Piikkiön tuomiokunta

Piikkiön tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965, osa 9, palsta 141, hakusana tuomiokunta. Tuomiokunta muodostettiin 12. toukokuuta 1876 ja toiminta alkoi vuoden 1877 alussa.Holmberg s. 124–126. Tuomiokunnat lakkautettiin alioikeusuudistuksessa 1993.Factum, uusi tietosanakirja, Weilin+Göös 2005, , osa 7, sivu 354, hakusana tuomiokunta. Tämä tuomiokunta syntyi, kun Piikkiön ja Halikon alaosan kihlakunnan tuomiokunnasta ja Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnasta muodostettiin Halikon tuomiokunta ja Piikkiön tuomiokunta. Järjestelystä määrättiin julistuksella 26. elokuuta 1862,s:Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomenmaan tuomari-alueiden ja Kihlakunnantuomareille tulevain kruununpalkkain yleisestä järjestämisestä mutta se toteutettiin vasta Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnan tuomarinviran tullessa avoimeksi Ernst Gustaf Wentzel Rotkirchin kuoltua.

Vuoden 1862 järjestelyssä Piikkiön tuomiokuntaan määrättiin seuraavat pitäjät: Hiittisten pitäjä Kaarinan eli Nummen pitäjä ja Kakskerran kappeli Kemiön pitäjä sekä Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit Paimion pitäjä Paraisten pitäjä Piikkiön pitäjä ja Kuusiston kappeli Sauvon pitäjä ja Karunan kappeli.

Vuonna 1876 määrättiin tuomiokunnan käräjäkuntajako seuraavanlaiseksi: Hiittisten pitäjä Kaarinan pitäjä ja Kakskerran kappeli, Piikkiön pitäjä ja Kuusiston kappeli sekä Paimion pitäjä Kemiön pitäjä sekä Dragsfjärdin kappeli ja Västanfjärdin kappeli Paraisten pitäjä Sauvon pitäjä ja Karunan kappeli.

Valtioneuvosto määräsi 29. elokuuta 1929, että Dragsfjärdin kunta vuoden 1930 alusta lähtien kuuluu oikeudellisessa suhteessa Hiittisten kunnan käräjäkuntaan samassa tuomiokunnassa. Hiittisten ja Dragsfjärdin kuntien käräjäkunta oli kaksikielinen siten, että ruotsi oli enemmistön kielenä.Valtioneuvoston päätös Dragsfjärdin kunnan siirtämisestä Kemiön, Dragsfjärdin ja Vestanfjärdin kuntien käräjäkunnasta Piikkiön tuomiokuntaa Hiittisten kunnan käräjäkuntaan samaa tuomiokuntaa; Suomen asetuskokoelma 290/1929.

Piikkiön tuomiokuntaan siirrettiin käräjäkuntia Maskun tuomiokunnasta ja muodostettiin uusi Paraisten tuomiokunta. Valtioneuvosto päätti asiasta 11. heinäkuuta 1946 ja järjestely tuli voimaan vuoden 1947 alusta. Piikkiön tuomiokuntaan jäivät Kaarinan, Piikkiön, Paimion ja Kakskerran pitäjäin käräjäkunta Sauvon ja Karunan pitäjäin käräjäkunta ja siihen siirrettiin Maskun tuomiokunnasta Lemun, Rymättylän, Merimaskun ja Askaisten pitäjäin käräjäkunta Maskun, Nousiaisten, Vahdon, Raision ja Ruskon pitäjäin sekä Naantalin maalaiskunnan käräjäkunta Maarian, Liedon, Auran ja Paattisten pitäjäin käräjäkunta.Valtioneuvoston päätös Piikkiön ja Maskun tuomiokuntain uudelleen järjestelystä, Suomen asetuskokoelma 546/1946.

Vuoden 1954 alussa tuli voimaan valtioneuvoston päätös, jolla määrättiin, että Piikkiön tuomiokunnassa oli oleva vain yksi käräjäkunta, johon kuuluivat:Valtioneuvoston päätös Piikkiön tuomiokunnan käräjäkuntain yhdistämisestä, Suomen asetuskokoelma 14/1953. Askaisten kunta Auran kunta Kaarinan kunta Kakskerran kunta Karunan kunta Lemun kunta Liedon kunta Maarian kunta Maskun kunta Merimaskun kunta Naantalin maalaiskunta Nousiaisten kunta Paattisten kunta Paimion kunta Piikkiön kunta Raision kunta Ruskon kunta Rymättylän kunta Sauvon kunta Vahdon kunta

Vuoden 1977 alussa astui voimaan valtioneuvoston päätös, jolla Piikkiön tuomiokunta muodostettiin uudelleen. Tuomiokuntaan kuului vain yksi käräjäkunta eli Piikkiön käräjäkunta, johon kuuluivat:Valtioneuvoston päätös Hollolan, Iitin, Jämsän, Kokemäen, Kymin, Mikkelin, Pieksämäen, Piikkiön, Tyrvään, Valkealan ja Vehmaan tuomiokuntien uudelleen muodostamisesta sekä Kaarlelan käräjäkunnan ja kihlakunnanoikeuden nimen muutoksesta, Suomen asetuskokoelma 487/1976. Auran kunta Kaarinan kunta Liedon kunta Merimaskun kunta Paimion kunta Piikkiön kunta Raision kaupunki Ruskon kunta Rymättylän kunta Sauvon kunta

Tuomareita

Piikkiön tuomiokunnan kihlakunnantuomareita ovat olleet ainakin seuraavat henkilöt: 1877–1887   Göran Erik Axel Silfverhjelm 1887–1897   Erik Gustaf Palmgren 1898–1916   Johannes Leopold 1919–1934   Johannes Eliel Wilskman (1906–1925 Wiljomaa) 1934–1948   Edvard Hällfors 1948–1958   Leo Harald Kartio 1958–      Paavo Auvinen

Lähteet Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.

Viitteet

Luokka:Suomen tuomiokunnat