Gabriel Bengtsson Oxenstierna (18. maaliskuuta 1586 – 12. joulukuuta 1656) oli ruotsalainen aatelismies, valtaneuvos ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1631–1633.
Gabriel Bengtsson kuului ylhäisaateliseen Oxenstiernan sukuun ja oli valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan ja valtakunnandrotsi Gabriel Gustafsson Oxenstiernan serkku. Hän jäi nuorena isättömäksi ja opiskeli ulkomaisissa yliopistoissa.
Pian kotiinpaluunsa jälkeen hänet palkattiin kuningas Kaarle IX:n hoviin. Kustaa II Aadolf nimitti hänet moniin vastuullisiin virkoihin. Vuosina 1611–1617 Oxenstierna toimi kuninkaan asiainhoitajana Tallinnassa. Sen jälkeen hän vastasi armeijan varusteista. Vuonna 1631 hänet lähetettiin Suomeen kenraalikuvernööriksi, mutta vuonna 1633 hän luopui tehtävästä osallistuakseen hallituksen eli valtaneuvoston istuntoihin. Vuodesta 1634 hänellä oli merkittävä virka Ruotsin valtaneuvostossa rahakamarimestarina (rikskattsmästare), mutta hän ei kyennyt kontrolloimaan hallituskumppaniensa toimia. Axel Oxenstiernan mukaan Gabriel-serkku oli omanedun tavoittelija. 1640-luvulla hän ehti olla vähän aikaa myös Ruotsin Liivinmaan kenraalikuvernööri. Vuonna 1651 hänet nimitettiin Korsholman ja Vaasan kreiviksi ja vuonna 1652 valtakunnanamiraaliksi.
Hän rakennutti arkkitehti Simon de la Valléen suunnitteleman renessanssityylisen Rosersbergin linnan Sigtunaan vuosina 1634–1638. Hänen poikansa Bengt Gabrielsson Oxenstierna ja arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi muuttivat rakennuksen arkkitehtuurin 1600-luvun lopulla ranskalais-italialaiseksi barokki-klassismiksi.
Oxenstierna meni naimisiin vuonna 1610 Anna Gustafsdotter Banérin kanssa. Heille syntyi yksitoista lasta.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Ruotsalaiset amiraalit Luokka:Vuonna 1586 syntyneet Luokka:Vuonna 1656 kuolleet Luokka:Suomen kenraalikuvernöörit