Joogasutra on noin 350 jaa. kirjoitettu joogan filosofian merkkiteos. Teoksen kirjoittajaksi sanotaan Patañjalia. Hänen elämästään ei tiedetä mitään, ja samannimisen henkilön nimiin on pantu muitakin teoksia, jotka ovat kuitenkin hyvin eri ajoilta.Rautaniemi 2015, s. 58–70.
Joogasutran opetus perustuu samkhyan, Intian vanhimpana pidetyn filosofisen koulukunnan, oppiin maailmankaikkeuden rakenteesta. Joogasutrassa kuvattua menetelmää kutsutaan usein ”klassiseksi joogaksi”, ja moni nykyinen joogasuuntaus väittää edustavansa juuri sitä. Teos on silti melko myöhäinen lisäys joogan tekstuaaliseen perintöön, sillä joogan juuret ulottuvat paljon sitä varhaisempaan aikaan.
Joogasutra on kirjoitettu hyvin tiiviiseen muotoon, sillä se on tarkoitettu ulkoa opeteltavaksi muistitueksi joogafilosofian tutkijoille. Sutria on yhteensä 195. Ne ovat lyhyitä, tiiviitä ja merkityksellisiä virkkeitä. Sutrissa kuvataan psyykeä ja sitä, millaisia itsensä tuntemista ja harkittua toimintaa haittaavia esteitä, vaikeuksia ja häiriöitä psyykessä voi esiintyä.Schöps 2013, s. 20.
Joogasutran mukaan esteillä on viisi pääsyytä, kleshaa:Schöps 2013, s. 22–23.
subjektiivinen havainnointi minä, maailman keskipiste halu saada jotain ehdottomasti uudestaan halu ehdottomasti välttää kokemasta jotain uudestaan tuntemattoman pelko
Patañjalin mukaan sisäisen vapauden ja riippumattomuuden voi saavuttaa vain, jos paneutuu tietoisesti hengen häiriötekijöihin ja siten heikentää niiden vaikutusta omaan todellisuuden havainnointiin ja käyttäytymiseen. Kleshoja heikennetään ”kahdeksanosaisen polun” avulla.Schöps 2013, s. 24. Kulkemalla tätä kahdeksanjäsenistä polkua ihminen tunnistaa kärsimyksensä syyt ja pystyy välttämään niitä vastaisuudessa.
Joogasutran nykyisin tunnetuimman osan, kahdeksan vaiheen avulla joogi saattaa ruumiinsa ja mielensä tilaan, joka on täysin hallittu ja passiivinen, mikä mahdollistaa yhä syvempien meditaatiotilojen saavuttamisen.
Joogasutran kuvaama kahdeksanosainen joogamenetelmä:Rautaniemi 2015, s. 64–66. Yama, rajoitukset Ahiṃsā, väkivallattomuus Satya, totuudellisuus Asteya, varastamattomuus Brahmacarya, pidättyväisyys Aparigraha, omistamattomuus Niyama, määräykset Śauca, puhtaus Saṃtoṣa, tyytyväisyys Tapas, itsekuri Svādhyāya, pyhä lukeminen Īśvarapraṇidhānā, Jumalalle omistautuminen Āsana, asento Prāṇāyāma, hengityksen hallinta Pratyāhāra, aistien hallinta Dhāranā, keskittyminen Dhyāna, mietiskely Samādhi, syventyminen
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Jooga Luokka:Hindulaiset kirjoitukset