Reza Shah Pahlavi (; 15. maaliskuuta 1878 – 26. heinäkuuta 1944) oli Iranin (alkuaan Persian) šaahi vuosina 1925–1941. Häntä voidaan pitää modernin Iranin perustajana huolimatta siitä, ettei hän jättänyt jälkeensä pysyviä instituutioita tai poliittisia käytäntöjä.

Varhaiset vuodet Reza Khan kasvoi pienessä kylässä Māzandarānin provinssissa. Hänen isänsä oli majuri Abbas Ali-Khan ja äitinsä Nouš-Afarin. Äitinsä puolelta Reza kuului ayrumeihin, jotka ovat azereihin kuuluva alaryhmä. Rezan äidinpuoleiset esivanhemmat olivat muuttaneet Iraniin Venäjän-Persian sotien jälkeen, joiden seurauksena Venäjä liitti itseensä alueita Kaukasuksella.Katouzian (2006): s. 269 Isä oli palvellut vuonna 1856 toisessa Heratin sodassa.

Isänsä kuoleman jälkeen perhe muutti Teheraniin. Hän liittyi venäläisten kouluttamaan kasakkaprikaatiin 15-vuotiaana. Nuorta Rezaa kuvailtiin älykkääksi ja kyvykkääksi johtajaksi, jota hänen esimiehensä arvostivat.

Vuonna 1911 Reza osallistui taisteluihin Abdol Hossein Mirza Farmanfarmaianin joukoissa vallankaappausta yrittänyttä Salar al-Doleh’a vastaa. Reza Khan ylennettiin luutnantiksi. Vuonna 1912 hänestä tuli kapteeni, 1915 eversti ja 1918 kenraali.

Vallankumousjohtajana

Qajar-dynastian loppua kohden Iranin valtiontalous oli vaikeuksissa eikä valtiovalta juurikaan ulottunut maan syrjäseuduille. Lisäksi Iranilla ei ollut virallista armeijaa, vaan asevoimina toimi käytännössä sama kasakkaprikaati, jossa Reza palveli. Maata hallinnut Ahmad Shah Qajar oli nuori ja kokematon. Hänen nimittämänsä hallitukset olivat heikkoja ja korruptio oli yleistä. Reza päätti marssittaa perustamansa sotajoukon Teheraniin ja sai tähän brittien tuen.

Helmikuun 1921 lopulla Reza Shah allekirjoitti ystävyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa, jonka nojalla Neuvostoliitto luovutti Iranille aiemmin Venäjän keisarikunnalle kuuluvaa omaisuutta Iranissa. Lisäksi Neuvostoliitto piti oikeuden puuttua Iranin asioihin sotilaallisesti, mikäli kyseessä olisi "itsepuolustus".

Vallankumouksensa jälkeen Reza Shah joutui kukistamaan kapinoita ympäri Irania. Mohammad Taqi Pessianin johtama kapina. Pessianin mukaan Reza Shah ei toteuttanutkaan niitä demokraattisia uudistuksia, joiden puolesta hän oli alkujaan kampanjoinut. Joukko provinssien kuvernöörejä liittyi kapinaan, mutta Reza Shah kukisti sen lopulta. Pessian mestattiin ja hänen päänsä vietiin Teheraniin varoitukseksi muille. Heinäkuussa 1921 Reza Shahin joukot marssivat Vsevolod Starosselskin johdolla Gilanin sosialistista neuvostotasavaltaa vastaan. Neuvostoliiton laivasto tuki Gilania ja Reza Shahin joukot kokivat huomattavia tappioita.Katouzian (2006): s. 242–267

Välittömästi vallankumouksen jälkeen uudeksi pääministeriksi nousi Zia ol Din Tabatabaee, joka ajautui törmäyskurssille sotaministeriksi nimitetyn Reza Shahin kanssa ajan kuluessa. Tabatabaee teki merkittävän virhearvioin, kun hän kuvitteli, että sivistymättömän oloiselle Reza Shahille riittäisi hienolta kuulostava titteli ja muut kunnianosoitukset, ja että hän luopuisi kasakkaprikaatin komentajuudesta. Reza Shah osoittautui kuitenkin taitavaksi poliitikoksi, joka onnistui pitämään todelliset tavoitteensa salassa ja poliittiset vastustajansa epäyhtenäisinä. Huolimatta siitä, että Reza Shah oli sotaministeri, hän käytti kuitenkin todellista valtaa Iranissa jo ennen nousuaan pääministeriksi tai šaahiksi.

Vuonna 1923 Reza oli päässyt eroon Iranin sisäisistä ja ulkoisista uhista, ja hänet nimitettiin pääministeriksi. Šaahi Ahmad lähti pian tämän jälkeen oma-aloitteisesti maanpakoon Eurooppaan. Parlamentti myönsi Rezalle käytännössä diktaattorin valtuudet ja alkoi suunnitella maansa modernisointia. Parlamentti teki virallisen päätöksen Rezan nostamisesta šaahiksi Ahmadin tilalle lokakuussa 1925. Alkujaan Reza oli suunnitellut monarkian lakkauttamista Kemal Atatürkin tavoin, mutta päätyi lopulta säilyttämään sen miellyttääkseen šiialaisia uskonnollisia johtajia ja brittejä. Reza kruunautti itsensä šaahiksi 25. huhtikuuta 1926 ja otti nimekseen Reza Shah Pahlavi.

Šaahina Valtakaudellaan Reza ja hänen hallituksensa pyrkivät luomaan modernin Iranin, jonka asukkaat olisivat ensisijaisesti uskollisia valtiolle eivätkä heimolleen. Vuonna 1927 perustettiin keskuspankki, joka sai tehtäkseen alkaa laskea liikkeelle valuutta, mitä tähän asti olivat hoitaneet brittiläiset pankit. Iranissa otettiin käyttöön myös yleinen koulujärjestelmä, joka oli sekulaari. Tämän tarkoitus oli vähentää uskonnollisten johtajien valtaa, jota Reza piti esteenä johtamalleen modernisaatiolle. Kun uskonnolliset johtajat osoittivat mieltään šaahin uudistuksia vastaan, hän lähetti armeijan Teheraniin, Qomiin ja Mašhadiin pelotteena.

Reza Pahlavin 16-vuotisen hallitsijakauden aikana Persiasta tuli moderni länsimainen valtio. Uudet päällystetyt tiet tulivat ja Trans-Iranin rautatie valmistui. Nykyaikainen koulutusjärjestelmä otettiin käyttöön. Hallintoa muutettiin länsimaisten valtioiden perustuslakimallin mukaiseksi. Oikeusjärjestelmää länsimaalaistettiin ja tuomioistuinjärjestelmä otettiin käyttöön. Laaja teollistaminen toteutettiin. Reza Pahlavi vaati kansainvälistä yhteisöä käyttämään Persiasta 21. maaliskuuta 1935 alkaen nimeä Iran, jota maan persialaiset olivat käyttäneet sassanidien dynastian ajoista lähtien.

Iran oli 1900-luvun alussa englantilaisten ja venäläisten etupiireihinsä jakama vasallivaltio. Šaahi Reza Pahlavin aikakaudella maa sai itsenäisyyttä. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta hyökkäsivät Iraniin ja miehittivät maan. Taustalla olivat šaahin tekemät öljykaupat saksalaisten kanssa sekä Neuvostoliiton eteläisen avustuslinjan rakentaminen.

Joitakin Reza Shahin kaudella toteutettuja uudistuksia:

kaikkien maan oppilaitosten avaaminen myös naisille syntymätodistusten ja henkilökorttien käyttöönottaminen huntukielto; lisäksi kaikki iranilaiset, paitsi uskonnolliset johtajat, määrättiin käyttämään länsimaalaisia vaatteita orjuuden lakkauttaminen Teheranin yliopiston perustaminen

Syrjäyttäminen ja viimeiset vuodet Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta syrjäyttivät Reza Pahlavin ja nostivat valtaistuimelle hänen poikansa Mohammad Reza Pahlavin, jonka ne toivoivat olevan isäänsä halukkaampi yhteistyöhön liittoutuneiden kanssa.

Reza Pahlavi ajettiin maanpakoon Mauritiuksen saarelle, vaikka olisikin itse halunut muuttaa Kanadaan. Hänen suhteensa britteihin maanpaon aikana eivät olleet hyvät, minkä johdosta hänen viimeisiään vuosiaan on kuvattu onnettomiksi.

Šaahi kuoli Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.

Perhe-elämä

Reza Shah nai vuonna 1894 Maryam Khanumin (k. 1904). He saivat yhden tyttären:

Fatemeh Pahlavi (1903–1992)

Toinen vaimo oli Tadj ol-Molouk. He saivat viisi lasta:

Šams Pahlavi (1917–1996) Mohammad Reza Pahlavi (1919–1980) Ashraf Pahlavi (1919–2016) Ali Reza Pahlavi (1922–1954)

Vuonna 1922 hän nai Turan Qamar al Molk Amir Soleimaneinin (1904–1995). He saivat yhden pojan:

Gholam Reza Pahlavi (1923–2017)

Reza Shahin neljäs vaimo oli Esmat Dowlatshahi (1904–1995). He saivat viisi lasta:

Abdul Reza Pahlavi (1924–2004) Ahmad Reza Pahlavi (1925–1981) Mahmud Reza Pahlavi (1926–2001) Fatimeh Pahlavi (1928–1987) Hamid Reza Pahlavi (1932–1992) Reza Shahin perijä Mohammad Reza oli hyvin uskonnollinen ja jo lapsesta saakka vakuuttunut siitä, että Jumala suojelee ja johdattaa häntä. Reza Shah itse oli uskossaan huomattavasti maltillisempi ja ohitti poikansa väitetyt näyt hölynpölynä. Lisäksi hän neuvoi poikaansa käyttämään enemmän järkeään.

Kunnianosoituksia

Iranilaiset

55x55px Pahlavin ritarikunta (perustaja, 1932) 55x55px Iranin ansioritarikunta (perustaja, 1937) 55x55px Loiston ritarikunta (perustaja, 1937) 55x55px Arjalaisten valon ritarikunta (perustaja, 1939) 55x55px Elokuun ritarikunta (perustaja, 1939) 55x55px Aqdasin ritarikunnan II luokka (1923) 55x55px Leijonan ja auringon ritarikunnan I luokka (1921) 55x55px Zulfiqarin ritarikunnan III luokka (1925) 55x55px Kolmannen isfandin ritarikunnan I luokka (1928) 55x55px Sotilasansioritarikunnan I luokka (1924)

Lähde:

Ulkomaalaiset

55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Puola, 1927) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1934) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1937) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylimmän ritarikunnan ritari (Italia, 1939) 55x55px Muhammad Alin ritarikunta ketjulla (Egypti, 1932) 55x55px Ylimmän auringon ritarikunta ketjulla (Afganistan, 1928) 55x55px Hašemiittien ritarikunnan ritari (Irak, 1932) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1928) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1937) 55x55px Pyhien Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunnan suurristi (Italia, 1939) 55x55px Valkoisen leijonan ritarikunnan I luokka (Tšekkoslovakia, 1935) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan II luokka (Venäjä)

Lähde:

Galleria

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Persian vapaustaistelu ylimystön mielivaltaa ja sortoa vastaan. Riza Khan Pehlevi shahina, Helsingin Sanomat, 20.12.1925, nro 345, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Iranin šaahit Luokka:Pahlavin hallitsijasuku Luokka:Iranilaiset kenraalit Luokka:Vuonna 1878 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet