Kiinteistövero on Suomessa maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti.
Verohallinto tilittää kiinteistöveron kiinteistön sijaintikunnalle.
Kiinteistöverouudistus Hallitus on työstämässä kiinteistöverouudistusta, jossa kiinteistön arvostamisessa siirryttäisiin nykyisestä rakentamiskustannuksiin perustuvista jälleenhankinta-arvoista uudelleen määritettävien verotusarvon perusteena olevien arvojen käyttämiseen. Maapohja arvostetaan uuden aluehintakartan mukaisesti, jossa maapohjien verotusarvot määritetään keskitetysti koko maan kattavasti. Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2022 ja etenemässä eduskunnan käsittelyyn vuonna 2026. Tietolähteenä arvotukselle on kiinteistöjen kauppahintarekisterin rakentamattomien tonttien ja rakennuspaikkojen kaupat sekä Verohallinnon varainsiirtoverotietoja asuinhuoneistojen kaupoista. Muita tietolähteitä ovat mm. Verohallinnon kiinteistöverotuksen tiedot, rakennus- ja huoneistorekisteri, maastotietojärjestelmä, kiinteistörekisteri, sekä ilmakuvat.
Kiinteistöveron taustaa Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja katumaksun. Samassa yhteydessä poistettiin manttaalimaksu. Sen tuotto on helposti arvioitavissa ja se on kunnalle vakaa ja varma verotuskohde, koska kiinteistöjen määrä on tasainen, ja kasvu kunnan kontrolloitavissa.
Verotuksen toimittaa verovirasto, joka myös vahvistaa kiinteistön verotusarvon eli todennäköisen luovutushinnan. Rakennusten ja rakennelmien, kuten vaikkapa vesivoimalaitoksen, arvona pidetään jälleenhankinta-arvoa, josta tehdään iästä riippuva vähennys. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästä, maatalousmaasta eikä puolustusvoimien käytössä olevista kiinteistöistä.
Kiinteistöveron eri muodot
Kiinteistöveron määrä vaihtelee kiinteistön käyttötarkoituksen tai rakennusvaiheen mukaan:
Maapohjan yleinen kiinteistövero pienoiskuva|Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 2024Kiinteistöveroa ei makseta esimerkiksi metsästä, maatalousmaista, kaduista tai toreista.
Kunnanvaltuusto voi määrätä maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vähintään 1,30 ja enintään 2,00.
Rakennusten yleinen kiinteistövero pienoiskuva|Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 2024 Kunnanvaltuusto voi määrätä rakennusten ja rakennelmien yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vähintään 0,93 ja enintään 2,00.
Vakituisen asunnon kiinteistövero pienoiskuva|Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 2024 Vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti on vähintään 0,41 ja enintään 1,00.
Asunto-osakeyhtiössä kiinteistövero maksetaan yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon jyvitetystä pinta-alasta.
Rakentamattoman tontin kiinteistövero pienoiskuva|Rakentamattoman tontin kiinteistöveroprosentti 2024 Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi vähintään 2,00 ja enintään 6,00., mutta joissakin kunnissa veron on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,00.
Suuremmalla prosentilla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Lain määrittämää haarukkaa on kritisoitu paljon, koska rakentamattomien rakennuspaikkojen arvo nousee pääkaupunkiseudulla yli kymmenen prosenttia vuodessa.
Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata helmikuun alussa 2007 YTV:n rekistereissä pyöreästi kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40 m2 on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 150 000 asukkaalle.Tuhannet tyhjät tontit odottavat arvonnousua pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat, 14.2.2007.
Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero pienoiskuva|Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 2024 Loma-asuntojen veroprosentin on oltava vähintään 0,93 ja enintään 2,00.
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero pienoiskuva|Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 2024 Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamille kiinteistöille kunta voi määrätä veron nollastahttps://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P13a kahteenhttps://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P11 prosenttiin.
Kunta voi myös määrätä lain 13 a §:n nojalla yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti edellä mainittua alemmaksi, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.
Vuonna 2024 Suomen 309 kuntaa ovat määritelleet kiinteistöveroprosentteja seuraavasti: 244 kuntaa on määrännyt veroprosentiksi 0. Esimerkiksi Espoo, Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli, Porvoo ja Vaasa. 31 kuntaa on määrännyt nollasta poikkeavan kiinteistöveroprosentin. Esim. Kajaani 0.1, Oulu 0,16, Tampere 0,4, Lahti 0,6 ja Savonlinna 1,43. 34 kuntaa on jättänyt yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveron määräämättä. Esim. Helsinki, Vantaa, Turku, Kerava ja Joensuu.
Jos kunta ei ole määrännyt erillistä veroprosenttia tapauksissa, joissa se on kunnan harkinnassa, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia.
Voimalaitosrakennuksen kiinteistövero pienoiskuva|Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti 2024 Nimellisteholtaan yli 10 megawatin voimalaitosten veroprosentti on lain mukaan vähintään 0,93 ja enintään 3,10https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P14.
Luonnonsuojelualueen kiinteistövero Kiinteistöverolain mukaiselle yksityiselle luonnonsuojelualueille ei määrätä kiinteistöveroa, lukuun ottamatta sillä olevia rakennuksia ja rakennelmia rakennuspaikkoineen. Verovapaus on ollut voimassa vuodesta 2021 alkaen, mutta se ei koske valtion alueilla sijaitsevia luonnonsuojelualueita. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 tekemässä ennakkopäätöksessä yksityisen omistama, vapaa-ajan asunnon vieressä sijainnut luonnonsuojelualue tulkittiin puistoalueeksi, joka antaa lomarakennukselle suojaavan miljöön. Kun alueella ei ollut harjoitettu metsätaloutta, sille voitiin määrätä kiinteistövero.Heli Saavalainen, Suojelualue meni verolle. Oikeus tulkitsi ennakkotapauksessa yksityisen luonnonsuojelualueen kiinteistöverovelvolliseksi Helsingin Sanomat 25.1.2015 s.A9
Vesialueiden kiinteistövero Kiinteistöverosta on vapautettu yleiset vedet, kuten Suomen aluevedet ja suuret järvenselät, siltä osin kuin ne ovat kylänrajojen ulkopuolella, sekä myös muut vesialueet. Vesialueen käsite on määritelty vesilaissa.
Taloustieteilijöiden näkemyksiä
Kiinteistöveron korottaminen Enemmistö taloustieteilijöistä katsoo, että kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Taloustieteilijöiden mukaan maapohjaan kohdistuva kiinteistövero ei vääristä maanomistajan toimintaa tai hänen päätöksiään, koska maan arvonnousu perustuu usein kaupunkien kasvuun ja kasautumishyötyihin. Siten kiinteistöverolla ei ole samanlaisia kielteisiä kannustinvaikutuksia kuin työn tai investointien verottamisella.
Kiinteistöveron porrastus rakennuksen energiatehokkuuden mukaan Hallitus on kaavaillut alhaisempaa kiinteistöveroa vähäenergiaisille rakennuksille. Professori Niku Määttäsen mukaan tämä olisi byrokraattisesti kallista ja ohjauksellisesti tehottomampaa kuin päästöjen tai energian verottaminen, koska jälkimmäinen ohjaa päästövähennykset sinne, missä ne halvimmin onnistuvat.Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa. Akateeminen talousblogi, Niku Määttänen, 31.8.2009 (luettu 9.11.2009)Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa, osa 2. Akateeminen talousblogi, Niku Määttänen, 14.10.2009 (luettu 9.11.2009)
Kiinteistövero pelkän maapohjan mukaan Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumiskulut. Tähän auttaisi, jos kiinteistövero määräytyisi maapohjan mukaan eikä nousisi, vaikka tontille rakentaisi kuinka paljon kerrosneliöitä tahansa. Tällöin rakentaminen halpenisi ja asumiskulut pienenisivät.
Katso myös Kiinteistövero Kiinteistöyhtymä
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Kiinteistöverolaki 20.7.1992/654 Kiinteistöveroprosentit , Verohallinto, 30.12.2005.
Luokka:Asuntopolitiikka Luokka:Rakentamisen normit ja määräykset Luokka:Kiinteistöala Luokka:Verotus Suomessa Luokka:Rakentaminen Suomessa Luokka:Asuminen Suomessa