Suuri Turkin sota (), myös pyhän liigan sota () oli Euroopan valtioiden muodostaman pyhän liigan ja Osmanien valtakunnan välinen sota vuosina 1683–1699. Osmanit kärsivät tappion siihen johtaneessa Wienin piirityksessä 12. syyskuuta 1683.
Taustaa Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö Petro Dorošenko halusi irrottaa Ukrainan Puola-Liettuasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan. Buczaczin rauhansopimuksessa Puola luopui eduistaan Ukrainassa ja sitoutui maksamaan korvauksia sulttaanille.Kemp, Arthur, Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation, (Lulu.com, 2008), 38.
Sota thumb|Frans Geffels: Wienin piiritys 1683.|300x300px Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunnan joukot hyökkäsivät Habsburgien Itävaltaan. He olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoumaa johtanut Puolan kuningas Juhana III Sobieski voitti joukkoineen osmanit Wienin taistelussa vuonna 1683. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.
Pyhä liiga
Paavi Innocentius XI perusti vuonna 1684 uuden pyhän liigan, joka käsitti Habsburgien Itävallan johtaman Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, Puola-Liettuan sekä Venetsian tasavallan.Treasure, Geoffrey, The making of modern Europe, 1648-1780, (Methuen & Co Ltd., 1985), 614. Myös Moskovan Venäjä liittyi mukaan vuonna 1686. Toisessa Mohácsin taistelussa 12. elokuuta 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.
Moskovan Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelut johtivat siihen, että Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.
Sodan murskaavin tappio osmaneille käytiin vuonna 1697 Zentassa. Pääosin Zentan taistelusta johtuen, mutta myös seuranneiden pienempien taistelujen (esim. Pidhaitsin taistelu vuonna 1698) jälkeen pyhä liiga voitti sodan vuonna 1699.
Karlowitzin rauha Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan Karlowitzin rauhansopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.Sicker, Martin, The Islamic world in decline, (Praeger Publishers, 2001), 32 Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueensa Habsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puola-Liettuan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsian tasavallalle, yhdessä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Morean kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Moskovan Venäjältä ja Morean Venetsialta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:1600-luvun sodat Luokka:Osmanien valtakunnan sodat Luokka:Venäjän sodat Luokka:Itävallan sodat Luokka:Unkarin historia Luokka:1680-luku Luokka:1690-luku Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Euroopan sotahistoria