pienoiskuva|Cointelpron muistio, jossa ehdotetaan suunnitelma paljastaa Mustia panttereita rahallisesti tukevan näyttelijän Jean Sebergin raskaus. Suunnitelman tarkoituksena oli ”mahdollisesti aiheuttaa hänelle häpeää tai tahrata hänen ilmeensä yleisön silmissä”. Salaiset operaatiot, joiden tarkoituksena oli aktivistien julkinen häpäiseminen ja ihmissuhteiden tuhoaminen, olivat yleisiä taktiikoita Cointelpron agenttien keskuudessa.|alt= Cointelpro (sanoista ”counter intelligence program”, suom. ”vastavakoiluohjelma”) oli sarja salaisia ja usein laittomia Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:n ohjelmia, joiden tarkoituksena oli kotimaisten poliittisten järjestöjen tutkiminen, niihin soluttautuminen, niiden häpäiseminen ja niiden häiritseminen.Church, Frank ym.: Book II (1976), Introduction and Summary: "3. Covert Action and the Use of Illegal or Improper Means", s. 10.
FBI on alusta alkaen käyttänyt salaisia operaatioita kotimaisia poliittisia ryhmiä vastaan. Cointelpro-operaatiot tehtiin vuosina 1956–1971,Churchill, Ward, and Jim Vander Wall, (1990), The COINTELPRO Papers: Documents from the FBI’s Secret Wars Against Domestic Dissent, Boston: South End Press, pp. xii, 303. mutta samoja taktiikoita käytetään yhä. Niiden on väitetty käsittävän kohteiden häpäisyä psykologisella sodankäynnillä, yksityishenkilöiden ja ryhmien maineen tahraamista väärennettyillä asiakirjoilla ja kylvämällä valheellisia kertomuksia mediaan, häirintää, epäoikeudenmukaisia vankeusrangaistuksia ja lainvastaista väkivaltaa, jopa salamurhaamista.Church, Frank ym.: Book III (1976), The FBI’s Covert Action Program to Destroy the Black Panther Party, s. 185–223. FBI:n ilmoittama motivaatio oli ”kansallisen turvallisuuden varjeleminen, väkivallan estäminen sekä olemassaolevan sosiaalisen ja poliittisen järjestyksen ylläpitäminen 'häiritsemällä' ja 'neutralisoimalla' uhkana pidettyjä ryhmiä ja henkilöitä”.Church, Frank ym.: Book III (1976), COINTELPRO: The FBI's Covert Action Programs Against American Citizens: "C. What Were the Purposes of COINTELPRO?", s. 5.
Kohderyhmät FBI:n asiakirjat ovat näyttäneet, että 85 prosenttia Cointelpron resursseista kohdistettiin ryhmiin ja yksityishenkilöihin, joita FBI piti ”kumouksellisina”., Näihin kuului Jeffrey-Jonesin kirjan "The FBI: A History" mukaan: Kommunisti- ja sosialistijärjestöjä Järjestöjä ja yksityishenkilöitä, joilla oli sidoksia vuosien 1954–1968 kansalaisoikeusliikkeeseen, mukaan lukien Martin Luther King, Jr. ja muita, joilla oli yhteyksiä Southern Christian Leadership Conference-, NAACP-, Congress of Racial Equality- ja muihin kansalaisoikeusjärjestöihin Musta nationalismi -ryhmiä American Indian Movement -aktivistiliike Laaja kirjo New Left -nimityksen alla tunnettuja järjestöjä, kuten Students for a Democratic Society -aktivistiliike ja Weathermen-ryhmä Lähes kaikki Vietnamin sotaa vastustavat ryhmät, mukaan lukien yksittäisiä opiskelijamielenosoittajia, joilla ei ollut sidoksia ryhmiin National Lawyers Guild -yhdistys Järjestöjä ja yksityishenkilöitä, jotka olivat sidoksissa naisten oikeuksia ajavaan kansalaisliikkeeseen Nationalistiryhmiä, kuten ne, jotka halusivat itsenäisyyttä Puerto Ricolle, ”United Ireland”, sekä kuubalaisia maanpakolaisliikkeitä mukaan lukien Orlando Boschin Cuban Power ja Cuban Nationalist Movement Muita merkittäviä yhdysvaltalaisia (esimerkiksi Albert Einstein, joka oli sosialisti ja usean kansalaisoikeusjärjestön jäsen, joutui FBI:n valvonnan kohteeksi vuosina juuri ennen Cointelpron virallista perustamista).
Loput 15 prosenttia Cointelpron resursseista käytettiin Ku Klux Klanin ja National States’ Rights Party -ryhmän kaltaisten valkoista ylivaltaa ajavien viharyhmien syrjäyttämiseen ja heikentämiseen.
FBI:n johtaja J. Edgar Hoover antoi direktiivejä Cointelpron ohjaamiseksi käskien FBI:n agentteja ”paljastamaan, häiritsemään, johtamaan harhaan, häpäisemään, neutraloimaan tai muutoin eliminoimaan” näiden liikkeiden tekemisiä ja tekemään samoin niiden johtajille.COINTELPRO Revisited - Spying & Disruption - IN BLACK AND WHITE: THE F.B.I. PAPERS,
Agentti William C. Sullivan oli vastuussa Cointelprosta Hooverin alaisuudessa.Weiner 2012, s. 196: "Sullivan would become Hoover's field marshal…: Sullivanista tulisi Hooverin sotamarsalkka kansallisen turvallisuuden asioissa, FBI:n tiedustelupäällikkö ja Cointelpron komendantti. Tässä huippusalaisessa ja tiukasti lokeroidussa maailmassa, joka oli FBI FBI:n sisällä, Sullivan toimi Hooverin salaisimpien ja hämärimpien vaatimusten toteuttajana." Silloinen Yhdysvaltain oikeusministeri Robert F. Kennedy valtuutti joitakin näistä ohjelmista henkilökohtaisesti.Weiner 2012, s. 233: "RFK knew much more about this surveillance…: RFK tiesi tästä valvonnasta paljon enemmän kuin koskaan myönsi. Hän itse uusi valtuutuksensa Levisonin toimiston salakuunteluihin ja hyväksyi Hooverin pyynnön kuunnella Levisonin kotipuhelinta, johon King soitti myöhään illalla useita kertoja viikossa."
Churchin komitean löytöjä Tässä jaksossa keskitytään Churchin komitean kirjoihin II ja III ja Cointelprohon. Näiden kirjojen sivuviitteet ovat suoraan tekstissä.
Vuosien 1972–74 Watergate-skandaali järkytti amerikkalaisia ja innosti monia kansanedustajia vaatimaan selvitystä tiedustelujärjestöistä. Tämä johti kahden komitean perustamiseen vuonna 1975: Otis Pike johti edustajainhuoneen komiteaa ja Frank Church senaatin komiteaa. Jälkimmäinen julkaisi vuosina 1975–76 14 raporttia: Books I–VI, Hearings 1–7 sekä Covert Action in Chile, 1963–1973.
Tiedustelujärjestöillä oli useita salaisia ohjelmia: NSA:n Projekti Minaret seurasi Vietnamin sotaa vastustavien yhteyksiä. Näihin kuului senaattoreita (Frank Church, Howard Baker ym.), ihmisoikeusaktivisteja (Martin Luther King, Jr. ym.), toimittajia ja urheilijoita. Shamrock-ohjelmassa siepattiin miljoonia sähkeitä.II:168–169 CIA:n Projekti MK-Ultra keskittyi huumeisiin ja aivopesuun ja Operaatio Chaos Vietnamin sodan vastustajiin.
Cointelpron perustaminen Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain kommunistinen puolue nähtiin vakavana uhkana.III:15 Elokuussa 1956 FBI päätti virallistaa vuosia jatkuneen kommunistijahtinsa. Päätökseen vaikutti osaltaan se, että sarja Smith Act -oikeudenkäyntejä oli paljastanut yli 100 FBI:n ilmiantajaa.III:16–17
Vuonna 1957 Yhdysvaltain korkein oikeus teki täyskäännöksen ja kumosi Smith Act -lain tuomiot. FBI:n yksi päällikkö totesi: "Korkeimman oikeuden päätökset olivat tehneet Smith Actista teknisesti käyttökelvottoman… [Se] teki kommunistisen puolueen jäsenten syytteeseenpanon mahdottomaksi tuolloin." III:10
Välinpitämättömyys laista Vuonna 1940 Yhdysvaltain oikeuskansleri Robert H. Jackson oli varoittanut ylilyönnin mahdollisuudesta, koska kumouksellisuuden määrittelemiseen ei ole selvää standardia. Rikkaat voivat pitää köyhiä mahdollisina kumouksellisina. "Ikuinen valppaus on aina vapauden hinta." Tämä ohje unohdettiin FBI:ssa.II:4 Tiedustelupalvelu hylkäsi myös oikeusministeri Harlan F. Stonen asettaman standardin, jonka mukaan hallituksen huolenaiheena eivät olleet poliittiset mielipiteet vaan "sellainen toiminta, joka on kielletty Yhdysvaltain laeissa".II:165
Oikeusministeriö oli ilmoittanut FBI:lle vuonna 1956, että syytteeseenpano edellytti "todellista suunnitelmaa väkivaltaisesta vallankumouksesta". Vuonna 1960 ministeriö muistutti, että Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys vaati "enemmän kuin profetioita ja ennustuksia ja edellytti hallituksen vastaisia uhkia, joista voidaan osoittaa, että kansakuntaa ja sen kansalaisia uhkaa selvä ja välitön vaara." III:449
FBI:n henkilöt myönsivät toisinaan, että tietyt toimet olivat laittomia, mutta ilmaisivat huolensa vain takaiskuista. Vielä vakavampaa oli se, että usein todettiin, että lakia ei yksinkertaisesti noudatettu.II:13–14 Kuulustellut FBI:n henkilöt kertoivat, että kunnollisten sääntöjen puute, innoton poliisi ja rajoittavat oikeuspäätökset tekivät mahdottomiksi perinteisten menetelmien käyttämisen. Lisäksi FBI:n toiminnassa saattoi olla imperiumin rakentamista, nimittäin William C. Sullivanin johtamana kotimaan tiedustelu laajensi huomattavasti reviiriään.III:5 Vaikka FBI oli ohjeistanut agentteja kertomaan ilmiantajille, että he eivät voi osallistua väkivaltaan, ymmärrettiin, että Ku Klux Klanissa ei voinut olla enkeli ja ilmiantaja.II:13
Kohteiden kirjo Cointelpron sisällä FBI:lla oli 5 perusohjelmaa: Communist Party, USA (1956–71), Socialist Workers Party (1961–69), White Hate Group (1964–71), Black Nationalist Hate Group (1967–71) ja New Left (1968–71).III:4 CP USA:n osuus oli yli puolet hyväksytyistä ehdotuksista.III:15
Rajanveto ei kuitenkaan ollut kovin tarkkaa, sillä kohteiden kirjo oli huikea. Neutralisoitavien ja häirittävien henkilöiden ja järjestöjen valinta vaihteli Mustien panttereiden puolueesta Martin Luther King Jr:ään, joka FBI:n mukaan oli väkivallattomuuden kannattaja, kommunisteista Ku Klux Klaniin ja väkivaltaisen vallankumouksen liikkeistä (Weathermen ym.) rauhallisen muutoksen kannattajiin (Southern Christian Leadership Conference ja Inter-University Committee for Debate on Foreign Policy ym.). Näin FBI omaksui roolin, jossa rikollisuuden ja laillisuuden välinen raja hämärtyi.III:27
Vanhan kaartin vasemmiston kannatuksen hiipuessa New Left (uusvasemmisto) -ohjelmaa vahvistettiin 1960-luvun lopulla,III:15 kuitenkaan kukaan FBI:ssa ei osannut määritellä, mitä New Left tarkoittaa.III:4 Musta nationalismi -ryhmään sisältyi ohjelman valvojan mukaan melkoinen määrä sellaisia järjestöjä, joita ei ehkä pidettäisi nykyään nationalisteina".III:4 NAACP:n kommunistiyhteyksien tutkinnan ensimmäisenä vuonna selvisi, että se pyrki välttämään kommunismia. FBI:n johto ei ollut vakuuttunut, joten tutkimuksia jatkettiin vielä 24 vuotta, samoin tuloksin.II:8
Menetelmät Vuosina 1940–1973 CIA ja FBI avasivat yli 200 000 kirjettä laittomasti. Myös poliitikkojen (presidenttiehdokas Richard Nixon ja senaattorit Frank Church ja Edward M. Kennedy) kirjeitä tutkittiin.II:168 1960-luvulla FBI ponnisteli "New Left" -opiskelijamielenosoittajien mustamaalaamiseksi julkaisemalla mahdollisimman inhottavia valokuvia, levittämällä valeita, että tapahtumat oli peruttu ja kirjoittamalla "paljastavia" kirjeitä opiskelijoiden vanhemmille.II:9
Vietnamin sota Vietnamin sodan vastustaminen pyrittiin nujertamaan usealla taholla: 1960-luvulla presidentti Lyndon B. Johnson pyysi FBI:tä vertaamaan senaattoreiden Vietnam-lausuntoja kommunistisen puolueen linjaan ja paljastamaan johtavien sodanvastaisten senaattorien nimet.II:8 FBI lähetti päättäjille vääristeltyjä Vietnam-raportteja. Niissä korostettiin kommunistien vaikutusta sodanvastaisessa liikkeessä ja vähäteltiin sitä seikkaa, että suurin osa mielenosoittajista ei kannattanut kommunisteja.II:17
FBI valisti jopa yliopistojen professoreita Vietnamin sodasta. 50 kopiota artikkelista "Rabbi Vietnamissa sanoo, että vetäytyminen ei ole vastaus" postitettiin professoreille ja sodanvastaisen Vietnam Day Committee -jäsenille. Tarkoitus "oli vakuuttaa Yhdysvaltain ulkopolitiikan oikeellisuudesta Vietnamissa".III:34–35
Martin Luther King, Jr. Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martin Luther King Jr. oli FBI:n kohteena vuoden 1963 lopusta kuolemaansa vuonna 1968 asti. Sodassa Kingiä vastaan olivat FBI:n mukaan kaikki keinot sallittuja. Mustamaalauskampanjan luonne ilmenee erityisesti kahdesta dokumentista: thumb|400px|Presidentti Lyndon B. Johnson ja Martin Luther King Jr Valkoisen talon kabinettihuoneessa vuonna 1966. – FBI tutki Kingiä kommunismin kannattamisesta periaatteella "syyllinen kunnes toisin todistetaan".II:7