Kristina Gyllenstierna (1494 – 2. tammikuuta 1559) oli valtionhoitaja Sten Sture nuoremman puoliso. Hän puolusti tämän kuoltua Tukholmaa Kristian II:ta vastaan. Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Gyllenstierna johti kansallista puoluetta. Tukholma joutui kuitenkin antautumaan vielä samana vuonna Tanskalle. Gyllenstierna vangittiin Tukholman verilöylyn 1520 aikana ja hänet vietiin vangiksi Tanskaan. Hän palasi Ruotsiin vuonna 1524 jossa hän toimi ensin Kustaa Vaasaa vastaan. He tekivät sovinnon vuonna 1525.Facta2001, 5. osa, palsta 366. WSOY, 1982.
Suku Kristina syntyi luultavasti vuonna 1494. Hänen vanhempansa olivat Sigrid Banér ja Nils Gyllenstierna. Hänestä tuli äitinsä toisen avioliiton myötä Kustaa Vaasan äidin Cecilia Månsdotterin sisarpuoli ja näin ollen Kustaa Vaasan täti.
Avioliitto Kristina oli ensin kihloissa Kalmarin ja Lyckan käskynhaltija Nils Gäddan kanssa, mutta avioliittoa ei koskaan pantu täytäntöön Nilsin kuoleman vuonna 1508 takia. Kristina nai 18-vuotiaan Sten Sture nuoremman Tukholmassa 16. joulukuuta 1511.
Sten Sturen valtakausi Vuonna 1512 Sten Sturesta tuli Ruotsin valtionhoitaja. Tuohon aikaan Tanska, Norja ja Ruotsi olivat virallisesti osa Kalmarin unionia, mutta käytännössä Ruotsi oli itsenäinen kuningaskunta, jota hallitsi valtionhoitaja.
Sten Sturen valinta valtionhoitajaksi herätti vastustusta, sillä alun perin Ruotsin valtaneuvosto oli valinnut virkaan Erik Trollen, joka kannatti liittolaisuutta Tanskan kanssa. Sten kuitenkin otti vallan itselleen isänsä hänelle jättämien joukkojen ja linnojen avulla, ja hänen luvattuaan jatkaa neuvotteluja Tanskan kanssa neuvosto suostui nimittämään Stenin uudeksi valtionhoitajaksi. Todellisuudessa Sten Sturen tarkoitus oli pitää Ruotsi itsenäisenä.
Pidetään todennäköisenä, että Kristina Gyllenstierna osallistui valtion asioiden hoitamiseen ja oli aviomiehelleen poliittinen neuvonantaja. Vuonna 1513 Tanskan kuningas Hannu I:n kuoli, ja Sten Sture haluttiin kruunata Ruotsin kuninkaaksi Kristian II:n sijaan. Sture tämä valmisteli sitä varten kuninkaanvaalia.Kristina Nilsdotter Gyllenstierna, Svenskt biografiskt lexikon (artikkelin tekijä Hans Gillingstam) 3.10.2015. Todellisuudessa Sten Sture ja Kristina toimivat kuin he olisivat jo olleet kuningas ja kuningatar, ja esimerkiksi vuonna 1519 Västeråsin piispa Peder Maununpoika ilmaisi yllätyksensä abbedissa Anna Germundsdotterille lähettämässään kirjeessä siitä, ettei Sten Sturea vielä ollut kruunattu kuninkaaksi. Stenistä ja Kristinasta tuli käytöksensä takia kuningas Kristian II:n vihollisia - Kristian tahtoi tulla kruunatuksi Ruotsin kuninkaaksi ja liittää Ruotsin todelliseksi osaksi Kalmarin unionia.
Sten Sture joutui kiistaan Erik Trollen pojan, arkkipiispa Gustav Trollen kanssa, kun tämä vaati lisää itsenäisyyttä kirkolle. Vuonna 1516 Sten Sture piiritti arkkipiispan linnoituksen Staketin ja valloitti sen vuotta myöhemmin. Sten puratti linnoituksen, vangitsi Trollen ja vei häneltä tämän arkkipiispan arvonimen, mikä johti ekskommunikaatioon paavin kanssa. Paavi Leo X antoi tukensa kuningas Kristian II:n Sture-vastaisille suunnitelmille.
Uutenavuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II valloitti joukkoineen Ruotsin, ja helmikuussa 1520 Sten Sture nuorempi kuoli Mälarenin jäällä tapahtuneessa Bogesundin taistelussa saamiinsa vammoihin. Hän oli kuollessaan 27-vuotias.
Tukholman puolustaja Puolisonsa Sten Sturen kuoleman jälkeen Kristina Gyllenstierna otti hoitaakseen poikiensa oikeuksien puolustuksen ja poikiensa nimissä komentoonsa kaupungin ja Tukholman linnan. Hän sai myös talonpoikais- ja porvarissäätyjen kannatuksen ja hallintaansa sekä Suomen että koko kuningaskunnan tärkeimmät linnoitukset Västeråsin linnan, Nyköpingin linnan ja Kalmarin linnan. Useat Ruotsin valtaneuvoston jäsenet taipuivat 3. maaliskuuta 1520 Tanskan kuningas Kristian II:n tahtoon ja valitsivat hänet Ruotsin kuninkaaksi Uppsalassa. Keski-Ruotsin rahvas nousi Kristinan isänmaallisuuden innoittamana kapinaan ja löivät tanskalaliset valloittavat Balundsåsissa 19. maaliskuuta. Heidät saatiin kukistettua vasta 6. huhtikuuta Uppsalan taistelussa.
Toukokuun lopussa Tanskan laivasto saapui Tukholmaan ja kaupunki piiritettiin niin maalta kuin mereltäkin. Kristina oli aiemmin ehtinyt lähettää vanhimman poikansa, 7-vuotiaan Nils Sturen turvaan Puolan Danzigiin mukanaan Sture suvun kansleri Peder Jaakonpojan johtama edustaja. Edustaja lähetettiin, jotta Puolan kuningas Sigismund I:n ja Hansaliiton kanssa voitaisiin neuvotella tuesta Tanskaa vastaan. pienoiskuva|Kristina Gyllenstiernan patsas Tukholman kuninkaanlinnassa. Kristina painotti, että hän hallitsisi valtakuntaa kunnes hänen poikansa saavuttaisivat täysi-ikäisyyden ja voisivat ottaa asian hoidettavakseen. Hänellä oli puolellaan Tukholman porvarien tuki, ja he jopa kutsuivat Kristinaa prinsessakseen. Samaan aikaan Kalmarin entisen hallitsijan leski Anna Eerikintytär johti Kalmarin kaupunkia yhtä määrätietoisesti kuin Kristina johti Tukholmaa.
Neljän kuukauden piirityksen jälkeen Kristina suostuteltiin 7. syyskuuta 1520 antautumaan Kristian II:n allekirjoittamaa armahduskirjettä vastaan. Kirjeessä kuningas armahti Kristinan, hänen kuolleen miehensä ja kaikki heidän seuraajansa kaikista teoista, joilla he olivat vastustaneet Kristian II:ta, edesmennyttä kuningasta Hannu I:tä ja häntä edeltänyttä kuningas Kristian I:tä. Kristina sai pitää Hämeen linnan ja Hämeen läänin, Kuhmon ja Eksjön kartanot sekä Hörningsholmin linnan. Kristina ja Tukholman linnan komentajat laativat kirjeen, jossa he sitoutuivat luovuttamaan Tukholman linnan Kristianille 7. syyskuuta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsalaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1491 syntyneet Luokka:Vuonna 1559 kuolleet