Kameralismi () tarkoittaa merkantilismin saksalaista versiota, joka kiinnitti erityshuomiota valtion rahatalouteen.Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 541 Se kehittyi riippumatta englantilais-ranskalaisesta merkantilismista. Tunnetuimpia kameralisteja olivat professorit Johann Joachim Becher (1635–1682) sekä Joseph von Sonnenfels 1733–1817 ja Johann von Justi (1717–1771)Kameralismi, Tieteen termipankki. Viitattu 6.12.2025.
Kameralismi oli ainoa merkantalismin muoto, josta kehittyi yliopistollinen oppiaine, kameraalitieteet. Kameralismi vaikutti voimakkaimmin saksankielisissä maissa ja maissa, joiden taloudellisella eliitillä oli kiinteät suhteet saksankielisiin maihin, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Myöhäisen kameralismin voidaan katsoa olevan saksalainen muoto valistuksesta, joka pyrki luonnontieteiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa samaan tapaan kuin fysiokraatit. Erityisesti Joseph von Sonnenfels ja Johann von Justi edustivat vapaamielisiä ajatussuuntia. Justin ansiona pidetään kameraalitieteiden ja hallintotieteiden (Polizeiwissenschaft) erottamista. Kameralismi edisti myös tilastotieteen kehitystä.
Katso myös Kameraalinen Bullionismi
Lähteet
Luokka:Kauppapolitiikka Luokka:Taloushistoria