Johann Ludwig (Lutz) Schwerin von Krosigk (22. elokuuta 1887 Rathmannsdorf, Anhaltin herttuakunta – 4. maaliskuuta 1977 Essen) oli saksalainen kreivi, joka toimi Saksan valtiovarainministerinä vuosina 1932–1945, koko natsien valtakauden ajan. Hänelle myönnettiin vuonna 1937 kansallissosialistisen puolueen kultainen ansiomerkki, jonka vastaanottamisen yhteydessä hänestä tuli myös kansallissosialistisen puolueen jäsen. Toukokuussa 1945 hän oli myös lyhyen ajan ”johtavana ministerinä” (vt. valtakunnankanslerina) Dönitzin hallituksessa, joka jäi natsi-Saksan viimeiseksi hallitukseksi.
Schwerin von Krosigk oli koulutukseltaan juristi. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli luutnanttina Saksan armeijassa ja sai ansioistaan rautaristin. Weimarin tasavallan aikana hän työskenteli korkeana virkamiehenä Saksan valtiovarainministeriössä. Sitoutumattomana konservatiivina tunnettu Schwerin von Krosigk tuli kesäkuussa 1932 valtiovarainministeriksi Franz von Papenin hallitukseen, ja valtakunnanpresidentti Paul von Hindenburgin toivomuksesta hän jatkoi tehtävässä myös Kurt von Schleicherin ja Adolf Hitlerin hallituksissa. Hän pysyi tehtävässä koko natsien vallan ja toisen maailmansodan ajan, mutta ei ollut koskaan näkyvä poliitikko.
Hieman ennen itsemurhaansa kirjoittamassaan poliittisessa testamentissa Hitler nimesi Schwerin von Krosigkin edelleen jatkamaan valtiovarainministerinä. Kun samassa yhteydessä valtakunnankansleriksi nimetty Joseph Goebbels teki pian myös itsemurhan, valtakunnanpresidentiksi tullut suuramiraali Karl Dönitz pyysi Schwerin von Krosigkia ryhtymään kansleriksi. Tämä kieltäytyi aluksi, mutta suostui lopulta ottamaan hallituksen johdon nimikkeellä ”johtava ministeri” (Leitender Minister) 2. toukokuuta 1945 alkaen. Flensburgin kaupungissa lähellä Tanskan rajaa toimineen hallituksen tehtäväksi jäi antautuminen liittoutuneille. Liittoutuneet hajottivat lopulta ”Flensburgin hallituksen” 23. toukokuuta ja pidättivät sen jäsenet.
Schwerin von Krosigk oli vuonna 1949 syytettynä Nürnbergin oikeudenkäyntien sarjaan kuuluneessa niin sanotussa Wilhelmstrassen oikeudenkäynnissä ja hänet tuomittiin syylliseksi todettuna kymmenen vuoden vankeuteen. Hän vapautui yleisellä armahduksella vuonna 1951 ja eli sen jälkeen Länsi-Saksassa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saksan valtakunnanministerit Luokka:Saksan valtakunnankanslerit Luokka:Saksan valtiovarainministerit Luokka:Natsi-Saksan virkamiehet Luokka:Sotarikoksista vankeuteen tuomitut Luokka:Vuonna 1887 syntyneet Luokka:Vuonna 1977 kuolleet