenvalvoja on Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, jonka tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan.
Järjestyksenvalvojasta saatetaan yleisesti käyttää lyhennettä "JV" . Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetuista järjestyksenvalvojista käytetään yleisesti samaa tarkoittavia lyhenteitä "PRJV" tai "PORA-JV" (Poliisin ja Rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja). Entisen järjestyslain mukaista järjestyksenvalvojaa kutsuttiin lyhenteellä "JLJV". Puhekielessä käytetään usein termiä "järkkäri" tai "stevari".
Järjestyksenvalvojan asettaminen Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen Järjestyksenvalvojaksi voidaan Suomessa hyväksyä tehtävään sopiva ja suostuva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäministeriön määrittämän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä se, joka on täyttänyt 18 vuotta tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva, on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän koulutuksen, joka sisältää ainakin järjestyksenvalvojatoimintaan, järjestyksenvalvojan tehtäviin sekä järjestyksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät opetusaiheet (järjestyksenvalvojan peruskoulutus 40 tuntia), on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän kertauskoulutuksen (järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 8 tuntia), jos järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä hakeva on jo aikaisemmin hyväksytty järjestyksenvalvojaksi 3. kohdan perusteella.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä järjestyksenvalvontatehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.
Järjestyksenvalvojan asettaminen Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa
kokoontumislain (530/1999) 18 §:ssä tarkoitettuun yleiseen kokoukseen tai yleisötilaisuuteen yksityistilaisuuteen ulkoilulaissa (606/1973) 22 §:ssä tarkoitetulle leirintäalueelle merilain (674/1994) 15 luvun 18 §:ssä tarkoitetulle matkustajien kuljettamista suorittavalle alukselle majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) 5 §:ssä tarkoitettuun majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetun yliopiston ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitetun ammattikorkeakoulun toimipaikkaan.
Järjestyksenvalvojia voidaan myös asettaa kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetun yleisötilaisuuden, ulkoilulaissa tarkoitetun leirintäalueen, aluksen sekä majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnasta annetun lain mukaisiin majoitus- ja ravitsemisliikkeiden välittömään läheisyyteen.
Yksityistilaisuuksissa järjestyksenvalvojien on toimittava turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa.
Järjestyksenvalvojan koulutus Järjestyksenvalvojan peruskurssin kesto on 40 oppituntia, minkä jälkeen on suoritettava kahdeksan tunnin kertauskurssi viiden vuoden välein. Voimankäyttökoulutukset, myös eri voimankäyttövälineille, on suoritettava erikseen. Jos järjestyksenvalvoja toimii yrityksessä jolla on turvallisuusalan elinkeinolupa, voimankäyttövälineiden kertauskoulutus (8 oppituntia) on suoritettava kerran vuodessa.
Järjestyksenvalvojan tunnukset Järjestyksenvalvojien tunnukset määritetään sisäasianministeriön asetuksessa järjestyksenvalvojan tunnuksista (875/2016).
Järjestyksenvalvojan on käytettävä tunnistelaattaa tai tunnisteliiviä. Poliisi voi tarvittaessa määrätä, kumpaa edellä mainitusta järjestyksenvalvojan on käytettävä.
Tunnukseen merkitään sanapari " JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" tai sama toisin päin. Tunnukseen voidaan tarvittaessa lisätä sana "security", jonka sijasta voidaan käyttää kokoontumislain mukaisissa urheiluun liittyvissä urheilutilaisuuksissa käyttää sanaa "steward". pienoiskuva|Järjestyksenvalvojan tunnuslaatta
Tämän säädöksen vuoksi sellainen henkilö, joka ei ole asetettu järjestyksenvalvojaksi, ei ole oikeutettu käyttämään sellaista järjestyksenvalvojaa erehdyttävästi muistuttavaa tunnistetta, jossa lukee teksti "security". Jos sanaa "security" käytetään, se sijoitetaan sanojen "JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt" alapuolelle.
Tunnistelaatan on oltava pohjaväriltään keltainen, ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä tekstillä. Laatan vasempaan alakulmaan voidaan merkitä järjestyksenvalvojan tunnistenumero.
Liivin on oltava keltainen ja teksti on merkittävä mustalla tai tummansinisellä värillä. Liivin rintamukseen ja selän alaosaan voidaan merkitä tunnistenumero. Poliisi voi tarvittaessa määrätä järjestyksenvalvojaorganisaatiossa esimiesasemassa olevan käyttämään oranssia tunnisteliiviä jossa on sanapari "esimies - förman".
Poliisin ja Rajavartiolaitoksen (PRJV) avuksi asetetut järjestyksenvalvojat käyttävät yleisesti tunnisteliiveissään mustalla taustalla olevia tunnisteita, jotta heidän toimivaltuutensa pystytään erottamaan paremmin normaaleista järjestyksenvalvojista.
Muu kuin järjestyksenvalvontatehtävässä oleva järjestyksenvalvoja ei saa käyttää järjestyksenvalvojan asemaa osoittavaa tunnistetta.
Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja Jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää, alueen tai paikan tai kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi lisäksi antaa luvan asettaa järjestyksenvalvojia poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi:
terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen haltijan hakemuksesta; Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta; työ- ja elinkeinotoimistoon työ- ja elinkeinotoimiston hakemuksesta; kauppakeskukseen kauppakeskuksen haltijan hakemuksesta; liikenneasemalle liikenneaseman haltijan hakemuksesta; satamaan sataman haltijan hakemuksesta; lentopaikkaan lentopaikan haltijan hakemuksesta; joukkoliikenteen kulkuneuvoon kulkuneuvon haltijan hakemuksesta; tai kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) tarkoitettuun vastaanotto- ja järjestelykeskukseen keskuksen haltijan tai Maahanmuuttoviraston hakemuksesta.
Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetuilta järjestyksenvalvojilta ei ole lainkaan oikeutta säilössä pitoon tai pääsyn estämiseen. Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetun järjestyksenvalvojan tulee olla turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavan yrityksen palveluksessa oleva työntekijä (työsopimus) ja hänellä tulee olla voimassa oleva hyväksyntä järjestyksenvalvojaksi sekä hänellä tulee olla suoritettuna vartijan peruskoulutus. Järjestyksenvalvojakorttia tulee pitää mukana työtehtävissä.
Järjestyksenvalvojan toimintaperiaatteet Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa järjestyksenvalvojan tehtävään ja toimenpiteillä tavoiteltavaan etuun.Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 § Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava, ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään turvallisuutta.
Järjestyksenvalvojan on toimittava laissa ja asetuksessa annettujen säännösten mukaisesti. Järjestyksenvalvojan on noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden viranomaisten toimivaltansa rajoissa etukäteen tai tilaisuuden aikana antamia käskyjä ja määräyksiäLaki yksityisistä turvallisuuspalveluista 25 §.
Järjestyksenvalvojan oikeudet ja velvollisuudet Yleistä Järjestyksenvalvojien toimivaltuudet riippuvat siitä, minkä lain nojalla järjestyksenvalvoja on asetettu. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu kokoontumislain (530/1999), ulkoilulain (606/1973), merimieslain (423/1978), tai majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) nojalla, hänellä on täydet toimivaltuudet. Mikäli järjestyksenvalvoja on asetettu yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 28 §:n nojalla kauppakeskukseen, liikenneasemalle tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon, hänen toimivaltuutensa ovat rajatummat.
Pääsyn estäminen Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää. Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus (harkinnanvarainen estäminen) estää pääsy toimialueelleen henkilöltä jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta, joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle, jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.
Erityisesti 2. kohdassa on järjestyksenvalvojan oltava erityisen tarkka jotta ei syyllistyisi syrjintään.
Poliisin ja Rajavartiolaitoksen avuksi asetetulla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta pääsyn estämiseen. Sitä vastoin joukkoliikenteen kulkuneuvossa kuljettajalla ja konduktöörillä on tällainen oikeus.Laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä (472/1977) 3 § 1 mom
Henkilön poistaminen, kiinniottaminen, pääsyn estäminen ja säilössäpito Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka:
1) päihtyneenä häiritsee järjestystä tai muita henkilöitä;
2) vaarantaa turvallisuutta;
3) uhkaavasti esiintyen, meluamalla, väkivaltaisuudella taikka muulla käyttäytymisellään häiritsee järjestystä; tai
4) oleskelee alueen yleisöltä suljetussa osassa ilmeisen oikeudettomasti.
Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi.
Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa. Jos kiinniotettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti, kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut. Järjestyksenvalvojan tulee laatia jokaisesta säilössä pidettävästä henkilöstä allekirjoitettu säilöönottoilmoitus. Järjestyksenvalvojan on toimitettava säilöönottoilmoitus viipymättä tilaisuuden päättymisen jälkeen poliisilaitokselle.