Salmisiirtokunnat () oli Britannian kruununsiirtomaa Malakan niemimaalla vuosina 1826–1946. Vuosina 1942–1945 se oli Japanin miehittämänä. Salmisiirtokuntia olivat Malakka, Singapore, Penang ja Dinding.

Historia Englannin Itä-Intian kauppakomppania muodosti vuonna 1826 Salmisiirtokunnat, joihin kuuluivat Malakka, Singapore ja Penang.Heikkilä-Horn & Miettinen 2005, s. 336–337. Singaporesta tuli sen pääkaupunki vuonna 1832. Siirtokuntien byrokratia osoittautui kuitenkin raskaaksi ja kalliiksi, ja Salmisiirtokunnat siirrettiin pian Intian kenraalikuvernöörin alaisuuteen. Siirtokunnat eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä tilanteeseen, sillä niiden taloudelliset siteet olivat pääasiassa Lontooseen. Lisäksi Intian hallinto pyrki jatkuvasti kumoamaan siirtokuntien vapaasatama-aseman, eikä Intia pystynyt kunnolla suojelemaan siirtokuntia merirosvoja vastaan. Siirtokunnista tulikin kruununsiirtomaa 1. huhtikuuta 1861. Tällöin se sai myös oman kuvernöörin. Kuvernööriä avusti toimeenpaneva neuvosto ja lakiasäätävä neuvosto, jossa Singaporella oli johtava asema.

Japani aloitti Tyynenmeren sodan nousemalla maihin Malakan niemimaan pohjoisosaan 8. joulukuuta 1941. Helmikuuhun 1942 mennessä Japani oli valloittanut koko Malakan niemimaan ja Singaporen taistelun 8.–15. helmikuuta 1942 jälkeen brittiarmeija antautui ehdoitta.Heikkilä-Horn & Miettinen 2005, s. 342.

Salmisiirtokunnat lakkautettiin 1946. Singaporesta tuli kruununsiirtomaa ja Malakka ja Penang liitettiin uuteen Malaijan liittoon.Heikkilä-Horn & Miettinen 2005, s. 345–346.

Salmikiinalainen kulttuuri 1800-luvun aikana Salmisiirtokunnissa kehittyi omintakeinen salmikiinalainen kulttuuri. Se on sekakulttuuri, joka yhdisteli kiinalaisia, malaijilaisia ja länsimaisia elementtejä. Arkkitehtuurissa tyypillisiä olivat kiinalaisten kauppiaiden kaksikerroksiset terassitalot, jotka yhdistelivät estoitta eri tyylejä. Temppeliarkkitehtuuri korosti Etelä-Kiinan perinteitä, sillä useimmat salmikiinalaiset olivat kotoisin sieltä. Temppeliarkkitehtuuri vaikutti salmikiinalaisten klaanitaloihin, jotka olivat yhden suvun tai samalta paikkakunnalta kotoisin olevan yhteisön sosiaalisen elämän keskus. Taiteissa salmikiinalaiset toivat mukaan kiinalaisen perinteen. Omintakeisin salmikiinalaisten taidemuoto oli sorminukketeatteri.Heikkilä-Horn & Miettinen 2005, s. 364–368.

Salmikiinalainen kulttuuri katosi suuren laman myötä 1930-luvulla. Siitä on enää jäljellä kaupunkilaistalot varsinkin Malesian Malakkassa ja George Townissa sekä jonkin verran Singaporessa. Lisäksi sorminukketeatteri on edelleen jokseenkin suosittua.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Britannian entiset siirtomaat ja protektoraatit Aasiassa Luokka:Malesian historia Luokka:Singaporen historia