pienoiskuva|Karolina Eskelin 1890-luvun alussa. Karolina Sidonia Eskelin (3. huhtikuuta 1867 Helsinki – 6. marraskuuta 1936 Helsinki) oli ensimmäinen nainen, joka väitteli Suomessa tohtoriksi vuonna 1895.
Suku ja koulutus Eskelinin vanhemmat olivat merikapteeni Nikolai Eskelin ja Sidonia Antoinetta Boberg. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja lopulta kirjanpitäjäksi. Työn ohessa hän suoritti matematiikan ylioppilaskurssin, käytti kaikki rahansa kirjoihin ja kirjoittautui ylimääräiseksi oppilaaksi Ruotsalaisen tyttökoulun jatkoluokille. Hän valmistui vuonna 1885 ylioppilaaksi. Hän sai erivapaudella opiskeluoikeuden Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa. Samaan aikaan ylioppilastutkinnon suoritti Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865–1942) joka myös ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä.
Karolina Eskelin sai lahjakkaana opiskelijana opintolainan, yliopiston apurahan ja myöhemmin Rosina Heikelin rahaston stipendin. Opinnot sujuivat hyvin. Anatomian opinnot olivat koettelevia, sillä ruumiita ei vielä säilytetty formaliinissa. Sukupuolielinten tenttiä ei saanut suorittaa yhdessä miesopiskelijoiden kanssa, ja miesprofessorille tentittäessä piti vanhemman naishenkilön olla läsnä ”esiliinana”.
Eskelin valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1888 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1895. Joulukuussa 1895 hän väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi, ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon joulukuussa 1896. Hänen väitöskirjansa nimi oli Studier öfver tarminvagination (Tutkimuksia suolentukkeumasta). Sivu 174.
Vain kolme päivää häntä myöhemmin sai filosofian tohtorin arvon Tekla Hultin (1864–1943), joka oli puolustanut väitöskirjaansa toukokuussa 1896.
Lääkäri Valmistuttuaan Eskelin toimi aluksi lääkärinä Tampereella ja sitten apulaislääkärinä Helsingin Kirurgisessa sairaalassa. Saatuaan työkokemusta sairaalatyöstä Eskelin muutti takaisin Tampereelle ja perusti sinne kahdeksan potilaspaikan yksityissairaalan Dr. Karolina Eskelins privata sjukhus vuosina 1899–1903. Hän myi hyvin menestyneen sairaalan vuonna 1903. Vuosina 1903–1905 ja vuonna 1912 hän toimi lääkärinä amerikansuomalaisten parissa, jonne hän lähti yhdessä lääkäri Ellen Maria Ahlqvistin (1870–1920) kanssa. Siellä hän toimi lääkärinä erityisesti suomalaisten ja skandinaavisten siirtolaisten keskuudessa Massachusettsissa, Michiganissa ja Oregonissa.
Palattuaan Suomeen hänellä oli Helsingissä Eläintarhanhuvila 7:ssä sairaala gynekologisia ja kirurgisia tapauksia varten. Vuonna 1907 Eskelin avasi yhdessä kirurgi Gustaf Adolf Wetterstrandin kanssa Pietarinkatu 24:ssä sairaalan, jossa oli 17 sairaansijaa. Sairaala, joka siirtyi vuonna 1919 uusille omistajille, tunnettiin vuodesta 1920 nimellä Sanitas. Oman sairaalansa ohella Eskelin ylläpiti kaupungin tuella vuosina 1907–1909 Kallion kaupunginosan kirurgista poliklinikkaa, jossa kävi varsinkin työväestöön kuuluvia potilaita.
Eskelin julkaisi terveyden ja sairaanhoidon alalta muutamia yleistajuisia teoksia, kuten Henkilökohtaisesta terveydestä (1927), ja sairaanhoitajien oppikirjan Gynegologinen sairashoito (1924, ilmestyi suomeksi ja ruotsiksi). Hän toimitti Kotilieden lääkärikirjan vuonna 1929, joka ilmestyi aikojen kuluessa kymmenenä painoksena.Karolina Eskelin, Tiedenaisia, Helsingin yliopisto
Muu toiminta Eskelin toimi yliopiston naisopiskelijoiden puheenjohtajana ja kirjoitti artikkeleita yhdistyksen julkaisemaan Lyran-lehteen. Hän oli Helsingin Toipumakodin perustajia ja sitä ylläpitävän yhdistyksen sihteeri. Lisäksi hän tuki taloudellisesti Pelastusarmeijan työtä.
Eskelin oli ensimmäisiä ajokortin suorittaneita naisia Suomessa ja harrasti autourheilua. Hän oli yksi Suomen Automobiiliklubin perustajajäsenistä.
Yksityiselämä Hänen pitkäaikainen elinkumppaninsa oli Hanna Charlotta Maria Cederholm (1869–1942), suomenruotsalainen piirustuksenopettaja, taiteilija ja kirjailija. Naisten aika: Valkoinen varis ja muita oppineita naisia, Gaudeamus Helsinki University Press, 2015, Osio: III Opiskelijatytöistä vaikuttajanaisia – Tohtori Karolina Eskelin, kirjoittaja Heini Hakosalo
Lähteet
Aiheesta muualla Kuka kukin oli, Wikisource
Luokka:Suomalaiset lääkärit Luokka:Vuonna 1867 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet