Koverokoit (Schreckensteiniidae) on pieni perhosheimo ja koverokoimaisten yläheimon (Schreckensteinioidea) ainoa heimo. Sen kahteen sukuun kuuluu yhteensä kahdeksan pientä perhoslajia.http://www.mapress.com/zootaxa/2011/f/zt03148p221.pdf Aikaisemmin heimo on ollut yhdistettynä kehrääjäkoimaisiin sekä yläheimoon Copromorphoidea, mutta toukkien ja koteloiden anatomiset piirteet viittaavat sen olevan pikemminkin lähellä outokoimaisia.Kristensen, N.P. (toim.): Handbuch der Zoologie/Handbook of Zoology (Volume IV – Arthropoda: Insecta. Part 35: Lepidoptera, Moths and Butterflies 1). Walter de Gruyter, Berlin & New York. s. 220
Koverokoilajien takimmaisen jalkaparin säärissä on tunnusomaisesti pitkiä ja jäykkiä sukasia. Kaikki lajit ovat pieniä perhosia, joiden siivet ovat kapeat, suipot ja siipiväli vaihtelee 10–12 mm. Siivet ovat yksiväriset tai niissä on pitkittäisjuovia. Naaraan etu- ja takasiipeä yhdistävässä frenulumissa on ainoastaan yksi oka.Mikkola, Kauri & Murtosaari, Jussi & Nissinen, Kari (toim.): Perhosten lumo: Suomalainen perhostieto. Helsinki: Tammi, 2005. s. 234http://bugguide.net/node/view/113964 Pistesilmät ja chaetosemat puuttuvat. Lepäävä perhonen pitää takaraajojaan sivuille levitettynä, jolloin säärten sukaset näkyvät hyvin.
Toukat elävät ravintokasvilla vapaina ja syövät lehdet jokseenkin kokonaan lehtisuonia lukuun ottamatta. Niillä on hyvin ohuet vatsajalat. Kotelo sijaitsee kupolimaisen, kanaverkkoa muistuttavan kotelokopan sisällä ja ryömii ulos sitä ympäröivästä kotelokopasta ennen aikuisen perhosen kuoriutumista käyttäen apunaan takaruumiin jaokkeiden pitkiä sukasia.
Heimon lajeista koverokoi (Schreckensteinia festaliella) on vieraslajina levinnyt lähes kaikkialle ja sitä tavataan Suomessakin. Muut Schreckensteinia-suvun viisi lajia esiintyvät holarktisella tai neotrooppisella alueella. Suvun Corsocasis kolme lajia elävät Aasiassa.
Lähteet
Aiheesta muualla Tree of Life Web Project
Luokka:Glossata