Niasiinilla eli B3-vitamiinilla tarkoitetaan sekä nikotiiniamidia että nikotiinihappoa. Nämä ovat vastaavasti pyridiinin meta-substituoitu karboksyylihappo ja amidi. Molemmat toimivat monissa eliöissä vitamiineina.
Joskus niasiiniksi luetaan myös NADH, NADPH ja muita B3-vitamiinitoimintoisia pyridiinien nukleotidejä. Tässä artikkelissa niasiini tarkoittaa pääsääntöisesti kaikkia aineita, jotka ovat B3-vitamiinitoimintoisia ainakin ihmisillä.
Ihmisten ja muiden eliöiden tulee saada ravinnosta riittävästi niasiinia tai niasiinin esiasteena toimivaa tryptofaaniaElintarvikkeiden täydentäminen tiamiinilla, niasiinilla, foolihapolla, pyridoksiinilla ja B12-vitamiinilla Riskinarviointi työikäisessä väestössä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2005. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78489/2005b25.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Ihmisen elimistö pystyy hyödyntämään eläinkunnan tuotteiden sisältämää nikotiiniamidia huomattavasti paremmin kuin kasvikunnan tuotteiden sisältämää nikotiinihappoaElintarvikkeiden täydentäminen tiamiinilla, niasiinilla, foolihapolla, pyridoksiinilla ja B12-vitamiinilla Riskinarviointi työikäisessä väestössä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2005. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78489/2005b25.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Nikotiinihapon ylin turvallinen saantimäärä on lisäksi nikotiiniamidin vastaavaa pienempi.
Niasiinia tarvitaan esimerkiksi hormonien tuotantoon, keskushermoston toimintaan sekä verenkierron ja energiantuotannon ylläpitoon. Niasiinipuutos aiheuttaa ihmisillä pellagra-puutostaudin, joka voi johtaa jopa kuolemaan.
Niasiinin biologiset reaktiot Niasiini muuntuu eliöissä NADH:ksi ja NADPH:ksi, jotka ovat kiinni tietyissä entsyymeissä niiden suorittamien reaktioiden osalta pakollisina "apumolekyyleinä" eli koentsyymeinä. Kuitenkin poly(ADP-riboosi)polymeraasi- ja ADP-ribosyylisyklaasi -entsyymien kohdalla NADH ei ole koentsyymi vaan näissä entsyymeissä reagoiva aine eli substraatti. NADH- ja NADPH-riippuvaiset entsyymit suorittavat yli 200:aa eri reaktiotyyppiä. Koentsyymeinä pelkistyneet NADH ja NADPH tai näiden hapettuneet muodot NAD+ ja NADP+ muuntuvat toisikseen entsyymien hapetus-pelkistysreaktioissa. Reaktioissa pelkistyneeltä koentsyymiltä siirtyy hydridi (H–) entsyymissä reagoivalle aineelle ja samalla reagoivaan aineeseen liittyy liuoksesta protoni (H+). Edeltävä reaktiosarja voi tapahtua myös päinvastoin. NAD+ on NADH:ta yleisempi muoto eläinsoluissa. NAD+ on koentsyyminä tietyissä molekyylejä hajottavissa eli katabolisissa reaktioissa, joissa se muuntuu NADH:ksi. Reaktiot ovat osa reaktioreittejä, joissa muun muassa hiilihydraatteja, aminohappoja ja rasvahappoja hajotetaan pienemmiksi aineiksi, jolloin muodostuu energiaa eli ATP:tä. NADPH on NADP+:tä yleisempi muoto eläinsoluissa. NADPH on koentsyyminä tietyissä anabolisissa reaktioissa, joissa pienemmistä molekyyleistä tuotetaan suurempia. Reaktiot ovat osa esimerkiksi kolesterolin, rasvahappojen ja deoksiribonukleotidien tuottoa.Combs, s. 296–310
Suositukset ja saanti Niasiinin tarve riippuu muun muassa ihmisen iästä, sukupuolesta sekä fyysisen rasituksen määrästä. 20–39-vuotiaat raskasta työtä tekevät miehet tarvitsevat 23 milligrammaa niasiinia vuorokaudessa, kun taas kevyttä työtä tekeville 60-vuotiaille naisille riittää 9,6 milligrammaa.Osmo Turpeinen: Ruoka-ainetaulukko. 29.-30. painos. Otava 1993.
Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan 6–65-vuotiaan tulisi saada niasiinia 13,4 milligrammaa niasiiniekvivalenttia (NE) vuorokaudessa, jos hänen energiatarpeensa on 2 000 kilokaloria vuorokaudessa. Suosituksessa ei ole huomoitu sitä, että kasviperäinen niasiin imeytyy eläinperäistä heikommin, sillä niasiiniekvivalentilla tarkoitetaan ruoan sisältämän nikotiiniamidin ja nikotiinihapon yhteismäärää.
Niasiinin vaihtoehtona voidaan nauttia sen esiasteena toimivaa tryptofaania, jota tarvitaan keskimäärin 60 milligrammaa yhden niasiinimilligramman syntetisoimiseen. Tryptofaani muunnetaan niasiiniekvivalentiksi jakamalla se luvulla 60. + Ravitsemusneuvottelukunnan niasiinisuositukset niasiiniekvivalentteina (mg/vrk)LapsetMiehetNaisetRaskaana olevatIkämgIkämgIkämg17 mg< 6 kk– (a)10–13 v1510–13 v146–11 kk514–17 v1914–17 v1612–23 kk718–30 v1918–30 v15Imettävät2–5 v931–60 v1831–60 v1420 mg6–9 v1261–74 v1661–74 v13≥ 75 v15≥ 75 v13(a): Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike tyydyttää alle 6 kk ikäisten ravinnetarpeet Keskimääräinen niasiinin tarve tyydyttää ravinnetarpeen puolella väestöstä, mutta sitä hieman alhaisempi saanti ei silti välttämättä johda oireilevaan puutostilaan. Vuonna 2017 havaittiin, että 18–74-vuotiaat suomalaismiehet saivat niasiinia keskimäärin 39 milligrammaa vuorokaudessa ja 4,2 mg per ruuasta ravintoenergiana saatu megajoule (mg/MJ). Naisilla nämä arvot olivat 29 mg/vrk ja 4,1 mg/MJ. Kaikki tutkittavat saivat saantisuositusten mukaisen määrän niasiinia. Vuonna 2013 julkaistussa ravitsemustieteen pro gradu opinnäytetyössä havaittiin kuitenkin, että kaikki tutkittavat 30–35-vuotiaat Helsingin seudulla asuvat saivat suositusta vähemmän niasiiniaHanna Kivimäki: POIKKILEIKKAUSTUTKIMUS VEGAANIEN RUOANKÄYTÖSTÄ JA RAVINTOAINEIDEN SAANNISTA. Pro Gradu -tutkielma, ravitsemustiede, lääketieteen laitos, terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/11921/urn_nbn_fi_uef-20130281.pdf?sequence=-1&isAllowed=y.
Niasiiniekvivalentti Niasiinisuositukset ja ruokien niasiinipitoisuudet ilmoitetaan usein niasiiniekvivalentteina (NE), sillä ihmisillä ravintoproteiineista saadusta tryptofaanista noin 1/60-osa muuntuu kehossa NADH:ksi ja NADPH:ksi. NE on siksi summa ruuan niasiinin massasta ja 1/60-osa ruuan tryptofaanin massasta. Massat ovat usein milligrammoina (mg). Ihmisille NE on siis NE (mg) = mg niasiinia + 1/60 mg tryptofaania Suhde ei käytännössä ole vakio – jos tryptofaanisaanti on suuri ja niasiinisaanti pieni, on vitamiinin saanti usein pienempi. Jos niasiinin saanti on suuri ja tryptofaanin saanti pieni, on vitamiinin saanti usein suurempi. Myös muut ravinteet kuten aminohapot ja rasvahapot vaikuttavat imeytyvyyteen. Sairaudet voivat myös vaikuttaa. Lisäksi ihmisten tryptofaanimetabolian teho vaihtelee henkilöstä toiseen geneettisten erojen vuoksi.
Muilla eläimillä niasiini:tryptofaani-suhde voi olla eri kuin 1:60. Esimerkiksi kananpojilla suhde on noin 1:45, rotilla 1:50 ja ankoilla 1:175.
Liikasaanti Suuret annokset niasiinia saattavat nostaa verensokeria sekä aiheuttaa maksatulehduksen, rytmihäiriöitä, kihtiä ja ihon punoitusta. Kasvikunnasta saatava nikotiinihappo on eläinperäistä nikotiiniamidia myrkyllisempää ja saattaa alentaa veren kolesterolin vaarallisen alhaiseksi, jos yliannostelu jatkuu pitkään. Eläinkunnasta saatavaa nikotiiniamidia voi nauttia tutkimusten mukaan noin 3 000 mg/vrk ilman merkittäviä haittavaikutuksia, mutta yli 9 000 mg/vrk annokset saattavat aiheuttaa jo maksan toimintahäiriöitä.
Dyslipidemian hoito nikotiinihapolla Suuret nikotiinihappoannokset alentavat veren kohonneita LDL-kolesterolipitoisuuksia, minkä vuoksi nikotiinihappoa käytetään joissain maissa dyslipidemian korjaamiseen. Kyseisen hoidon tarkoituksena on ehkäistä valtimoahtaumatautia eli ateroskleroosia. Nikotiinihappo pienentää veren VLDL- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia ja suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuuksia. Suuret kerta-annokset nopeasti vapautuvaa nikotiinihappoa aiheuttavat yläruumiin hetkellistä punastumista ja muita sivuvaikutuksia. Pitkässä käytössä saattaa ilmetä maksan laajentumista (hepatomegaliaa) ja muita maksaongelmia. Suuret kerta-annokset voivat myös aiheuttaa akuuttia maksan vajaatoimintaa.
Saannin ylärajat Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunta on esittänyt 10 milligrammaa nikotiinihappoa per vuorokausi (mg/vrk) olevan turvallinen ravintolisistä saatu enimmäismäärä aikuisille. Yläraja nikotiiniamidille on 900 mg/vrk. EFSA:n määrittämät turvalliset rajat ovat taulukossa alla. +EFSA:n saannin ylärajat (mg/vrk)Ikä1–3 v4–6 v7–10 v11–14 v15–17 vyli 18 vNikotiinihappo2346810Nikotiiniamidi150220350500700900
Puutos
Niasiinin tai tryptofaanin liian vähäinen saanti ruuasta aiheuttaa pellagra-nimistä puutostautia, joka johtaa jatkuessaan kuolemaan. Ensioireina on symmetristä hilseilevää ja karheaa ihottumaa sekä ihon tummentumista (hyperpigmentaatio). Ihottuma esiintyy auringonvalolle alttiilla alueilla kuten kämmenselissä, ja se voi olla kivuliasta ja muistuttaa auringon polttamaa. Lisäksi voi esiintyä ripulia. Pellagran keskushermostoperäisiä oireita ovat uupumus, psyykkinen tai emotionaalinen levottomuus, ahdistuneisuus, ärtyisyys ja masennus. Myöhemmin seuraa psykoottisia oireita, apatiaa, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistihäiriöitä. Muita mahdollisia oireita ovat vapina, kävelyhäiriöt, ekstrapyramidaalinen jäykkyys, virtsa- ja ulosteinkontinenssi ja epileptiset kohtaukset. lopulta potilas kuolee.
Interventiotutkimuksissa on havaittu, että pellagraa esiintyi, kun niasiinin saanti oli 8,8 milligrammaa päivässä. Pellagraa esiintyy etenkin kehitysmaissa, jossa se johtuu usein siitä, että vähälihainen ja -maitoinen ruokavalio perustuu maissiin tai valkoiseen riisiin. Satatuhatta yhdysvaltalaista kuoli pellagraan 1900-luvun alussa, koska heidän ruokavaliossaan oli liian vähän lihaa ja maitoaMari Heikkilä: Ällöttävä testi paljasti ravinnepuutoksen. Tiede-lehti 3/2023, sivu 50..
Ruokapitoisuudet ja biologinen hyödynnettävyys Kalkkuna, tonnikala ja naudanpaisti ovat erinomaisia niasiinin lähteitä. Myös maapähkinä ja kokojyvävilja sisältävät runsaasti niasiinia, mutta elimistö kykenee hyödyntämään vain pienen osan kasviperäisestä niasiinista.Elintarvikkeiden täydentäminen tiamiinilla, niasiinilla, foolihapolla, pyridoksiinilla ja B12-vitamiinilla Riskinarviointi työikäisessä väestössä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2005. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78489/2005b25.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtaosa lihan niasiinista on entsyymeihin koentsyymeiksi sitoutuneena NADH:na ja NADPH:na, jotka imeytyvät verrattain helposti ihmiskehon käyttöön. Osa koentsyymeistä hajoaa kypsennyksen yhteydessä lisäksi helposti imeytyväksi nikotiiniamidiksi. Liha sisältää myös kasviravintoa runsaammin niasiinin esiastetta tryptofaania.
Viljoissa ja maississa esiintyy lähinnä nikotiinihappoa, joka imeytyy huonosti ihmiskehoon, koska se on esteröitynyt polysakkarideihin ja glykopeptideihin. Esimerkiksi kypsän maissin niasiinin hyötyosuus on enintään noin 35 prosenttia, vaikka maissia olisi kuumennettu ruuanlaitossa. Niasiinia lisätään tämän vuoksi viljatuotteisiin lain vaatimana Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa. Joissain Väli-Amerikan kulttuureissa perinteisesti käytetty maissin emäskäsittely poltetulla kalkilla (eng. nixtamalization) vapauttaa nikotiinihappoa esterisidoksia hydrolysoimalla, mikä lisää merkittävästi sen hyödynnettävyyttä. Joissain kasveissa niasiinia on paljon trigonelliininä eli 1-metyylinikotiinihappona. Tämä on kasvihormoni, joka ei toimi vitamiinina eläimillä, mutta muuntuu vitamiinitoimintoiseksi nikotiinihapoksi kuumennettaessa ainetta kylliksi.
Leivinhiiva, jota myydään lisäravinteena nimellä ravintohiivahiutale tai oluthiivahiutale, on erinomainen B3-vitamiinin lähde. Vain yksi ruokalusikallinen päivässä leivinhiivaa riittää tyydyttämään aikuisen tarpeen.https://www.healthline.com/nutrition/nutritional-yeast#nutrients-and-benefits +