Harmokulmumittari (Idaea seriata) on harmaankirjava mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Siipien pohjaväri on selvästi harmaa ja etusiivet ovat muodoltaan melko suipot. Sekä etu- että takasiipien yläpinta on tiheästi tummien suomujan pisteyttämä ja niissä on pienet, mutta selvät keskipilkut. Poikkiviirut ovat siiven kärkiosan vaaleaa aaltoviirua lukuun ottamatta harmaat ja sameat, eivätkä erotu aina kovin hyvin. Ulompi poikkiviiru voi kuitenkin olla selkeämpi ja sen kohdalla siipisuonten kohdalla on mustat pitkittäisviirut. Lisäksi siiven etuosassa viiru tekee voimakkaan mutkan sisäänpäin. Keskivarjo erottuu etusiivessä tummana juovana ja kulkee siiven poikki viistosti. Siipien ulkoreunassa, ripsien tyvellä on tumma viiru tai rivi erillisiä pisteitä. Keskiruumis on heti pään takaa tumma. Siipiväli 17–20 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_seriata.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1707 s. 62
Melko samannäköinen on harmolehtimittari (Scopula incanata).
Levinneisyys ja lentoaika Harmokulmumittarin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Eurooppaan ja idässä Kaukasukselle. Suomessa sitä tavataan Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa sekä Lounais- ja Etelä-Suomessa. Yksittäishavaintoja on sisämaassa suunnilleen Pori-Tampere-linjalle saakka. Lento tapahtuu ilmeisesti useampana limittäisenä sukupolvena kesäkuun loppupuolelta lokakuulle saakka.Perhoswiki Yksittäisten toukkien kehitysajat vaihtelevat paljon, mikä sumentaa eri sukupolvien rajoja. Lisäksi Saksassa lajilla on saatu kasvatuksessa viisi sukupolvea vuodessa.
Elinympäristö ja elintavat Harmokulmumittaria tavataan metsänreunoilla ja pensaikoissa, mutta aivan selvästi yleisin se on erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja etenkin asutuksen keskellä. On mahdollista, että esimerkiksi Suomessa lajia ei tavata ”luonnonympäristöissä” lainkaan. Perhosia tavataan yleensä yksitellen. Ne lentävät illalla ja yöllä, usein rakennusten seinustoilla ja voivat tulla valolle. Päivisin perhosia voi löytää lepäämästä rakennusten seinillä tai ikkunoissa. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana. s. 56–57
Ravintokasvi Toukka käyttää ravinnokseen erilaisten kasvien kuihtuneita osia, kasviperäistä jätettä ja jopa jäkäliä.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Harmokulmumittari Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa Vlindernet
Luokka:Lehtimittarit