Venäjän ortodoksinen kirkko Suomessa käsittää kuusi venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon suorassa alaisuudessa erillään Suomen ortodoksisesta kirkosta, joka puolestaan on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alainen. Kirkot ovat toimineet Suomessa erillään vuodesta 1926 lähtien. Virallisen Suomen edustuston Moskovan patriarkaatti avasi Helsinkiin vuonna 1999, jonka johtajana toimii rovasti Viktor Lioutik.
Historia Suomen ortodoksinen kirkko erosi Venäjän ortodoksisesta kirkosta vuonna 1923 lokakuun vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksista. Taustalla olivat Suomeen kohdistunut venäläistämispyrkimykset ja myöhemmin bolševikkien puuttuminen Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan.
Suomen venäjänkieliset ortodoksit, mukaan lukien maallikot, papit, nunnat ja munkit, olivat tyytymättömiä ortodoksisen kirkon hierarkian toteuttamiin muutoksiin ja tästä syystä heitä pidettiin "isänmaanvastaisina" sekä asetettiin toimituskieltoon. Suuri kiistanaihe oli Suomen ortodoksisen kirkon gregoriaanisen kalenterin käyttöönotto, joka nähtiin vastoin ortodoksista perinnettä. He olivat toivoneet, että Suomessa säilytettäisiin ennen vuotta 1923 vakiintuneet ortodoksiset käytännöt, kuten kirkkoslaavin ja juliaanisen kalenterin käyttö.
Ensimmäinen venäläinen seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1926 Viipurissa isä Grigori Svetlovskin johdolla. Vuosina 1931–1945 Suomen seurakunnat olivat Pariisissa vaikuttaneen Konstantinopolin patriarkaatin alaisen Länsi-Euroopan eksarkin metropoliitta Evlogin alaisuudessa.
Suomen ortodoksinen kirkko pitää vielä nykyäänkin toisen patriarkaatin toimintaa maassa ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisena.
Nykyään Pyhän Nikolauksen seurakunta oli suunnitellut rakentavansa uuden kirkon Helsingin Itäkeskukseen kulttuurikeskus Stoan viereen, mutta rakennustyöt eivät ole toistaiseksi käynnistyneet muun muassa rahoituksen puutteen johdosta. Keväällä 2021 Helsingin kaupunki asetti tontin rakennuskieltoon.
Vuonna 2023 Turun kaupunki osti entisen Venäjän pääkonsulaatin rakennuksen valtion määrättyä sen suljettavaksi. Pääkonsulaatin ohella siinä toimi Neitsyt Marian taivaaseenottamisen kirkko, joka konsulaatin sulkeutuessa joutui lopettamaan toimintansa.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Moskovan alaiset seurakunnat ovat kokeneet painetta itsenäistyä äitikirkostaan ja tuomita julkisesti Venäjän sotatoimet sekä patriarkka Kirillin lausunnot. Vaikka kirkko on tuominnut sodan, se väittää, ettei voisi katkaista suhteitaan Moskovaan rikkomatta ortodoksista kaanonia.
Seurakunnat Vanhimmat Suomessa toimivista Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunnista ovat vuonna 1926 perustettu Ortodoksinen Pokrovan seurakunta, joka alun perin toimi Viipurissa nimellä "Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta" sekä vuotta myöhemmin Suomen ortodoksisesta kirkosta eronnut Pyhän Nikolauksen seurakunta Helsingissä.
Helsingin lisäksi seurakuntia toimii Porissa, Sastamalassa ja Tampereella. Tampereen Spaso-Preobraženskaja-yhteisöä lukuun ottamatta jokaisella seurakunnalla on oma kirkko tai rukoushuone. Hallinnollisesti Spaso-Preobraženskaja kuuluu Venäjän ortodoksiseen ulkomaankirkkoon.
Seurakuntien jäsenet ovat nykyään suurimmaksi osaksi venäläisiä maahanmuuttajia. Jäsenmäärältään suurin on Pyhän Nikolauksen seurakunta, jolla jäseniä on noin 3 700.
Seurakunnat ja kirkot Suomessa Paikkakunta Seurakunta Perustettu Kirkko Kirkon nimikkopyhimys Helsinki, Hietaniemi Pyhän Nikolauksen seurakunta 1927 Pyhän Nikolauksen kirkko Nikolaos Ihmeidentekijä Helsinki, Mellunmäki Pyhän Nikolauksen seurakunta 1997 Pyhän Ksenia Pietarilaisen kirkko Ksenia Pietarilainen Helsinki, Munkkiniemi Ortodoksinen Pokrovan seurakunta 1926 Marian ilmestyspäivän kirkko Neitsyt Maria Pori Porin venäläinen ortodoksinen kirkko 1998 Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkko Neitsyt Maria Sastamala 2004 Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen kirkko Serafim Sarovilainen Tampere Spaso-Preobraženskaja 1994
Suomessa olevien seurakuntien johtajat Grigori Svetlovski 1938–1948 Mihail Slavnitski 1958–1960 Mihail Zjornov 1961–1962 Jevgeni Ambartsumov 1962–1967, piirivalvoja Igor Ranne 1968–1972, piirivalvoja Pavel Krasnotsvetov 1975–1981, piirivalvoja Bogdan Soiko 1981–1990 Viktor Ljutik 1999–
Ortodoksiset ystävät Ortodoksiset ystävät on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, joka hallinnoi Suomessa eräitä Moskovan patriarkaatin kiinteistöjä. Yhdyskunnan puheenjohtaja on Viktor Lioutik.
Katso myös Venäjän ortodoksinen ulkomaankirkko Suomen ortodoksinen kirkko
Lähteet Venäjän ortodoksisen kirkon Suomen kotisivut Pyhän Nikolauksen seurakunnan kotisivut
Viitteet
*