Liesu eli kähäräliesu (Cryptogramma crispa, syn. Allorus crispus) on pienikokoinen, pohjoisen pallonpuoliskon vuoristoseutujen yhtäläisitiöinen saniaislaji.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|Liesukasvusto Monivuotisen liesun maavarsi on lyhyt. Lehti on tyvestään jakautunut lehdiksi ja itiölehdiksi. Itiöpesäkkeettömät lehdet ovat tiheinä kimppuina ja kasvavat 10–25 cm korkeiksi. Lehden lapa on leveänpuikea ja 3–4 kertaa parilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat 2–4 mm leveitä, pitkulaisia, litteälaitaisia ja kärjestään nyhähampaisia tai liuskaisia. Itiölehdet ovat 2–3 kertaa parilehdykkäisiä. Niiden pikkulehdykät ovat 3–8 mm leveitä ja muodoltaan tasasoukkia tai suikeita. Itiöpesäkeryhmät ovat ehyen, taakäänteisen lehtilaidan suojassa. Suomessa liesun itiöt kypsyvät heinä–elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 47.
Levinneisyys Liesua tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla, pääasiassa vuoristoalueilla. Euroopassa lajia kasvaa pääasiassa Fennoskandian vuoristo- ja tunturialueilla, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa, Alpeilla, Pyreneillä, Kreikan pohjoisosissa, Kaukasuksen alueella ja Uralilla. Aasian puolella liesua kasvaa Keski-Aasian vuoristoseuduilla, paikoin Siperiassa, Kamtšatkan niemimaalla ja Pohjois-Japanissa. Pohjois-Amerikan puolella levinneisyysalue jatkuu Alaskaan sekä Kanadan ja Yhdysvaltain länsi- ja keskiosiin.Den virtuella floran: Krusbräken (myös levinneisyyskartta) Viitattu 17.9.2011. Suomessa liesua tavataan Keski- ja Pohjois-Lapissa Pelkosenniemen Pyhätunturilta pohjoiseen. Runsaimmin sitä kasvaa Käsivarren Lapin suurtuntureilla. Liesua on kasvanut aikaisemmin hyvin harvinaisena myös Ahvenanmaalla, mutta laji on sittemmin hävinnyt maakunnasta.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Liesun levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 18.9.2011. Viimeinen havainto Ahvenanmaalta on vuodelta 1938 Vårdöstä.Ålands flora 2010, s. 93.
Elinympäristö Liesulle tyypillisiä kasvupaikkoja ovat vuoristojen ja tunturipaljakoiden rakkakivikot sekä kallionraot. Laji on kalkinkarttaja.
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Liesu (kähäräliesu) (Cryptogramma crispa) Kasviatlas 2022: Liesun eli kähäräliesun (Cryptogramma crispa) levinneisyys Suomessa. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Liesu (Cryptogramma crispa)
Luokka:Sanikkakasvit