thumb|200px|Hakob Hakobjan neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Hakob Hakobjan Mnatsakani (, ; 29. toukokuuta 1866 Jelizavetpol, nykyinen Gəncə – 13. marraskuuta 1937 Tbilisi) oli armenialainen runoilija. Neuvostoaikana häntä pidettiin Armenian proletaarirunouden perustanlaskijana.
Hakob Hakobjan syntyi käsityöläisperheeseen. Hän opiskeli paikallisessa lukiossa ja työskenteli eri ammateissa Tbilisissä ja Bakussa. Hän osallistui Taka-Kaukasian vallankumousliikkeeseen ja liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1904.
Hakobjanin ensimmäinen runokirja ilmestyi vuonna 1899. Hän kirjoitti vallankumousrunoutta ja käänsi armeniaksi Kansainvälisen. Runoilijan maailmankuvan muodostumiseen vaikutti hänen ystävänsä Stepan Šaumjan.
Bolševikkien vallattua Georgian Hakobjan nimitettiin Georgian pankkikomissaariksi ja valittiin Taka-Kaukasian federaation toimeenpanevan keskuskomitean jäseneksi. Runoilijan pääaiheiksi muodostuivat sosialistinen rakennustyö ja neuvostokansojen ystävyys. Hakobjanin tunnetuimpia teoksia ovat runoelmat Havasarutjun (”Tasa-arvo”, 1917), Avstvatsnery hosetsin (”Jumalat alkoivat puhua”, 1922), Šir-Kanal (1924) ja Volhovstroi (1925). Vuonna 1923 hänelle myönnettiin Armenian ja Georgian kansanrunoilijan arvonimi.
Lähteet
Luokka:Armenialaiset kirjailijat Luokka:Neuvostoliittolaiset runoilijat Luokka:Vuonna 1866 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet