Kirkon parlamentti: Suomen kirkolliskokousten historia 1876–1976 on Helsingin yliopiston kanslerin Mikko Juvan kirjoittama teos Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylimmän sisäisen päätöksentekoelimen, kirkolliskokouksen, historiasta.
Kirja käsittelee 21:tä varsinaista kirkolliskokousta, jotka kokoontuivat ensin kymmenen vuoden ja vuodesta 1893 lähtien viiden vuoden välein, sekä näiden kokousten väliin sijoittuvia ylimääräisiä kirkolliskokouksia. Lisäksi Juva käsittelee lyhyesti vuoden 1974 kirkolliskokousuudistuksen jälkeistä aikaa. Tuolloin kirkolliskokous alkoi kokoontua kahdesti vuodessa.Juva 1976, 229–232.
Kirjahankkeen taustalla oli vuoden 1963 kirkolliskokouksen päätös, mutta alun perin laajaksi aiottu teos supistui Juvan siirryttyä Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professorin virasta yliopiston hallintotehtäviin. Kymmenen ensimmäisen kirkolliskokouksen osalta teos pohjautuu Juvan oppilaiden laatimiin pro gradu -tutkielmiin.Juva 1976, s. 7.
Teologiseen Aikakauskirjaan teoksen arvioinut Samuli Pentikäinen luonnehti kirjaa linjakkaasti kirjoitetuksi yleiskatsaukseksi, jossa kirkolliskokouksen aikahistoriallinen sidonnaisuus on näkyvillä. Toisaalta hän jäi kaipaamaan tarkempaa asiahakemistoa ja keskeisimpien uudistushankkeiden tiivistettyä kronologista esitystä teoksen loppuun. Mikkelin piispa Kalevi Toiviainen tulkitsi kirjan nimen viittaavan siihen, miten pahasti konsiilin idea oli unohtunut ja hämärtynyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkolliskokouksessa.
Kirkolliskokouksen historia sai jatkoa vuonna 2014, jolloin ilmestyi teologian tohtori Jaakko Olavi Antilan kirjoittama historiateos Kansankirkko ristipaineessa: Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011.
Lähteet
Luokka:Vuoden 1976 kirjat Luokka:Kirjat kristinuskosta Luokka:Kristinuskon historia Suomessa Luokka:Suomalaiset tietokirjat