Lauttasaaren silta () on Lauttasaarensalmen yli johtava silta Helsingissä. Se yhdistää Lauttasaaren kantakaupunkiin. Sillan kantakaupungin-puoleinen pää on Ruoholahden alueella Salmisaaressa, ja siitä johtaa Porkkalankatu kohti keskustaa. Lauttasaaren puolella sillalta länteen johtaa Lauttasaarentie.
Nykyinen silta valmistui joulukuun lopulla 1969. Se on 317 metriä pitkä ja 23,5 metriä leveä teräsbetonikantinen liittopalkkisilta, ja sen pisin jänneväli on 56,6 metriä. Vuorokaudessa sillan ylittää hieman alle 10 000 ajoneuvoa. Pohjoispuolisella Lapinlahden moottoritiesillalla liikenteen määrä on yli viisinkertainen.
Silta on ollut avattava läppäsilta, mutta tuoreimman saneerauksen jälkeen se on suljettu kiinteästi. Aikaisemmin se avattiin säännöllisesti laivoja varten, jotka kuljettivat sen ali kivihiiltä Salmisaaren voimalaitoksen laituriin. Sittemmin voimalan hiilisatama siirrettiin kuitenkin sillan eteläpuolelle, josta kivihiili kuljetetettiin maanalaista tunnelia myöten voimalan alla olevaan, vuonna 2004 valmistuneeseen suureen varastotilaan. Voimalaitoksen kivihiileen perustuva tuotanto päättyi lopulta keväällä 2025.
Sillasta on tullut myös suosittu silakan kalastuspaikka.
Vanha silta pienoiskuva|vasen|Mutterikioski palveli lauttamatkustajia ennen ensimmäisen sillan valmistumista vuonna 1935. Emil Holmbergin suunnittelema ensimmäinen Lauttasaaren silta valmistui 20. joulukuuta 1935. Samaan aikaan valmistui myös Lauttasaaresta länteen johtanut Jorvaksentie, nykyisen Länsiväylän edeltäjä. Ennen siltaa oli samalla paikalla vuodesta 1914 lähtien kulkenut lautta, jonka matkustajia palvelemaan Lauttasaaren rannalle rakennettiin myös kahdeksankulmainen, nykyisin kahvilana toimiva Mutterikioski. Ensimmäisen esityksen sillan rakentamisesta teki Julius Tallberg jo vuonna 1914, mutta kallis hanke jäi odottamaan Lauttasaaren asukasmäärän kasvua.
pienoiskuva|Vanhan sillan teräsrakenteet rakenteilla vuonna 1935. Kuva: Aarne Pietinen. Ajoradan ylimmässä kohdassa silta oli varsin korkea, yli 12 metriä. Korkeus teki sillasta ”mäen”, jonka ylittäminen talvikeleillä tuotti vaikeuksia. Kun Lauttasaaren asukasluku 1950-luvulla kasvoi lisärakentamisen myötä ja myös Etelä-Espooseen rakennettiin uusia asuntoalueita kuten Tapiola, silta osoittautui pian aivan liian kapeaksi. Sen molemmille puolille muodostuikin erityisen suuria liikenneruuhkia. Tilanne helpottui oleellisesti, kun pohjoisemmaksi vuonna 1965 valmistui Länsiväylään kuuluva Lapinlahden moottoritiesilta.
Lauttasaaren sillan kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti 9. helmikuuta 1966 kööpenhaminalainen insinööri L. Steding-Jessen. Vanha Lauttasaaren silta purettiin talvella 1967–1968 ja sen paikalle alettiin rakentaa nykyistä siltaa. Se valmistui joulukuun lopulla 1969. Rakennustöiden ajan hieman nykyisen sillan pohjoispuolella oli väliaikainen puinen jalankulkusilta.
Kuvia
Katso myös Kulosaaren silta
Lähteet
Aiheesta muualla
Lauttasaaren siltatyö edistyy. Louhinta- ja perustustöitä suoritetaan parhaillaan. Sillan toivotaan valmistuvan vuoden kuluttua, Ilta-Sanomat, 31.8.1934, nro 201, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Lauttasaaren sillan avajaiset eilen. Silta tullut tähän mennessä maksamaan yli 11 milj. mk. Odottamattomien esteiden vuoksi myöhästyi valmistuminen 80 päivällä, Helsingin Sanomat, 21.12.1935, nro 344, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Helsingin sillat silta Luokka:Ruoholahti Luokka:Suomen tieliikennesillat