pienoiskuva|Hämeenkatu alkaa Rautatienkadun risteyksestä läheltä rautatieasemaa ja kulkee länteen Hämeenpuistoon asti. Nykyään Hämeenkatu on kokonaan joukkoliikennekatua. Kuvassa lähes tyhjä Hämeenkatu elokuisena aamuna 2021 nähtynä asema-aukiolta kohti länttä. { "type": "FeatureCollection", "features": [

"type": "Feature", "properties": {}, "geometry": { "type": "LineString", "coordinates": [ [ 23.7716406583786, 61.498529585148326 ], [ 23.770857453346252, 61.49844511163223 ], [ 23.769087195396427, 61.49832480047091 ], [ 23.76725256443024, 61.49818657005165 ], [ 23.765906095504764, 61.49809185626165 ], [ 23.763695955276493, 61.49793570587021 ], [ 23.7629771232605, 61.49788450884994 ], [ 23.760563135147095, 61.497710438350886 ], [ 23.757601976394653, 61.49749028897203 ], [ 23.754833936691288, 61.4972854974536 ], [ 23.752672076225284, 61.49712678309966 ] ]

] }

Hämeenkatu on Tampereen pääkatu. Noin kilometrin pituinen ja 28,5 metriä leveä puistokatu on koko pituudeltaan nupukivin päällystetty joukkoliikennekatu.

Hämeenkatu alkaa idässä Rautatienkadun risteyksestä läheltä rautatieasemaa, ylittää Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin ja kulkee Keskustorin lävitse aina Hämeenpuistoon saakka lännessä. Rautatienkadun risteyksestä itään Hämeenkadun jatkona on noin 700 metriä pitkä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Teiskontien risteykseen asti. Länteen päin katulinja jatkuu ensin Pirkankatuna, sitten Pispalan valtatienä.

Aikaisemmin lähes jokaista risteystä hallitsivat liikennevalot, mutta nykyään Hämeenkatu on kokonaan joukkoliikennekatuna. Hämeenkadulla liikennöidään lukuisilla linjoilla linja-auto- sekä raitioliikennettä, joka käynnistyi vuonna 2021.

Historia pienoiskuva|vasen|Hämeenkatua 1900-luvun alussa. Näkymä rautatieasemalta kohti länttä. Vasemmalla Hotel Bauer, oikealla Rautatieläisten talo. pienoiskuva|Hämeenkadun liikennettä kesällä 1940. pienoiskuva|Kesäkuussa 2014 Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi. Raitiovaunuja Hämeenkadulla joulukuussa 2021.

Alkujaan Messukylän pitäjään kuuluneen nykyisen Tampereen keskustan paikalla sijainneen Tammerkosken kylän halki kulki vanha kulkureitti, jonka linjaus vastasi likimain nykyistä Hämeenkatua. Hieman nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella, kosken matalimmassa kohdassa, sijaitsi ikivanha ylityspaikka ja myöhemmin Tammerkosken ensimmäinen silta. Kun Tampere perustettiin vuonna 1779, myös nykyinen Hämeenkatu sisältyi ensimmäiseen asemakaavaan, mutta kaupungin pääkaduksi tuli aluksi Kauppiaskatu (myöh. Kauppakatu), joka idässä päättyi vanhalle puusillalle. Hämeenkadun paikalla sijainnut Raatihuoneen Poikkikatu oli nykyistä Hämeenkatua kapeampi eikä sen kohdalla ollut siltaa. Puusiltaa oli ajan saatossa uusittu lukuisia kertoja ja viimeinen rakennettiin vuonna 1848.

Vuoden 1865 Tampereen palon seurauksena yliarkkitehti C. A. Edelfeltin 1868 laatimassa uudessa asemakaavassa Hämeenkatu muuttui pääkaduksi, jonka leveydeksi tuli 30 metriä. Kun Tammerkosken itäpuolella sijaitseva Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1871, Hämeenkatua jatkettiin yhtä leveänä myös kosken itäpuolelle. Liikenne kasvoi nopeasti puusillalla, joka oli lisäksi vaurioitunut tulvien yhteydessä. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1881 uuden sillan rakentamisesta. Silta päätettiin rakentaa Kauppakadun sijaan Hämeenkadun kohdalle, joka oli jo palon jälkeen levennetty kaupungin pääkaduksi. Vuonna 1884 valmistunutta siltaa kutsuttiin nimellä Isosilta erotuksena nykyisen Satakunnansillan paikalla sijainneesta Pikkusillasta, joka oli tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille. Kun Satakunnansilta valmistui vuonna 1900, alettiin Isoasiltaa kutsua Hämeensillaksi.

Hatanpään valtatien risteys rakennettiin sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, kun valtatien rakentaminen tuli mahdolliseksi osittain sodassa tuhoutuneiden korttelien paikalle. Katu avattiin liikenteelle vuonna 1922. Nykyisen Hämeensillan rakentamisen suunnittelu alkoi vuonna 1923 ja silta valmistui vuonna 1929. 1930-luvun alussa Hämeenkadun itäpäätä madallettiin uuden rautatieaseman sekä rautatien alittavan tunnelin rakentamisen vuoksi, ja työt valmistuivat vuonna 1936. Ennen tunnelin valmistumista Hämeenkadulta Tammelaan kuljettiin radan yli Tammelan siltaa pitkin. Vuosina 1948–1976 Hämeenkadulla liikennöitiin johdinautoilla.

Kesäkuussa 2014 Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi, joskin yksityisautoilu sallittiin vielä helmikuusta kesäkuuhun 2017, jolloin katu muuttui kokonaan joukkoliikennekaduksi. Muutoksilla valmisteltiin vuosina 2017–2021 toteutettua raitiotiehanketta, jonka yhteydessä uusittiin myös jalkakäytävät, katupuut ja valaistus sekä toteutettiin Hämeensillan perusparannus. Raitioliikenne alkoi Hämeenkadulla vuonna 2021, ja joukkoliikennekadulla saavat jalankulun ja pyöräilyn lisäksi kulkea raitiovaunut, linja-autot, taksit sekä huoltoliikenne.

Poikkikadut idästä länteen pienoiskuva|Valoviikot Hämeenkadulla vuonna 1974.

Tammerkosken itäpuolella olevat kadut Rautatienkatu Tuomiokirkonkatu Aleksanterinkatu Pellavatehtaankatu Koskikatu Hatanpään valtatie (vasemmalle)

Tammerkosken länsipuolella olevat kadut Keskustori Aleksis Kiven katu Kuninkaankatu Näsilinnankatu Hämeenpuisto

Rakennuskantaa idästä länteen

Talonumerointi alkaa Rautatienkadun risteyksen länsipuolelta siten, että parittomat numerot ovat kadun eteläpuolella.

Kosken itäpuoli thumb|Rautatieläisten talo. Kadun eteläpuoli Entinen hotelli Emmaus, hotelli Tampere (1936), Scandic Hotel City Lumilinna (1957) Kiinteistö Oy Kauppa Tammer, entinen Hankkijan talo (1967) SMK:n talo (1943) Varmantalo (1937) Centrumin talo, entinen Voiman tavaratalo ja Kaupunginhotelli (1961) Vanha postitalo (1927), joka on nykyään ravintola- ja toimistokäytössä. Suomen Pankin talo (1943)

Kadun pohjoispuoli Rautatieläisten talo (1896, 1921, 1936) Stockmannin tavaratalo (1981) Kiinteistö Oy Hämeenkivi (1971) Napparin talo (1920) Voiman talo (1937) Tampereen Säästöpankin talo (1952) Ruuskasen talo (1892–1901) Koskipuiston ravintola (1966)

Kosken länsipuoli thumb|Hämeenkadun länsiosaa. Kadun eteläpuoli thumb|Palanderin talo. Tempon talo (1939) Sumeliuksen talo (1901) Selinin talo (1886, 1934) Palanderin talo (1900, 1905) Commercen talo (1899) Kauppahalli ja entinen Kauppahallin virastotalo (1901) Sokos (1974) Otran talo (1914) Turvan talo (1940) Kymmenenmiehen talo (1907) Valioasun talo (1929), entinen Helsingin Osake-Pankin talo Hämeenkatu 31, Asunto Oy Tampereen Westend (2008) Hjorthin talo (1937)

Kadun pohjoispuoli pienoiskuva|Raitiotie rakenteilla Tuulensuun edustalla. Tampereen Teatteri (1913) Raatihuone (1890) Kauppa-Häme (1965) Hämeenkatu 18, Tammerontalo, entinen Oy Keskusmyymäläin kangashallit (1907–1909, korotettu 1926) Hämeenkatu 20, entinen Stockmannin ja Helsingin Osakepankin tavaratalo- ja pankkirakennus (1957) Hämeenkatu 22, Kansallispankintalo, entinen Tampereen Osake-Pankin talo (1904–1916) Hämeenkatu 24, Yhdyspankintalo (1939) Hämeenkatu 26, Tuotannon talo (1914, muutettu 1941) Hämeenkatu 28, Seurakuntien talo, ”Taivaanlinna” (1956) Tuulensuun talo (1929)

Purettuja ja tuhoutuneita rakennuksia pienoiskuva|Pulla-Helinin talo 1960-luvulla. Hospits Emmaus, Hämeenkatu 1 Hällströmin palatsi, Hämeenkatu 10 Elokuvateatteri Imatra, Hämeenkatu 12 Scheelen apteekki, Hämeenkatu 13b Sumeliuksen palatsi, Hämeenkatu 15 Blomin talo, Hämeenkatu 20 Pulla-Helinin talo, Hämeenkatu 21 Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 26 Elokuvateatteri Petit, Hämeenkatu 31

Lähteet

Aiheesta muualla

Hämeenkadun itäosan kulttuuriraittiesite Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannan valokuva: Tampereen Hämeenkatu vuonna 1932 Hämeenkatu, Tampereen pääkatu. Sillalta asemalle se on avattu yli sokkeloisen, rakennetun kaupungin, Aamulehti, 18.11.1933, nro 311, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Hämeenkatu - Tampereen nykyinen liikekeskus. 30 metrin levyinen pääkatu, joka valtasi asemansa tämän vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä, Aamulehti, 26.11.1933, nro 319, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tampere Luokka:Tampereen kadut Luokka:Tammerkoski Luokka:Kyttälä