Metsäteollisuus ry on suomalainen metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Järjestö edustaa koko Suomen massa-, paperi- ja kartonkiteollisuutta sekä merkittävää osaa puutuoteteollisuudesta.

Historia Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto (1918–1972) Kolme metsäteollisuuden edunvalvontaa tehnyttä toimijaa perustivat 18. joulukuuta 1918 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton. Järjestön johtajaksi oli suunniteltu Gustaf Mannerheimiä, mutta kun hänestä tuli valtionhoitaja, pääjohtajaksi valittiin senaattori Leo Ehrnrooth. Ehrnrooth oli valittu pääjohtajaksi jo saman vuoden syyskuussa syntyneeseen Suomen Paperiteollisuuden Keskuskonttoriin. Siihen yhdistyivät hänen aloitteestaan Sahanomistajayhdistys ja Paperiteollisuuden Harjoittajain Liitto. Ehrnrooth alkoi valmistella lisää paperi- ja sahateollisuuden keskittämistä. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Gösta Serlachius. Liiton tehtäviin kuului muun muassa metsäyhtiöiden omistamien suurten metsäalueiden puolustaminen. Niitä uhkasivat sekä Maalaisliiton ja sosialistien ajama maareformi että valtiollisen metsäteollisuuden laajentaminen.

Ehrnroothin jälkeen Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliittoa johti vuodesta 1922 lähtien asiamies Axel Solitander. Keskusliiton merkitys oli suuri 1920- ja 1930-luvulla, sillä Suomen kymmenestä suurimmasta yrityksestä enemmistö keskittyi puunjalostusteollisuuteen. Suomen viennistä maailmansotien välisenä aikana noin 80-90 prosenttia tuli nimenomaan puunjalostuksesta. Vuoteen 1940 asti liittoa johtaneen Solitanderin tavoitteena oli edistää Suomen ulkomaankauppaa ja rajoittaa valtion puuttumista elinkeinoelämään. Hän edusti Suomea esimerkiksi Englannin ja Saksan kanssa käydyissä kauppaneuvotteluissa ja toimi myös kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1930-1931.

Myös Solitanderin seuraaja Johan Otto Söderhjelm teki pitkän uran keskusliitossa syksystä 1940 alkaen. Hän solmi yhteyksiä länsivaltoihin ja toimi 20-vuotisen jaksonsa aikana myös 13 vuotta Petsamon Nikkeli Oy:n toimitusjohtajana ja poliitikkona neuvotellen muun muassa Neuvostoliiton kanssa.

Lauri Kirves oli toimitusjohtajana vuodet 1961–1979.

Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto (1973–1993) Järjestö muutti nimensä Metsäteollisuuden Keskusliitoksi vuonna 1973.

Matti Pekkanen oli Suomen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtajana vuodesta 1979 lähtien. 1980-luvun alussa keskusliittoon kuului 57 jäsentä. Yhdeksän niistä oli tytäryhtiöitä, joilla ei ollut omaa edustajaa. Helsingin Sanomissa arvioitiin vuonna 1996, että yhdistyksen arvovalta oli suurimmillaan Pekkasen kaudella, jolloin hän käskytti metsäyhtiöiden vuorineuvoksia, eikä päinvastoin. 1980-luvun tupo-ratkaisussa sovittiin lyhennysvapaista, jotka nimettiin Pekkasen mukaan pekkaspäiviksi.

Pekkanen jäi eläkkeelle vuonna 1990, ja hänen seuraajanaan aloitti Jarl Köhler. 1990-luvun alussa keskusliittoon liittyivät metsäteollisuuden alakohtaiset edunvalvontajärjestöt, esimerkiksi Suomen Sahanomistajayhdistys, Suomen Vaneriyhdistys ja Lastulevy-yhdistys. Vuonna 1991 SUomen Metsäteollisuuden Keskusliitto suunnitteli alalle yhden liiton toimintamallia jo seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi Metsäteollisuuden työnantajaliiton sulauttamista keskusliittoon suunniteltiin, lakkautamisuhan alla olivat integraattisahoja edustava Finntimber (aiemmin Suomen Sahanomistajayhdistys), itsenäisiä sahoja edustava Suomen Sahat ja painekyllästäjiä edustava Lahontorjuntayhdistys. Keskusliiton sahaosaston valvontaan siirtyisivät Puuinformaatio Oy, Suomen Puututkimus Oy ja Puurakenteiden Laaduntarkastusyhdistys. 1900-luvulla Metsäteollisuus ry oli mukana markan devalvaationeuttoveluissa ja vaikutti jäsentensä Suomen Pankista hakemiin investointilupaprosesseihin. Tammikuussa 1992 kerrottiin, että työnantajajärjestö Suomen Metsäteollisuuden Työantajaliitto ja Metsäliiton Keskusliitto sulautuvat vuoden kuluttua. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Metsäteollisuus ry.

Metsäteollisuus ry (1993–2009) Metsäteollisuus ry aloitti toimintansa tammikuussa 1993. Yhdistyksessä oli viisi yksikköä: metsä-, teollisuus- ja työmarkkinayksikkö, kauppapoliittinen yksikkö ja mekaanisen metsäteollisuuden yksikkö. Työnantajaliiton Mauri Morenista tuli liiton varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajana jatkoi Jarl Köhler.

Liiton tehtäviin kuului metsäpatruunoiden edunvalvonta sekä suhteiden ylläpito niin viranomaisiin, alan työntekijäjärjestöihin, metsänomistajiin, asiakkaisiin, ympäristöväkeen, Euroopan unioniin kuin Suomessa työskenteleviin diplomaatteihinkin. EU:n myötä isot metsäyhtiöt alkoivat ottaa itselleen etujärjestölle aiemmin kuuluneita toimintoja.

Köhler jäi eläkkeelle vuonna 1996, ja hänen seuraajanaan aloitti Matti Korhonen. Yhdistyksen vaikutusvaltaa pienensi sen jäsenmäärän vähentyminen. Tämä oli seurausta alan yritysten yhdistymisistä toisiinsa, osa oli myös myyty ulkomaille. Yhdistyksen suurimpia jäseniä olivat UPM-Kymmene, Enso ja Metsä-Serla. Kun jäsenet hoitivat aiempaa suuremman osan asioistaan itse, yhdistyksen rooliksi jäi alan julkisen kuvan kehittäminen, ympäristökysymykset, tilastointi ja työmarkkinapolitiikka. Korhosen seuraaja Timo Poranen aloitti liiton toimitusjohtajana vuonna 1998.

Poranen jäi eläkkeelle alkuvuonna 2006 ja hänen seuraajaan aloitti Anne Brunila.

Metsäteollisuus ry (2010–)

Alkuvuonna 2010 Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana Brunilan seuraajana aloitti Timo Jaatinen.

Vuonna 2020 Metsäteollisuus erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta, sillä sen ja EK:n ajamat edunvalvontatavoitteet poikkesivat osittain toisistaan. Lokakuussa Metsäteollisuus ry kertoi irtautuvansa alan työehtosopimusneuvotteluista. Päätöksen myötä siirryttiin yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Yhdistys tarjosi jäsenyrityksilleen muutokseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa.

Helmikuussa 2022 irtisanoutumisestaan kertoneen toimitusjohtaja Jaatisen seuraajana aloitti Paula Lehtomäki.

Organisaatio Metsäteollisuus ry:hyn kuuluvat massan, paperin ja kartongin valmistajat sekä puutuoteteollisuudesta saha- ja levyteollisuuden yrityksiä ja puun jatkojalostajia. Vuonna 2009 metsäteollisuus työllisti Suomessa suoraan tai välillisesti noin 200 000 henkilöä.

Vuonna 2023 yhdistyksessä oli 62 sellu-, paperi-, kartonki- ja pakkausteollisuudessa sekä puutuoteteollisuudessa toimivaa jäsenyritystä. Metsäteollisuus ry edustaa kaikkia Suomessa toimivia massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yrityksiä ja enemmistöä puutuoteteollisuudesta.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu 18 ja enintään 28 jäsentä, jotka valitaan vuosittain kalenterivuodeksi. Puheenjohtajiston muodostavat 1.1.2026 puheenjohtaja Tapio Korpeinen, varapuheenjohtajat pääjohtaja  Jussi Vanhanen, Metsä Group ja toimitusjohtaja Hans Sohlström, Stora Enso Oyj.‍

Järjestön johtajat

Asiamiehet (1918–1940): 1918–1921 lakit. tri Leo Ehrnrooth 1921–1939 ins. Axel Solitander 1939–1961 lakit. tri J. O. Söderhjelm

Toimitusjohtajat: 1961–1979 Lauri Kirves 1979–1990 dipl.ins. Matti Pekkanen 1990–1996 Jarl Köhler 1996–1998 valtiot. maisteri Matti Korhonen 1998–2005 dipl.ins. Timo Poranen 2005–2009 kauppat. tri Anne Brunila 2010–2022 valtiot. maisteri Timo Jaatinen 2022– Paula Lehtomäki

Hallituksen puheenjohtajat: 1918–1922 Gösta Serlachius 1923–1936 Carl Wilhelm Rosenlew 1937–1945 Rudolf Walden 1946–1955 Karl-Erik Ekholm 1956–1963 Olli Paloheimo 1964–1967 R. Erik Serlachius 1968–1975 Paavo Honkajuuri 1976–1977 Gay Ehrnrooth 1977–1981 Lars Mikander 1982–1987 Casimir Ehrnrooth 1988–1992 Carl G. Björnberg 1993–1996 Jukka Härmälä 1997–1999 Juha Niemelä 2002–2003 Juha Rantanen 2003–2004 Jouko M. Jaakkola 2005 Pekka Laaksonen 2006–2008 Jussi Pesonen 2009–2011 Kari Jordan 2012–2013 Juha Vanhainen 2014–2017 Jussi Pesonen 2018–2020 Ilkka Hämälä 2021–2023 Seppo Parvi 2023– Tapio Korpeinen

Toiminta Metsäteollisuus ry toimii metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Järjestön tehtävänä on vahvistaa alan toimintaedellytyksiä ja rakentaa toimialasta myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja kansainvälisesti. Järjestö tekee vaikuttamistyötään virkamiesten ja poliitikkojen kanssa erityisesti Euroopan unionin tekemään sääntelyyn liittyen.

Vuonna 2022 yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita olivat: oikea-aikaiseen metsänhoitoon perustuva kestävä metsätalous, metsäteollisuuteen liittyvän valmistavan teollisuuden vakaa toimintaympäristö ja entistä aktiivisempi vaikuttaminen EU-politiikkaan esimerkiksi Brysseliin perustetun toimiston kautta

Lähteet

Aiheesta muualla Metsäteollisuus ry

Luokka:Suomalaiset metsätalousjärjestöt