Hans Christian Ørsted (14. elokuuta 1777 – 9. maaliskuuta 1851) oli tanskalainen fyysikko ja kemisti. Häneen vaikutti syvästi Immanuel Kantin ajattelu.
Hän huomasi vuonna 1820 sähkön ja magnetismin välisen yhteyden yksinkertaisella kokeella, jossa hän osoitti, että johto, jossa kulkee sähkövirtaa, muuttaa kompassineulan suuntaa.
Ura pienoiskuva|vasen|H. C. Ørstedin muistomerkki Kööpenhaminan Ørstedparkenissa (Jens Adolf Jerichau, 1876). thumb|left|Boeing 737, jonka pyrstöön Ørstedin kuva on maalattu. vasen|thumb|Hans Christian Ørsted, Der Geist in der Natur, 1854. Hans Ørsted syntyi tanskalaisessa pikkukaupungissa Rudkøbingissä vuonna 1777. Hän aloitti vuonna 1794 Kööpenhaminan yliopistossa filosofian opinnot ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1799. Hän opiskeli siellä myös farmasiaa, astronomiaa, kemiaa ja matematiikkaa.
Alessandro Volta keksi 1800-luvulla galvaaniset paristot, mistä Ørsted innostui tutkimaan sähköä ja johtavuutta. Myöhemmin tehdessään tutkimusta vuonna 1813 Berliinissä hän kirjoitti kuuluisan tutkielman sähköisen ja kemiallisen voiman yhteydestä. Tässä tutkielmassa hän toi ensimmäistä kertaa esille idean sähkön ja magnetismin suhteesta. Tuolloin ei siis vielä tiedetty, että liikkuva varaus luo ympärilleen magneettikentän. Kokeellisesti Ørsted huomasi tämän ilmiön vasta vuonna 1820 luennoidessaan opiskelijoille, kun hän havaitsi kompassineulan heilahtavan joutuessaan lähelle platinasta valmistettua sähköjohtoa. Ørstedin havainto sai André-Marie Ampèren luomaan matemaattisen mallin liikkuvien varauksien välisestä magneettisesta voimasta.
Ørsted teki huomattavan löydön myös kemiassa vuonna 1819 löytäessään piperiinin. Vuonna 1825 hän pystyi ensimmäistä kertaa tuottamaan alumiinia.
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Ørstedin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tanskalaiset fyysikot Luokka:Tanskalaiset kemistit Luokka:Copley-mitalin saajat Luokka:Vuonna 1777 syntyneet Luokka:Vuonna 1851 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit