Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori () tuottaa Suomen valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut. Valtorin keskeisin tavoite on yhtenäistää valtionhallinon tietotekniikkaa, jotta se olisi helposti ja kustannustehokkaasti ylläpidettävää, yhteensopivaa ja tietoturvallista.
Valtori tuottaa myös valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset.
Toimialasta riippumattomilla ICT-palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin ja -teknologioihin.
Valtori on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva palvelukeskus ja valtion virasto, joka aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 2014. Vuoden 2025 lopussa virastossa työskenteli noin 1 550 henkilöä. Tyypillisimpiä tehtävänimikkeitä ovat IT-asiantuntija, järjestelmäasiantuntija ja komponenttivastaava. Valtorilla on eri puolella Suomea noin 20 toimipaikkaa, joista henkilömäärältään suurimpia ovat Helsingin, Rovaniemen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän toimipaikat. Viraston päätoimipaikka on Jyväskylässä.
Valtorin toiminnan tulos eli jäämä oli +1,3 M€ vuonna 2025. Tavoite on nollatulos ja toiminnan kustannusvastaavuus eli tuottojen ja kulujen yhtäsuuruus. Toiminnan kustannusvastaavuus oli vuonna 2025 100,3 %. Viraston toiminta rahoitetaan pääasiassa asiakkailta perittävillä palvelu- ja projektisopimusmaksuilla. Laskutusvolyymilla mitattuna viisi suurinta Valtorin asiakasta olivat Oikeusrekisterikeskus, valtioneuvoston kanslia, Poliisihallitus, Verohallinto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Maaliskuusta 2026 alkaen toimitusjohtajana on toiminut filosofian maisteri Jussi Kivinen. Tammikuusta 2023 helmikuuhun 2026 toimitusjohtajana toimi valtiotieteiden maisteri Marja Rantala. Toukokuusta 2021 kesäkuuhun 2022 toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Tero Latvakangas, joka erosi tehtävästä hänestä tehdyn tutkintapyynnön vuoksi. Syyttäjä vaatii Latvakankaalle sakkorangaistusta. Hänen viimeinen työpäivänsä oli 22. heinäkuuta.Jaana Kallio: Valtorin toimitusjohtajasta tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Ilta-Sanomat 20.6.2022. Hänen edeltäjänsä oli heinäkuusta 2016 alkaen diplomi-insinööri Pasi Lehmus, joka siirtyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uudeksi tietohallintojohtajaksi. Lehmuksen edeltäjä oli filosofian maisteri Kari Pessi.
Viraston toiminta perustuu lakiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden järjestämisestä (1226/2013) ja lakiin julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) sekä valtioneuvoston asetukseen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (1109/2015) ja valtioneuvoston asetukseen valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden järjestämisestä (132/2014).
Valtorin ongelmia Museovirasto arvioi vuonna 2016, että Valtorin palveluiden piiriin siirtyminen kasvattaa sen ICT-kustannuksia 291 %. Aiemmin Museovirastolla oli oma konesali ja palvelimet omassa ylläpidossaan ja jatkossa Valtorin palvelut maksaisivat vuositasolla merkittävästi enemmän.
Long Play -verkkolehti raportoi Valtorin ongelmista joulukuussa 2019. Liikenne- ja viestintäministeriö reklamoi seitsemän sivun verran Valtorille kaatuvista järjestelmistä, katoavista tiedostoista ja itsestään nollautuvista puhelimista. Ministeriön hallintojohtaja Jussi Luomajärvi tiivisti Long Playlle: "Etäyhteydet eivät toimi, tulostus ei onnistu, sähköpostit eivät kulje, puhelimet tyhjentyvät." Reklamaatiossa ongelmien nähtiin haittaavan jopa työterveyttä. Long Playn mukaan vuoden 2018 asiakaskyselyssä 45 prosenttia virastojen johdon ja tietohallinnon vastaajista oli tyytymättömiä Valtorin palveluihin.
Poliisihallituksen tietohallintopäällikkö Janne Suuriniemi totesi Long Playlle, etteivät turvallisuusverkon varautumisen edellytykset täyty: "Voidaan sanoa, että se ei varautumisen edellytyksiä täytä." Rajavartiolaitoksen apulaisosastopäällikkö Jaakko Ritola totesi Long Playlle Valtorin toimintamallista: "Meidän mielestämme se on säädösten vastainen."
Syksyllä 2019 Hätäkeskuslaitoksen Erica-hätäkeskusjärjestelmä oli poissa käytöstä kuusi päivää turvallisuusverkon päivityshäiriöiden vuoksi. Hätäpuhelut ja yhteydet pelastustyöntekijöihin lakkasivat osin toimimasta. Hätäkeskuslaitoksen teknisten palveluiden johtaja Jukka Aaltonen totesi: "Jos kansalaisten hätäliikenne katkeaa, hätäpuhelut eivät tule sisälle ja hälytysyhteydet eivät toimi, kyllä siinä on henki vaarassa aika usealla henkilöllä Suomessa."
Image-lehden selvityksessä vuonna 2015 todettiin, ettei vastaperustetulla Valtorilla ollut resursseja hallita hankintaketjuaan. Esimerkkinä mainittiin julkaisujärjestelmähanke, jossa hankintaketju kulki valtiovarainministeriöstä Valtorin kautta kolmen alihankkijan läpi. Virkamies totesi lehden mukaan: "Tällaista hankintaketjua on täysin mahdotonta hallita." Valtiovarainministeriöllä ei tuolloin ollut palveluksessaan yhtään hankintalakimiestä.
Henkilöstöongelmia Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO teki maaliskuussa 2019 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Valtorin toiminnasta. JUKO katsoi, että Valtori rikkoi lakia julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) erottaessaan puutteellisesti turvallisuusverkkotoiminnot perustason ICT-palveluista. Kantelussa nostettiin esiin johdon riittämätön asiantuntemus turvallisuusverkkotoiminnassa, henkilöstön vakava uupuminen sekä riski siitä, että salassa pidettävää tietoa voi vuotaa alemman tietoturvan järjestelmiin. JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren kysyi: "Miten kauan Valtorissa ollaan valmiita peittelemään työntekijöiden vakavaa uupumista?"
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi joulukuussa 2019, että Valtorin organisaatiomalli oli lainmukainen, mutta myönsi, että organisaatiota uudistettaessa olisi voitu edetä sellaiseen lopputulokseen, joka olisi selkeämmin korostanut turvallisuusverkkopalvelujen erottamista.
Valtorissa käynnistettiin marraskuussa 2024 yhteistoimintaneuvottelut, joissa uhattuna oli jopa 160 työpaikkaa. Ammattiliitto JHL varoitti, että säästöt uhkaavat valtion kriittisiä ICT-palveluita. Neuvottelut päättyivät 15. tammikuuta 2025. Toiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena 72 työntekijää irtisanottiin tehtävien päättymisen vuoksi ja yhteensä enintään 138 henkilöön kohdistui vähennyksiä.
Tietoturvaloukkaukset
Mobiililaitteiden hallintapalvelun tietomurto (2026) Valtorin tuottamaan mobiililaitteiden hallintapalveluun kohdistui 29. tammikuuta 2026 tietomurto, jossa hyökkääjä hyödynsi kaupallisen ohjelmiston nollapäivähaavoittuvuutta, johon ei ollut julkaisuhetkellä saatavilla korjaavaa päivitystä. Valtori havaitsi tietomurron seuraavana päivänä ja teki rikosilmoituksen 30. tammikuuta. Valtori asensi korjauspäivityksen tuntien sisällä sen julkaisusta, mutta hyökkääjä oli jo ehtinyt tunkeutua järjestelmään.
Alun perin tietomurron arvioitiin koskevan noin 20 000 valtion mobiililaitteen tietoja. Valtioneuvosto tiedotti 6. helmikuuta 2026, että murto kosketti kaikkien ministeriöiden henkilökuntaa ja noin 50 000 käyttäjän tiedot olivat vaarantuneet. Hallintajärjestelmä ei ollut hävittänyt poistettuja tietoja, vaan ainoastaan merkinnyt ne poistetuiksi, minkä vuoksi kaikkien palvelua sen elinkaaren aikana käyttäneiden organisaatioiden tiedot olivat altistuneet.
Vaarantuneita tietoja olivat nimet, puhelinnumerot, työsähköpostiosoitteet ja laitetiedot. Valtorin ylijohtaja Hannu Naumanen luonnehti tilannetta: "Se on tarkkaa tietosisältöä valmiina pakettina pahantahtoiselle toimijalle." Tietomurto ei koskenut turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin tai Puolustusvoimien, turvallisuusverkon laitteiden tietoja eikä eduskuntaa.
Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan 2. helmikuuta 2026. Tapaus eteni vakoiluepäilyyn, kun tutkinnanjohtaja totesi, että "tietosisällön tietoja yhdistelemällä saattaa kyetä muodostamaan tietoa, joka vaikuttaa Suomen turvallisuuteen ja voi aiheuttaa sille vahinkoa". KRP:n mukaan samantyyppisiä rikoksia tapahtui yhtä aikaa muualla Euroopassa.
Etäkäyttöpalvelimen murto (2021) Huhtikuussa 2021 havaittiin, että kolme Valtorin kymmenestä etäkäyttöpalvelimesta oli murrettu Pulse Connect Secure -ohjelmiston haavoittuvuuden kautta. Kyseessä oli maailmanlaajuinen haavoittuvuus, johon ei ollut kattavaa korjauspäivitystä. Valtori sai tiedon haavoittuvuudesta 20. huhtikuuta Kyberturvallisuuskeskukselta ja palvelutoimittaja Telialta, ja suojasi palvelimet saman illan aikana.
Valtorin tuolloinen virkaa tekevä toimitusjohtaja Mikko Vuorikoski luonnehti murtoa "ammattimaiseksi". Arvioitu vaikutus koski 100–1 000 käyttäjää Valtorin 84 000 käyttäjästä. Kaikkien Kauko-etäkäyttöpalvelun käyttäjien salasanat vaihdettiin välittömästi. Poliisille tehtiin rikosilmoitus, ja myös Suojelupoliisi selvitti asiaa.
Palvelunestohyökkäys (2018) Elokuussa 2018 valtionhallinnon verkkopalvelut ja Suomi.fi-tunnistuspalvelu joutuivat palvelunestohyökkäyksen kohteeksi, mikä aiheutti hitautta ja katkoksia. Toimitusjohtaja Pasi Lehmus myönsi, ettei kaikkia jo hankittuja suojautumiskeinoja ollut otettu käyttöön.
VTV:n tarkastukset VTV julkaisi vuonna 2017 tarkastuskertomuksen kybersuojauksen järjestämisestä. Tarkastus totesi, että Valtorin käynnistysvaihe kesti suunniteltua pidempään ja "keskitetyn kybersuojauksen kehittäminen Valtorissa on osoittautunut vaikeaksi". Kriisinhallintasuunnitelmaa laaja-alaisille kyberhyökkäyksille ei ollut olemassa, ja kybersuojausosaamisesta oli pulaa.
VTV:n jälkiseurantaraportissa vuodelta 2020 todettiin, että Valtori oli kehittänyt kybersuojauksen menettelyjä suositusten mukaisesti, mutta valtiovarainministeriö ei ollut uudistanut ICT-palvelujen operatiivista hallinta- ja johtamismallia riittävässä laajuudessa.
Elokuussa 2025 julkaistussa tarkastuskertomuksessa VTV totesi edelleen, että "keskitetyn kybersuojauksen kehittäminen Valtorissa on osoittautunut vaikeaksi" ja käytännön kybersuojauksen menettelyjen riittävyyden arvioinnissa sekä uusien järjestelyjen toimeenpanossa on ollut puutteita.
Säästötavoitteiden epäonnistuminen Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi helmikuussa 2019 tuloksellisuustarkastuskertomuksen Valtorin toiminnasta. Tarkastus totesi, ettei Valtorin perustamiselle asetettua 47 miljoonan euron säästötavoitetta ollut saavutettu vuoteen 2018 mennessä. Suurin osa raportoiduista säästöistä perustui Hanselin puitesopimuksiin eikä Valtorin oman toiminnan tehostumiseen. Virastoilta Valtorin hallinnoitavaksi siirrettyjen palvelujen kustannustehokkuus oli VTV:n mukaan heikentynyt, eikä uusia keskitettyjä palveluja voitu pitää kustannustehokkaampina kuin aiemmat järjestelyt tai markkinoilta saatavat palvelut. Valtorin ensimmäinen toimintavuosi 2014 tuotti 7 miljoonan euron tappion.
VTV:n mukaan ongelmien taustalla olivat perustamisvaiheessa tehdyt ratkaisut: Valtorin toiminta käynnistettiin siirtämällä sopimukset ja resurssit ilman riittäviä investointimahdollisuuksia. Palveluprosesseista ja palvelujen tilasta puuttui mittareihin perustuva tarkka kokonaiskuva. VTV suositteli, että valtiovarainministeriön tulisi kehittää Valtorin ohjausta kustannus- ja laatumittareihin perustuvaksi.
VTV:n jälkiseurantaraportissa marraskuussa 2021 todettiin, että valtiovarainministeriö oli parantanut Valtorin ohjausta ja Valtorin hallitus oli lakkautettu, mikä todettiin käytännössä toimivaksi ratkaisuksi. Palveluprosessit vastasivat aiempaa paremmin lain vaatimuksia. Hankintojen kokonaisvastuun keskittämistä yhdelle toimijalle ei kuitenkaan ollut arvioitu kokonaisvaltaisesti VTV:n suosituksesta huolimatta.
Rikosepäilyt
Toimitusjohtaja Latvakankaan esteellisyys 2021