pienoiskuva|Tampereen Energian pääkonttori Tampereen Ratinassa. Tampereen Energia Oy (aiemmin Tampereen Sähkölaitos Oy) on Tampereen kaupungissa toimiva ja kaupungin omistama energiayhtiö. Se tuottaa ja myy kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja sähköä. Sen pääkonttori sijaitsee Ratinan kaupunginosassa Tampereen keskustan tuntumassa. Tampereen Energia on Suomen vanhin kunnallinen energiayhtiö. Se on perustettu vuonna 1888.
Pääosa kaukolämmöstä ja sähköstä tuotetaan Naistenlahden, Lielahden ja Tammervoiman voimalaitoksissa yhteistuotantona, mutta osa kaukolämmöstä tuotetaan erillistuotantona ympäri kaupunkia sijoittuvissa lämpölaitoksissa. Vesivoimalla tuotetaan sähköä kolmessa Tammerkosken vesivoimalaitoksessa: Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksessa. Vuodesta 2023 lähtien kaukolämpöä on tuotettu myös Lielahden voimalaitoksella toimivassa sähkökattilassa.
Vuonna 2025 Lielahteen valmistui yksi Suomen suurimmista sähkökattilalaitoksista. Uusien sähkökattiloiden käyttöönoton jälkeen Lielahden voimalaitoksella on sähkötehoa yhteensä 145 megawattia. Sähkökattilat hyödyntävät erityisesti uusiutuvaa sähköä, kuten tuulivoimaa. Lämpöä tuotetaan silloin, kun sähköä on runsaasti ja edullisesti saatavilla, ja varastoidaan kahteen 10 000 kuutiometrin kaukolämpöakkuun.
Naistenlahti 3 -biovoimalaitos, rakennettiin vuosina 2020–2023. Laitos vähentää koko Tampereen CO2-päästöistä noin 20 %.
Jo vuonna 2013 Tampereen Sarankulmassa otettiin käyttöön pellettilaitos, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Vuonna 2017 otettiin käyttöön Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos, jossa tuotetaan jäähdytystä Näsijärven syvänteiden kylmyyden avulla. Laitos on Suomen ja Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos. Kaukojäähdytyksen liiketoiminta aloitettiin jo 2015, kun aluksi jäähdytys tuotettiin siirrettävillä konteilla.
2020-luvulla Tampereen Energia on vähentänyt merkittävästi energiantuotantonsa hiilidioksidipäästöjä siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista ja lisäämällä uusiutuvan energian osuutta. Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen käyttöönotto sekä sähkökattilainvestoinnit ovat vähentäneet kaukolämmön tuotannon päästöjä ja lisänneet päästöttömän ja uusiutuvan energian käyttöä. Kaukolämmön tuotanto perustuu nykyisin pääosin biomassaan, jäte-energiaan, sähkökattiloilla tuotettuun lämpöön sekä vesivoimalla ja muulla uusiutuvalla sähköllä tuotettuun energiaan. Tavoitteena on on vähentää päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, vuoteen 2027 mennessä 90 %:ia vuoden 2010 tasosta.
Tampereen Energia -konserniin kuuluu emoyhtiö Tampereen Energia Oy:n lisäksi Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy sekä Tammervoima Oy, jonka toinen omistaja on Pirkanmaan Jätehuolto.
Historia Torstaina, marraskuun 15. päivän iltana 1888 Tampereen kaupungin oma sähkölaitos ensi kertaa valaisi kaupunkia. Tällöin myös maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa. Se toimi vuosina 1888–2008 Tampereen kaupungin omistamana energialiikelaitoksena. Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin vuoden 2009 alusta.
Tampereen Sähkölaitos Oy:n nimi muutettiin Tampereen Energia Oy:ksi elokuussa 2023.
Tunnusluvut
Talouden tunnuslukuja 2022 2023 Liikevaihto 360,3 milj. € 373,5 milj. € Liiketulos62 milj. € 36,1 milj. € Liiketulos-%17,2 9,7 Omavaraisuusaste-%30,4 32,8 Investoinnit48 milj. € 44 milj. €Henkilöstö383392
Voimalaitokset
Naistenlahti 3 Vihitty käyttöön toukokuussa 2023 Vähentää 20 % koko Tampereen hiilidioksidipäästöjä Kustannukset: noin 200 milj. € Sähköteho: 60 MW Kaukolämpöteho: yhteistuotannossa 180 MW, reduktioajolla maksimi 230 MW Kattilatyyppi: kiertoleijukattila Pääpolttoaineet: metsähake ja -tähde, kuori, puru, kierrätyspuu, kierrätyspolttoaine Varapolttoaine: jyrsinturve Käynnistys- ja tukipolttoaineet: maakaasu, kevyt polttoöljy
thumb|Lielahden voimalaitos Tampereen Lielahdessa.
Lielahden voimalaitos tuotantokäyttöön 1. marraskuuta 1988 pääpolttoaineena maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy maakaasu on pääasiassa metaania, joka ei sisällä rikkiä tai muita epäpuhtauksia peruskuormateholla typen oksideja syntyy alle 60 mg NO2/MJ eli 200–300 t/v tuhkaa, rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tuotannossa synny 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta melu on alle 45 desibeliä tuotantoprosessissa kahden maakaasukäyttöisen kaasuturbiinin pakokaasuilla kehitetään lämmön talteenottokattiloissa höyryä höyryturbiinin sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi sähkön ja lämmön yhteistuotanto nostaa polttoaineen hyötysuhteen 40–50 prosentista jopa 90 prosenttiin sähköteho 147 MW lämpöteho 160 MW Lähde:thumb|Tarastenjärven jätteenpolttolaitos
Tammervoiman hyötyvoimalaitos valmistumisvuosi 2016 pääpolttoaineena yhdyskuntajäte kuluttaa vuodessa noin 150 000 tonnia jätettä Pirkanmaan ja Jyväskylän alueelta sähköteho 11,4 MW lämpöteho 34 MW Lähde:thumb|Keskiputouksen voimalaitos
Tammerkosken keskiputouksen vesivoimalaitos Satakunnankatu 13 Teho: 8,7 MW Lähde:
Tampellan vesivoimalaitos Alaverstaanraitti 1 Teho: 3,3 MW Lähde:
Finlaysonin vesivoimalaitos Kanavaraitti 12 Teho: 4,4 MW Lähde:
Voimalaitosten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksella on 13 kiinteää lämpölaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä.
Kirjallisuutta Olavi Toiva: Tampereen Sähkölaitos 130 vuotta. Kaarilampusta lämmitysmarkkinoille. Tampereen Sähkölaitos 2017. Olavi Toiva: Tammerkosken ja sähkön tarina. Jauhomyllystä vesivoimalaitoksiin. Tampereen Sähkölaitos 2021. Olavi Anttila: Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historia 1888–1988. Tampereen kaupunki 1993
Lähteet
Aiheesta muualla Tampereen Energia Oy:n kotisivut Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n kotisivut Tammervoiman kotisivut Tampereen kaupungin sähkölaitos 50-vuotias, Aamulehti, 15.11.1938, nro 309, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset energiayhtiöt Luokka:Suomalaiset julkisomisteiset yhtiöt