Didier Ratsiraka (4. marraskuuta 1936 Vatomandry Toamasinan lähellä – 28. maaliskuuta 2021Madagascar : l’ancien président Didier Ratsiraka est mort ) oli madagaskarilainen upseeri ja poliitikko, joka toimi pitkään Madagaskarin presidenttinä. Hän toimi kotimaansa presidenttinä kahdesti: ensimmäisen kerran vuosina 1975–1993, ja toisen kerran 1997–2002.
Didier Ratsiraka syntyi korkean malagassivirkamiehen perheeseen. 1950-luvulla hänen isänsä työskenteli Tamataven maakunnan kuvernöörinä. Etniseltä taustaltaan hän on betsimisaraka.
Ratsiraka kävi lyseon Pariisissa, valmistui vuonna 1963 Brestin merenkulkuoppilaitoksesta ja palveli aliupseerina Madagaskarin laivastossa. Vuosina 1965–1969 hän suoritti tietoliikenneinsinööri-instituutin ja merisotakorkeakoulun Toulonissa. Vuosina 1970–1972 Ratsiraka työskenteli sotilasasiamiehenä Madagaskarin Ranskan lähetystössä. Vuonna 1972 hänestä tuli Gabriel Ramanantsoan sotilashallituksen ulkoministeri.
Kesäkuussa 1975 Madagaskarin sotilasjohto nimitti Ratsirakan maan presidentiksi. Hänen valintansa vahvistettiin saman vuoden joulukuussa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Vuonna 1976 hän perusti johtamansa Madagaskarin vallankumouksen eturintama (Antokon’ny Revolisiona Malagasy, AREMA) -nimisen puolueen. Presidenttinä Ratsiraka ryhtyi ajamaan sosialistista politiikkaa ja kansallisti teollisuuden, mikä ennen pitkää johti maan talouden romahtamiseen. Myöhemmin talouselämää alettiin vapauttaa, mutta poliittinen ja sotilaallinen valta pysyi tiukasti Ratsirakan käsissä. Vuonna 1984 Ratsiraka kielsi kamppailulajit, joiden harjoittajia maassa oli arviolta 10 000 ja näistä osa oli armeijan aktiivisessa palveluksessa olevia. Kiellon syynä oli erityisesti kungfun suosio, minkä Ratsiraka katsoi olevan potentiaalinen uhka kansalliselle turvallisuudelle. Kielto johti väkivaltaisiin protesteihin, mihin Ratsiraka vastasi 31. heinäkuuta 1985 lähettämällä armeijan kungfu-kerhojen tiloihin tappamaan sen johtajat.
Vuoden 1991 virkamieslakko pakotti Ratsirakan luovuttamaan vallan väliaikaiselle hallitukselle. Ratsiraka hävisi vuoden 1993 presidentinvaalit Albert Zafylle, mutta vuonna 1997 hänet valittiin jälleen presidentiksi.
Joulukuun 2001 presidentinvaaleissa Ratsiraka ja hänen kilpailijansa Marc Ravalomanana ilmoittautuivat molemmat voittajiksi. Ratsiraka julisti poikkeustilan ja merinalaissyntyisen Ravalomananan kannattajat aloittivat levottomuudet, joita lietsottiin maan keskiosan ja rannikkoväestön välisillä ristiriidoilla. Huhtikuussa 2002 Madagaskarin korkein oikeus vahvisti Ravalomananan vaalien voittajaksi 51 prosentin ääntenenemmistöllä. Yhdysvaltojen ja Ranskan tunnustettua hänen hallituksensa Ratsiraka pakeni Ranskaan heinäkuussa 2002. Joulukuussa 2003 hänet tuomittiin poissaolevana viiden vuoden vankeuteen maan sisäisen yhtenäisyyden hajotuspyrkimyksistä.
Lähteet
Luokka:Madagaskarin presidentit Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Vuonna 2021 kuolleet