Akatemiaprofessori

Akatemiaprofessori on tutkija, jonka akatemia on nimittänyt professoriksi tai jolle akatemia on myöntänyt professorin arvonimen. Myöntäjänä ei siis ole yliopisto. Tällaisia professoreita on Suomessa, Venäjällä ja joissakin muissa maissa. Akatemiaprofessoriksi voidaan nimittää ansioitunut tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä.

Suomessa nimittäjänä toimii Suomen Akatemia, joka on perustutkimuksen valtiollinen rahoitusorganisaatio. Tehtävä on tarkoitettu määräaikaiseen täysipäiväiseen tutkimustyöhön. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille. Akatemiaprofessorijärjestelmä syntyi vuonna 1970, kun Suomen Akatemia muodostettiin uudelleen ja kun akateemikon virkojen tilalle luotiin määräaikaisten tutkijaprofessoreiden järjestelmä. Vuonna 1995 virkanimikkeeksi vaihdettiin akatemiaprofessori.

Akatemiaprofessorin tehtävä on viisivuotinen. Heidän määränsä on vähentynyt 2010-luvun puolivälin jälkeen (vuonna 2020 yhteensä 26 virkaa; vuonna 2015: 42).

Kaksi professuuria on varattu tiettyjen tieteenalojen tutkimukseen: Minna Canth -akatemiaprofessuurin tutkimusala on tasa-arvon ja sukupuolentutkimus. Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin ala on kansainvälinen konfliktien hallinta. Ensin mainittuun valittiin 1999–2004 ensimmäisenä Ulla Vuorela ja jälkimmäiseen 2013– ensimmäisenä hollantilainen oikeustieteilijä Jan Klabbers.

Akatemiaprofessorit Suomessa Historiaa Laki tieteellisen tutkimuksen järjestelystä (760/1969) tuli voimaan vuoden 1970 alussa. Lain nojalla perustettiin 15 sopimuspalkkaista tutkijaprofessorin virkaa.Laki tieteellisen tutkimuksen järjestelystä, Suomen asetuskokoelma 760/1969. Vuonna 1982 perustettiin 16. professuuri ja 1988 niitä oli 21. Tutkijaprofessuureilla korvattiin osin vanhan Suomen Akatemian tieteen akateemikon virkoja. Tutkijaprofessorin virka oli päätoiminen ja sen haltija vapautui varsinaisen virkansa hoitamisesta. Viroilla ei ollut tarkoitus palkita ansioituneita henkilöitä, vaan turvata lahjakkaille tutkijoille hyvät työskentelyolosuhteet.Pohls s. 361 ja 364.

Tutkijaprofessorin virkoja täytettiin vain silloin, kun ehdolla oli erittäin päteviä tutkijoita. Virkoja ei julistettu avoimiksi, vaan kuusi valtion tieteellistä toimikuntaa ehdottivat sopivia henkilöitä. Tieteen keskustoimikunta sai sitten esittää enintään kolmea tutkijaa kutakin tutkimusalaa kohden. Lopullisesti asian päätti tasavallan presidentti, jolla oli nimitysvalta.Pohls s. 364. Tutkijaprofessoreille myönnettiin kunkin toimikunnan tutkimusmäärärahoista varat työtiloihin, työvälineisiin, avustavaan henkilöstöön, matkoihin ja muunlaisiin työkuluihin. Kustannusten jaosta toimikunnan ja yliopiston tai laitoksen kesken laadittiin sopimus.Pohls s. 373.

Vuoden 1969 lain mukaan tutkijaprofessorin virkaan voitiin nimittää pysyvästi tai enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Kausien pituudet olivat 1970-luvulla tyypillisesti lyhyitä. Tavallisesti uusi henkilö nimitettiin kolmivuotiskaudelle ja nimitys uusittiin aina ensin kaksivuotiskaudeksi. Toisaalta jotkut tutkijat saivat viisivuotisen kauden ja joku jopa vakinaisen viran.Pohls s. 388. Uusia tutkijaprofessoreja nimitettiin 1980-luvulla 35. Heistä viisivuotisen kauden sai 17, nelivuotisen kauden 3 ja kolmivuotisen kauden 14. Olavi Nevanlinna nimitettiin 1986 aluksi vain vuodeksi ja seuraavana vuonna viisivuotiskaudelle. Ensimmäinen viransijainen vapaana olevaan professuuriin oli Antti Vaheri 1979 ja käytäntö sai lainvoiman 1980.Pohls s. 389.

Vuonna 1995 tutkijaprofessoreita alettiin kutsua akatemiaprofessoreiksi. Saman vuoden alussa nimityskäytäntöä muutettiin niin, että akatemiaprofessorien nimitysoikeus siirtyi pois presidentiltä ja päätöksentekijäksi tuli Suomen Akatemian hallitus. Virkojen täyttö tapahtui ilmoittautumismenettelyllä toimikuntien tekemiin ehdotuksiin tukeutuen.Heikkilä s. 278–281.

Etevän, kansainvälisesti tunnustetun tutkijan tuli ilmoittautua puolitoista vuotta ennen virassaan aloittamista. Hän laati tutkimussuunnitelman ja julkaisuluettelon, joiden perusteella kyseinen toimikunta valitsi kyvykkäät ehdokkaat. Heistä pyydettiin lausunnot asiantuntijoilta, jotka olivat yleensä ulkomaalaisia. Tämän jälkeen Akatemian hallitus päätti nimityksistä syksyllä ja valitut akatemiaprofessorit aloittivat viroissaan seuraavan vuoden elokuun alussa.Heikkilä s. 281–281.

Akatemiaprofessuurien kaudet muuttuivat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Lähes kaikki uudet nimitykset olivat määräaikaisia. Vuonna 2003 virkaansa toistaiseksi nimitettyjä oli vain kaksi eli Kari Alitalo ja Risto Näätänen.Heikkilä s. 284. Viroista voivat kaikki tutkijat vapaasti kilpailla, sillä niitä ei ollut etukäteen varattu millekään tietylle tutkimusalalle. Tähän sääntöön oli kuitenkin yksi poikkeus. Suomen Akatemian hallitus perusti 13. helmikuuta 1998 valtion talousarvioesityksen mukaisesti vaihtuva-alaisen Minna Canth -akatemiaprofessorin viran edistämään naistutkimusta. Virkaa ei varattu naisten tutkijanurien edistämiseen, vaan sen tutkimusala oli etukäteen määrätty. Ensimmäinen virkaan nimitetty oli Ulla Vuorela, jonka viisivuotinen kausi alkoi elokuussa 1999.Heikkilä s. 285 ja 293.

Akatemiaprofessorit vuonna 2023 Vuoden 2023 marraskuussa akatemiaprofessorin tehtävässä olleet henkilöt: Nimi Organisaatio Kaudet HY 2002–2007, 2008–2012, 2013–2017, 2019–2023 JY 2009–2013, 2019–2023 ÅA 2009–2013, 2019–2023 HY 2010–2014, 2015–2019, 2021–2026 TY 2012–2016, 2019–2023 HY 2013–2017, 2021–2026 HY 2014–2018, 2019-2023 HY 2017–2021, 2021–2026 HY 2019–2023 AY 2019–2023 HY 2019–2023 HY 2019–2023 JY 2021–2026 Ilmatieteen laitos ja ISY 2021–2026 HY 2021–2026 JY 2021–2026 HY 2021–2026 HY 2021–2026 (kuollut 26. toukokuuta 2025) OY 2021–2026

Aiemmat tutkijaprofessorit ja akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessori-nimitys tuli käyttöön 1995. Sitä ennen käytettiin nimitystä tutkijaprofessori.Heikkilä s. 278. Vuoteen 1991 saakka virantoimitus alkoi 1. syyskuuta ja päättyi 31. heinäkuuta. Tähän sääntöön oli kuitenkin joitakin poikkeuksia.Heikkilä s. 282. Seuraavaksi siirryttiin menettelyyn, jossa virassa aloitettiin elokuun alussa ja kausi päättyi heinäkuun lopussa. Tähänkin pääsääntöön oli joitakin poikkeuksia.Heikkilä s. 286–292.

Nimi Tutkimuspaikka Kaudet HYPohls s. 378–387. 1970–1975, 1975–1977, 1977–1980; akateemikoksi 1995 HY 1970 pysyvä, ero 31.6.1981 HY 1970–1975; akateemikoksi 1975 TKK 1970–1975, 1976–1980, 1980 pysyvä, ero 31.1.1996; akateemikoksi 1997 HY 1970–1975, 1975–1977 TKK 1970–1975 TaY 1971–1974 HY 1971–1974 HY 1971–1976 HYKS 1971–1974, 1974–1976 HY 1971–1973, kuoli 11.8.1973 HYKS 1971–1974 HY 1972–1975 HY 1972–1975 HY 1972–1975 HY 1973–1976 HY 1974–1977, 1977–1979, 1979–1982 ÅA 1974–1977 TKK 1974–1977 TY 1975–1978, 1991–1996 TKK 1975–1978, 1980–1983, 1983–1988, 1988–1993, 1993 pysyvä, ero 31.7.1999; akateemikoksi 2000 MTTK 1975–1978, 1978–1980 TY 1975–1980, 1989–1994, 1994–1999 TY 1975–1978 METLA 1976–1979 OY 1976–1981, 1981–1983, 1988 pysyvä, ero 31.1.2002 TY 1976–1979 HYKS 1977–1980 TKK 1977–1980 HY 1977–1982, 1982–1983 OY 1978–1983 HYKS 1978–1980 JoY 1978–1981 VTT 1979–1984Sijaisena Matti Linko Enarin ollessa virkavapaalla 1.2.–31.5.1983 HY 1979–1984, 1984–1989, 1992–1995 HY 1979–1980 (vs.), 1980–1983, 1983–1984 JY 1980–1981 (vs.), 1981 (vs.) KY 1980–1985, ero 1.8.1981 ÅA 1980–1983 TY 1980–1983 OY 1980–1981 (vs.), 1981–1982 (vs.), 1982–1986 TY 1981–1984, 1994–1999, 2000–2005 HY 1981–1982 (vs.) TY 1981–1984 TY 1982–1985 TaY 1982–1985, 1985–1987 TKK 1982 (vs.), 1982–1985 HY 1983–1986, 1986–1988 TY 1983–1987 TY 1983–1986 HY 1983–1988, 1988–1993, 1993–1998, 1998 pysyvä, ero 2007 TTL 1983–1986, 1986–1988 HY 1983–1986 KTL 1984–1989 HY 1984–1989 TTKK 1984 (vs.), 1984–1989, 1989–1994, 1994 pysyvä, ero 1994Heikkilä s. 286–292. HY 1984–1989, 1989–1994, 2001–2006 HY 1985–1990, 1990–1995; akateemikoksi 1997 HY 1985–1990 HY 1986–1991 TKK 1986–1987, 1987–1992 ÅA 1986–1991 METLA 1986–1989, ero 1.10.1986 HY 1986–1989, 1989–1992, 2011–2015 TTKK 1986–1991, 1995–2000, 2000–2005 HY 1987–1992 MTTK 1987–1990 TY 1987–1992 HY 1988–1993, kuoli 29.11.1990 HY 1988–1993 HY 1989–1993, 1993–1994, 1994–1995, 2000–2005 JoY 1989–1994, 1996–2006 TY 1990–1995 HY 1991–1996 TKK 1991–1996, 1999–2004, 2010–2014; akateemikoksi 11/2010 KTL 1991–1996 HY 1991–1996 OY 1992–1997 KY 1992–1997 HY 1992–1997 HY 1993–1998, 1998–2000, 1998– tai 2000–2020; akateemikoksi 2020 HY 1993–1998 HY 1994–2009 HY 1995–2000 HY 1995–2000 HY 1995–2000 HY 1995–2000 HY 1995–2005 HY 1996–2011, 2012–2016, huom. **; akateemikoksi 9/2015 KTL, TY 1996–2006, 2014–2018; akateemikoksi 9/2015 HY 1996–2006, 2016–2020 TKK 1996–2006 TKK 1996–2001 JY 1996–2001 HY 1996–2006 HY 1996–2001 JY 1997–2009 TKK 1997–2002, 2003–2008; akateemikoksi 2014 ÅA 1997–2002 TY 1998–2008, 2014–2018; akateemikoksi 3/2017 ÅA 1998–2003 JY 1998–2003, 2008–2012 HY 1998–2003 TKK 1999–2004 HY 1999–2009 HY 1999–2004 HY 1999–2004 HY 1999–2004 (MC) TaY 1999–2004 TKK 2000–2005 JY, TKK 2000–2005 JoY 2000–2005 HY 2000–2005 KTL 2000–2005 OY 2001–2006 TTY 2001–2006 HY 2001–2004 ÅA 2002–2007 HY<ref name="heik" / 2002–2007, 2012–2016 TaY 2002–2007 TKK 2002–2007 TY 2003–2008 HY, KTL, Folkhälsan 2003–2008 TaY 2004–2009 VTT 2004–2007 (myönnetty alkujaan 2004–2009) HY 2004–2009, 2011–2015, 2017–2021; akateemikoksi 3/2017 HY 2004–2009 TKK 2004–2009 (MC) HY 2004–2009 ÅA 2004–2009 HY 2005–2009 AYO 2005–2010, 2012–2016 JoY (ISY) 2005–2010 KuY (ISY) 2005–2010, 2011–2015 JoY (ISY) 2005–2010 ISY (aiemmin KuY) 2005–2010, 2011–2015, 2016–2020 HY 2006–2011 TaY 2006–2011, 2012–2016 JY 2006–2011 AYO 2006–2011, 2012–2016 HY 2006–2011 VTT 2006–2011 TaY 2008–2012 OY 2008–2012 HY 2008–2012 TaY 2009–2013, 2016–2020 AYO 2009–2013 JY 2009–2013 HY 2009–2013 ÅA 2009–2013 HY 2010–2014 HY 2010–2014 AYO 2010–2014 JY 2010–2014 (MC) TY 2010–2014 TY 2010–2014 HY 2010–2014 VTT ja ISY 2010–2014 TTY 2011–2015 TY 2011–2015, 2017–2021 HY 2011–2015 AYO 2011–2015 HY 2011–2015 AYO 2012–2016 HY 2005–2010, 2012–2016 OY 2006–2011, 2012–2017 HY 2006–2011, 2013–2017 HY 2006–2011, 2013–2017 JY 2008–2012, 2013–2017 HY 2010–2014, 2015–2019 HY2013–2017 (MA) HY 2013–2018 HY 2013–2017 HY 2013–2017 AYO 2014–2018 HY 2014–2018 ISY 2014–2018 JY 2014–2018 AYO 2015–2019 TY 2015–2019 (MC) TY 2015–2019 HY 2015–2019 HY 2015–2019 JY 2016–2020 AYO 2016–2020 AYO 2016–2020 TY 2016–2020 TY 2016–2020 HY 2019–9/2019 (oli valittu kaudelle 2019–2022, kuoli syyskuussa 2019)*** HY 2017–2021 JY 2017–2021 OY 2017–2021 TY 2017–2021 AYO 2017–2021

Lisäksi yleisen historian professori Juha Sihvola (JY) valittiin akatemiaprofessoriksi kaudelle 2012–2016, mutta hän kuoli kesäkuussa 2012. ** Akateemikoksi syksyllä 2015 valittu professori Ilkka Hanski (viimeisin akatemiaprofessorikausi 2012–2016) kuoli toukokuussa 2016.Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 5.6.2016 s. C 27 *** Kaudelle 2019–2022 akatemiaprofessoriksi valittiin kaupunkitutkimuksen professori Anne Haila. Hän ehti toimia runsas 9 kuukautta akatemiaprofessorina ennen kuolemaansa syyskuussa 2019.

Akatemiaprofessorit muissa maissa

Akatemiaprofessoreja toimii myös Venäjällä: Venäjän tiedeakatemia: 797 akatemiaprofessoriaРоссийский генетик утонул в Костромской области, спасая детей. Interfax.ru 6.7.2021. (vuonna 2025) Venäjän koulutusakatemia: 79 akatemiaprofessoria (vuonna 2025); ja eräissä muissa maissa, esimerkiksi Kazakstanin alueellinen johtoakatemia (~100 professorit, vuonna 2018).

Lisäksi Kiinassa voi Kiinan tiedeakatemia myöntää "Kiinan tiedeakatemian Einstein-professorin" aseman () erinomaisille ulkomaisille tutkijoille.

Katso myös Akateemikko Akatemiatutkija

Lähteet

Viitteet

Luokka:Yliopiston virat *