Suomen rautateiden merkit ja opasteet käsittävät turvalaitteisiin kytketyt visuaaliset opastimet, käsiopasteet sekä radanvarren kiinteät merkit.
Yleistä
Suomen rataverkolla käytetyt kiinteät merkit välittävät tietoa muun muassa radan suurimmasta sallitusta nopeudesta junien veturinkuljettajille ja muun liikkuvan kaluston kuljettajille. Merkit ovat kokeneet uudistuksia muun muassa vuonna 1952, 1969, 1996 ja 2005 junaturvallisuussääntöjen uudistuessa. Radan merkit määritellään Väyläviraston Ratateknisten ohjeiden osassa ”Radan merkit ja merkinnät”.
Aurausmerkit
Aurausmerkki osoittaa aurausta haittaavan kiinteän esteen. Aurausmerkkejä on käytetty muun muassa vaihteiden, radan laitteiden, siltojen, kallioleikkausten, laitureiden ja tasoristeysten kansien kohdalla.
Aurausmerkkejä käytetään yleensä pareittain, jolloin esteen alkumerkki on radan oikealla ja loppumerkki vasemmalla puolella. Yksittäinen merkki saattaa esiintyä, jos este on pistemäinen, kuten kiskojen välissä oleva laite.Resiina 1/2006
Aurausmerkki 1 osoittaa kohdan, jossa auran kärkiä on nostettava, jotta vältetään esteeseen törmääminen. Aurausmerkkiä 2 käytetään muun muassa silloilla, matkustaja- ja kuormauslaitureilla, kallioleikkauksissa, yms. ilmaisemaan sivulla olevia esteitä. Levy osoittaa esteeseen eli radasta poispäin. Alku- ja loppumerkki ovat samanlaiset ja samalla, esteen puolella rataa. Aurausmerkit 1 ja 2 voidaan myös kiinnittää samaan tankoon.
Vuodesta 1969 alkaen ei aurausmerkkien, kuten ei muidenkaan opastimien, tolppia tai tankoja ole enää maalattu tunnusväreihin. Aurausmerkit oli alun alkaen suunniteltu laatikkoauroilla työskentelyä varten. Vastaavat varotoimet on tietenkin tehtävä nykyisillä auroillakin työskenneltäessä, joskaan auraussyvyys ei ole enää yhtä suuri kuin ennen.
Jt1996 Jt2005 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Kuva merkistä puuttuu Kuva merkistä puuttuu Aurausmerkki 1 (Jt1996) Auran terät on nostettava. (Jt1996) Kuva puuttuu Kuva puuttuu Aurausmerkki 2 (Jt1996) Auran siivet on suljettava. (Jt1996)
Eristysmerkki
Jt1987 Jt1996 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Kuva merkistä puuttuu Kuva merkistä puuttuu Eristysmerkki (Jt1996, Jt1987) Eristysmerkki ilmaisee eristetyn raideosuuden rajan. Merkkiä käytetään tasoristeysten hälytysalueen rajalla. Eristysmerkkejä käytetään myös keskitetyn vaihteen yhteydessä. Silloin se ilmaisee sen kiskonjatkoksen, jonka ulkopuolelle liikkeen on ulotuttava, jotta vaihde voitaisiin keskitetysti kääntää. (Jt1996, Jt1987)
Seismerkki
Jt1987 Jt1996 Jt2005 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Seismerkki (Jt1996, Jt1987) Seis-merkki ilmaisee paikan, johon junan on pysähdyttävä, tai muussa kuin junaliikenteessä kohdan, johon saakka liike saa ulottua. Seis-merkin saa sivuuttaa opasteen perusteella tai joka kerta erikseen muuten annetulla luvalla. (Jt1996, Jt1987) Lupa annetaan "vedä"-opasteella varatulle ja "aja"-opasteella vapaalle raiteelle. (Jt1996)
Seislevy
Jt1987 Jt1996 Jt2005 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Seislevy (Jt1996, Jt1987) Seislevy on merkki, jonka ohi raidetta ei saa liikennöidä. (Jt1996, Jt1987) Yöopasteena punainen valo (Jt1987)
Veturin ajokieltomerkki
Jt1987 Jt1996 Jt2005 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Veturin ajokieltomerkki (Jt1996, Jt1987) Veturin ajokieltomerkki ilmaisee, että veturin liikkuminen ohi merkin on kielletty. (Jt1987, Jt1996, Jt2005, RVI-1091-412-2009) Kirjain V merkitsee, että liikkuminen on kielletty v- ja r-sarjojen vetureilta ja kirjain R, että liikkuminen on kielletty r-sarjojen vetureilta. (Jt1987) Veturin ajokieltomerkin lisäkilvellä ilmoitetaan, mitä vetureita se koskee. (Jt1996)
Liikennepaikkamerkit
Liikennepaikkamerkkejä (Lpm 1, Lpm 2 ja Lpm 3) käytetään ilmoittamaan kuljettajalle junan olevan lähestymässä tulo-opastinta vailla olevaa liikennepaikkaa.Junaturvallisuussääntö 1952
Jt1952 Jt1969 Jt1987 Jt1996 Nimi Merkitys Liikennepaikkamerkki 1 (Jt1987), Liikennepaikkamerkki (Jt1996) Merkki ilmaisee, että 200-300 metrin päässä on seisake tai muu pääopastimeton liikennepaikka, jonka osoittaminen merkillä on tarpeellista. Liikennepaikkamerkillä osoitetaan myös junasuorituspaikka, joka ei ole liikennepaikalla tai jolla ei ole pääopastinta. Merkki asetetaan 1200 metrin päähän junasuorituspaikasta.Junaturvallisuussääntö 1996 Merkki poistettu Liikennepaikkamerkki 2 Merkki ilmaisee, että juna lähestyy liikennepaikkaa, jossa on vaihde tai vaihteita ja jonne siis voidaan järjestää junien kohtauksia (tai sivuutuksia). Tällaisille liikennepaikoille saavuttaessa ja sen ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on varmuuslukitusta vailla olevilla liikennepaikoilla 50 km/h ja muilla liikennepaikoilla kiskopainosta riippuen 65, 75 tai 85 km/h, tai jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, 35 km/h. Kuva merkistä puuttuu Merkki poistettu (Jt1969) - - Liikennepaikkamerkki 3 Merkki ilmaisee, että juna lähestyy vaarallista liikennepaikkaa, jonne saavuttaessa ja jonka ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on 35 km/h, jos siellä on junakohtaus (tai -sivuutus) taikka jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, mutta muuten 50 km/h.
Liikennepaikkamerkki (Liikennepaikkamerkki 1) poistettiin Jt2005:ssä. Paitsi jotain seisaketta edeltävänä, liikennepaikkamerkki saattoi olla käytössä luvankysymispaikkana, jolloin sen pylväässä oli nimikilpi. Viimeistään junan saavuttua merkin kohdalle oli kuljettajan saatava seuraavan paikan junasuorittajalta lupa matkan jatkumiseen.
Vakinaiset junakohtaukset tulo-opastinta vailla olevilla liikennepaikoilla kiellettiin 1989, jolloin Liikennepaikkamerkki 2 kävi tarpeettomaksi ja poistettiin. Liikennepaikkoja oli lakkautettu kasapäin ja sivuraiteita purettu, joten periaatteessa kaikilla miehitetyillä liikennepaikoilla oli tulo-opastin.
Liikennepaikkamerkki 3 poistettiin Jt-1969:n voimaan astuessa. Liikennepaikkoja oli 1960-luvulla alettu varustaa tulo-opastimin hyvinkin rivakassa tahdissa. Oli kehitetty ns. "köyhänmiehen releasetinlaite". Se oli valo-opastinturvalaitos, jossa vaihteet olivat edelleen käsin käännettäviä ja lukittavia, mutta niiden asennosta ja lukitustilanteesta riippui, saadaanko opastimeen jokin aja-käsite vai ei. Luonnollista oli, että kyseisiä turvalaitteita alkoi ilmestyä ensiksi vaarallisille liikennepaikoille.
Lähestymismerkki
Jt1996 Jt2005 RVI-1091-412-2009 Nimi Merkitys Lähestymismerkki Lähestymismerkki ilmoittaa etäisyyden sellaiseen liikennepaikkaa suojaavaan pääopastimeen, jolla ei ole esiopastinta. Merkki on 1200 metrin päässä opastimesta.
Nopeusmerkit (ennen Jt1996)
Jt1952 Jt1969 Jt1987 Nimi Merkitys Nopeusmerkki 1 (Jt1987) Merkki ilmaisee, että lähestytään nopeusrajoitusaluetta, jolla nopeus saa olla enintään määrätyn luvun suuruinen. Merkki asetetaan Jtt:ssä määritellylle etäisyydelle nopeusrajoitusalueesta.Junaturvallisuussääntö 1987Nopeusmerkeissä alettiin 1940-luvulla käyttää lisäkilpiä, kun nopeusrajoitus liittyi käytettävään veturisarjaan tai koski ratalinjalla olevaa vaihdetta, jonka kiskopaino oli muuta linjaa alhaisempi. Tiettyä vetokalustosarjaa koskeva nopeusrajoitus merkittiin jatkamalla nopeusmerkin levyä pylvään toiselle puolen ja merkitsemällä siihen mustalla se sarjat joita ko. nopeusrajoitus koski. Samassa mastossa saattoi olla siis kaksi tai useampiakin nopeusmerkkejä. Tällöin alempi tai alemmat nopeusmerkeistä koskivat sarjoja, jotka oli mainittu lisäkilvissä, ja ylin puolestaan kaikkia muita.Resiina 4/2005Kun suurin nopeus oli rajoitettu vain linjavaihteen takia, oli nopeusmerkin pylvääseen kiinnitetty pyöreä, valkoinen, punareunainen levy, jossa oli musta kirjain V. Tämä lisäkilpi siis osoitti, että nopeusrajoitus johtui linjavaihteesta, jolloin varsinkin lyhyet junat ja yksinään liikkuneet veturit saattoivat nostaa nopeutta heti vaihteen ylitettyään. Nopeusmerkki 2 (Jt1987) Merkki ilmaisee yksiraiteisella radalla, että nopeusrajoitusalue on ohitettu. Kaksi- tai useampiraiteisella radalla merkki ilmaisee, että nopeusrajoitusalue päättyy. Nopeusmerkki 3 (Jt1987) Merkki ilmaisee, että lähestytään nopeusrajoitusaluetta, jolla kuljettajalle erikseen ilmoitettava nopeus on 15 km/h tai sitä pienempi. Merkki asetetaan Jtt:ssä määrätylle etäisyydelle nopeusrajoitusalueesta. Yöopasteena kaksi valkoista valoa jotka voivat olla vilkkuvat. Nopeusmerkki 4 (Jt1987) Merkki ilmaisee, että merkistä alkaa nopeusrajoitusalue, jolla nopeus saa olla enintään levyyn merkityn luvun suuruinen. Nopeusmerkki 4 (Jt1987) Merkki ilmaisee, että nopeusrajoitusalue päättyy.
Jos suurin nopeus nopeusrajoitusalueella on 35 km/h tai suurempi, käytetään nopeusrajoitusmerkkejä 1 ja 2. Jos suurin nopeus on enintään 75 km/h ja kysymyksessä on tilapäinen nopeusrajoitus, käytetään nopeusmerkkien 1 ja 2 lisäksi merkkejä 4 ja 5. Kaksiraiteisella radalla ei nopeusmerkkiä 2 jälkimmäisessä tapauksessa käytetä. Jos suurin nopeus on yli 15, mutta alle 35 km/h, käytetään nopeusmerkkien 1 ja 2 lisäksi merkkejä 4 ja 5. Kaksiraiteisella radalla ei nopeusmerkkiä 2 käytetä. Jos suurin nopeus on 15 km/h tai sitä pienempi, käytetään nopeusmerkin 3 lisäksi merkkejä 4 ja 5. Jos nopeusrajoitusalue on sellaisella ratapihan vaihteella, jota ei käytetä junaliikenteessä, tai jolla junan nopeus vaihteiden asennon takia saa olla enintään 35 km/h, nopeusrajoitusalue saadaan osoittaa vain merkeillä 4 ja 5.
Nopeusmerkit (alkaen Jt1996)
Jt1996 Jt2005 / RVI-1091-412-2009 / LO 08-2016 RATO17 Nimi Merkitys 70x70pxNopeusmerkki (Jt1996, Jt2005, RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17) Nopeusmerkki ilmaisee suurimman sallitun nopeuden merkin kohdalta alkavalla nopeusrajoitusalueella. 70x70pxNopeusmerkki (Jt1996, Jt2005, RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17) Nopeusmerkin etumerkki ilmaisee suurimman sallitun nopeuden 1200 metrin päässä merkistä alkavalla nopeusrajoitusalueella. Jos etumerkki poikkeuksellisesti joudutaan sijoittamaan alle 1200 metrin etäisyydelle nopeusmerkistä, todellinen etäisyys metreinä ilmoitetaan etumerkin varteen kiinnitetyssä lisäkilvessä. Etumerkkiä ei käytetä seuraavissa tapauksissa: •peräkkäisistä nopeusrajoitusalueista jälkimmäisellä, jos sillä sallittu nopeus on suurempi kuin edellisellä alueella •rataosan pääteliikennepaikalla lähtösuunnassa, jos nopeusrajoitusalue alkaa alle 1200 metrin päässä lähtöraiteelta •Jos nopeusrajoitus on sellaisella ratapihan raiteella, jota ei käytetä junaliikenteessä tai jolla juna vaihteiden asennon takia joutuu vähentämään nopeuden 35 km:iin tunnissa. Näissä tapauksissa rajoitusalue alkaa nopeusrajoitusmerkistä ja päättyy vastakkaisen suunnan nopeusrajoitusmerkkiin.Merkki ei käytössä70x70pxJKV-nopeus (RVI-1091-412-2009, LO 08-2016 RATO17)JKV-nopeus-merkki osoittaa kohdan, josta alkaa alue, jolla yksikön nopeus saa olla enintään JKV-veturilaitteen näyttämä ja jolla raiteen suurin nopeus on vähintään 80 km/h. (RVI-1091-412-2009)
JKV-nopeus-merkki osoittaa, että merkin jälkeen yksikön nopeus saa olla enintään JKV-ETCS-veturilaitteen osoittama nopeus tai enintään 80 km/h, jos
JKV/ETCS-veturilaite ei näytä nopeutta. (LO 08-2016 RATO17)
Jt1996:stä alkaen nopeutta osoittava luku on merkitty sekä nopeusmerkkiin että nopeusmerkin etumerkkiin siten, että viimeisenä oleva nolla on jätetty pois. Esim. luku 8 tarkoittaa nopeutta 80 km/h, luku 10 nopeutta 100 km/h jne. Jos nopeusmerkki tarkoittaa vain tiettyä veturisarjaa, junaa tai raidetta, tämä osoitetaan sekä nopeusmerkin että nopeusmerkin etumerkin varteen kiinnitetyllä lisäkilvellä.
Kaltevuusmerkki
Kaltevuusmerkillä ilmoitetaan tarvittaessa radan kaltevuus sekä laskun tai nousun pituus. Merkin pyöreään osaan on merkitty kaltevuus promilleina sekä nuoliosaan laskun tai nousun pituus kilometreinä. (Jt1987) Nopeus kaltevuusmerkillä osoitetussa laskussa saattaa olla rajoitettu siten kuin juna nopeutta koskevissa kohdissa on määrätty.(Jt1987)