Pikkupäistärkoi (Eriocrania cicatricella) on pieni, päistärkoihin kuuluva, kevään perhoslaji. Se on Suomessa heimonsa yleisimpiä ja laajimmalle levinneitä lajeja.
Koko ja ulkonäkö Muiden heimon lajien tapaan pikkupäistärkoita on vaikea erottaa lähilajeista. Erityisen samannäköinen laji on hakaspäistärkoi (Eriocrania unimaculella), eikä lajeja voi välttämättä erottaa toisistaan ilman koirasperhosen genitaalipreparaatin tutkimista mikroskoopilla.Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. s.61
Etusiivet ovat pääasiassa metallinkiiltoisen punavioletit, mutta niissä on runsaasti kullanväristen suomujen muodostamaa kirjailua. Etusiiven takareunassa on useimmilla perhosilla keltainen, kolmi- tai nelikulmainen täplä. Takasiivet ovat ruskeat, kärkeä kohti punertavat ja niiden keskiosassa siipisuomut ovat noin kuusi kertaa leveyttään pitempiä. Sekä etu- että takasiipiä reunustavat ripset ovat tasaisen tummanharmaita. Naaraan takaruumiin viidennen jaokkeen vatsakilven nystyt ovat suuremmat kuin neljännen jaokkeen vatsakilven nelikulmaiset, läpikuultavat kohdat. Tuntosarvet ovat alle puolet etusiiven pituudesta. Päälaella on harmaiden karvojen muodostama tupsu. Siipiväli on 9–12 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eriocrania_cicatricella.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=11
Toukka on kokonaan valkoinen, vain suuosat ovat ruskeat.Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. s.63
Levinneisyys ja lentoaika Levinneisyysalue kattaa Pohjois- ja Keski-Euroopan ja ulottuu idässä Venäjälle.Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. s.69–70 Suomessa laji on varsin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, ja sitä tavataan ainakin Etelä-Lappiin saakka. Pohjoisempaa on kuitenkin erillishavaintoja aina Kilpisjärveä myöten. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena huhtikuun puolivälistä toukokuun loppupuolelle.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Eriocraniidae/Eriocrania/cicatricella/Eriocrania%20cicatricella.htm
Elinympäristö ja elintavat Pikkupäistärkoin voi tavata keväällä kaikenlaisilla koivuja kasvavilla paikoilla. Perhoset lentävät päivisin. Toukka elää kesäkuun alkupuolella lehteen tekemässään laikkumiinassa, kunnes pudottautuu jo parin viikon jälkeen maahan talvehtimaan ja koteloitumaan.
Ravintokasvi Toukka elää koivuilla (Betula).
Lähteet
Aiheesta muualla koiraan genitaalit naaraan genitaalit lehtimiina ja sen tuntomerkkejä Bestimmungshilfe des Lepiforums microlepidoptera.nl
Luokka:Päistärkoimaiset