Yhtymä on Suomen verotuksessa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymä. Verotuksessa yhtymän tulot lasketaan ja jaetaan yhtymän osakkaille. Yhtymä ei siis ole itsenäinen verovelvollinen.Verohallinto: Yhtymä
Yhtymiä ovat elinkeinoyhtymä, verotusyhtymä sekä ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.Verohallinto: Ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä Näiden lisäksi yhtymänä verotetaan elinkeinotoimintaa harjoittavaa kuolinpesää sen jälkeen, kun kuolinvuodesta on kulunut kolme vuotta.
Elinkeinoyhtymä Elinkeinoyhtymiä ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja laivanisännistöyhtiö.Tuloverolaki 2:4, 2:17
Elinkeinoyhtymänä pidetään myös sellaista henkilöiden yhteenliittymää, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa ja toimii osakkaiden yhteiseen lukuun. Poikkeus pääsääntöön on työyhteenliittymä, joka ei ole elinkeinoyhtymä eikä mikään muukaan yhtymä, vaikka sekin harjoittaa elinkeinotoimintaa osakkaiden yhteiseen lukuun.
Perustettavan osakeyhtiön elinkeinoliiketoiminta ajalta ennen yhtiön rekisteröintiä verotetaan elinkeinoyhtymänä, jos yhtiön rekisteröinti on viipynyt perustajista johtuvista syistä. Kuitenkin normaalisti osakeyhtiön toiminta ajalta ennen sen rekisteröintiä katsotaan osakeyhtiön nimissä tehdyksi. Tällöin toiminta on kestänyt yleensä alle vuoden.Elinkeinoyhtymä Viitattu: 11.10.2014
Verotusyhtymä Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoitus on hallita tai viljellä kiinteistöä. Verotusyhtymä harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta taikka sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. Verotusyhtymiä ovat maatalousyhtymä, metsäyhtymä ja kiinteistöyhtymä. Nimitys riippuu siitä, minkä luonteista toimintaa verotusyhtymä harjoittaa.
Verotusyhtymän määritelmää muutettiin vuoden 2020 alusta. Aiemmin verotusyhtymä muodostui, kun kahden tai useamman henkilön tarkoituksena oli kiinteistön viljely tai hallinta. Vuodesta 2020 alkaen muun kiinteistön kuin maatilan yhteisestä omistuksesta tai hallinnasta ei enää muodostu verotusyhtymää, ellei kiinteistöön liity arvonlisäverollista vuokrausta tai muuta arvonlisäverollista toimintaa. Muutos kavensi huomattavasti verotusyhtymän muodostumistilanteita. Maatilojen osalta verotusyhtymän muodostumista koskeva sääntely säilyi ennallaan.
Maatalousyhtymä Maatalousyhtymä muodostuu, kun maatilaa viljellään eli harjoitetaan maataloutta yhteiseen lukuun. Maatalousyhtymä muodostuu maatilan yhteisen omistuksen tai hallinnan perusteella. Se muodostuu myös, kun erikseen omistettuja maatiloja viljellään yhteiseen lukuun. Näin on silloin, jos henkilöt sijoittavat varoja yhdessä harjoitettavaan maatalouteen, esimerkiksi yhteisiin koneisiin.
Maatalousyhtymä voi harjoittaa maataloutta ja lisäksi myös metsätaloutta mutta ei elinkeinotoimintaa.Maatalousyhtymä Viitattu 11.10.2014
Metsäyhtymä Metsäyhtymä muodostuu, kun vähintään kaksi henkilöä (jotka eivät ole toistensa puolisoita) omistavat yhdessä metsää. Metsäyhtymän tarkoitus on omistaa metsää ja harjoittaa metsätaloutta.Metsäyhtymä Viitattu 11.10.2014
Metsäyhtymä ei harjoita maataloutta.
Kiinteistöyhtymä Kiinteistöyhtymä on verotusyhtymä, joka perustuu muun kiinteistön kuin maatilan yhteiseen arvonlisäverolliseen hallintaan tai vuokraukseen. Muun kiinteistön kuin maatilan yhteisestä omistuksesta tai hallinnasta ei muodostu verotusyhtymää, ellei kiinteistö ole arvonlisäverollisessa käytössä. Kiinteistöyhtymään voi kuulua esimerkiksi kesämökki tai asuinrakennus.
Kiinteistöyhtymä muodostuu, jos kiinteistön yhteisomistajat hakeutuvat yhteisesti arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. Tällöin he rekisteröityvät arvonlisäverolain 13 §:ssä tarkoitettuna yhtymänä, ja samalla muodostuu tuloverolain 4 §:ssä tarkoitettu verotusyhtymä. Kiinteistöyhtymä muodostuu myös, jos yhteisomistajat käyttävät kiinteistöä muussa arvonlisäverollisessa toiminnassa, esimerkiksi majoitustoiminnassa.
Ennen vuotta 2020 kiinteistöyhtymä muodostui aina, kun kaksi tai useampi henkilö omisti tai hallitsi kiinteistöä yhdessä määräosin. Vuodesta 2020 alkaen kiinteistön arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävästä toiminnasta, kuten kiinteistön arvonlisäverottomasta vuokrauksesta, verotetaan kutakin osaomistajaa erikseen kiinteistöyhtymää muodostamatta. Tällöin jokaisen osaomistajan osuus vuokratuloista ja niihin kohdistuvista menoista käsitellään hänen omassa verotuksessaan.
Kiinteistöyhtymän osuudet määräytyvät kiinteistön omistusosuuksien mukaan. Sama kiinteistöyhtymä voi käsittää useita kiinteistöjä, jos niillä on samat omistajat samoin omistusosuuksin. Kiinteistöyhtymää ei muodostu, jos kiinteistön yhteisostajat tekevät keskenään hallinnanjakosopimuksen, jonka perusteella kukin osaomistaja hallitsee rajoiltaan määriteltyä osaa kiinteistöstä. Vastaavasti aiemmin muodostunut kiinteistöyhtymä lakkaa tällaisen sopimuksen myötä. Kiinteistöyhtymää ei myöskään muodostu puolisoiden kesken.
Kiinteistöyhtymän tulot ovat tavallisesti vuokratuloja. Yhtymällä voi olla myös muita yhteisestä kiinteistöstä saatuja pääomatuloja, kuten maa-ainestuloja. Kun tuloista on vähennetty niihin kohdistuvat menot, jäljelle jäävä muun toiminnan puhdas tulo jaetaan verotettavaksi osakkaille pääomatulona kiinteistön omistuksen mukaisissa suhteissa. Elinkeinotuloa kiinteistöyhtymällä ei voi olla. Kiinteistöyhtymä ei voi omistaa mitään, joten se ei voi hankkia itselleen omaisuutta tai velkaa.Taloustaito 2/2015: Kiinteistöyhtymä antaa yhtymäselvityksen, s. 60
Verotusyhtymien muodostuminen ja lakkaaminen Verotusyhtymät syntyvät suoraan lain nojalla ilman, että niiden muodostamiseksi tehdään perustamistoimenpiteitä. Verotusyhtymässä on kaksi tai useampia osakkaita. He voivat omistaa omaisuuden tasaosuuksin tai omistus voi jakautua myös erisuuruisiin osiin. Osakkaat voivat olla sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Verotusyhtymää ei yleensä muodostu, jos osakkaat ovat keskenään puolisoita.
Verotusyhtymä myös lakkaa automaattisesti lain nojalla. Se lakkaa, jos yhtymään jää jäljelle vain yksi osakas tai vain kaksi osakasta, jotka ovat toistensa puolisoita. Kiinteistöyhtymä lakkaa myös, kun kiinteistöä koskeva yhteinen arvonlisäverovelvollisuus päättyy.
Verotusyhtymää ei muodostu, jos kiinteistöstä luovutetaan rajoiltaan määrätty määräala. Omistaja hallitsee määräalaansa itsenäisesti. Verotusyhtymää ei myöskään muodostu silloin, jos kiinteistöstä on tehty hallinnanjakosopimus, jonka perusteella kukin osaomistaja hallitsee omaa osuuttaan kiinteistöstä.
Verotusyhtymien toiminta ja verotus Verotusyhtymä on laskentayksikkö, johon lasketaan yhteiseen lukuun harjoitetun toiminnan tulot ja menot. Laskennan lopputulos jaetaan osakkaiden verotukseen heidän osuuksiensa mukaan.
Verotusyhtymän toimintaan käytetty kiinteistö ja muut varat ovat suoraan osakkaiden omassa omistuksessa. Verotusyhtymä itse ei omista mitään. Verotuksessa verotusyhtymän varoina kuitenkin käsitellään yhteisesti omistettua kiinteistöä ja myös sellaisia osakkaiden omistamia omaisuuseriä kuten koneita, jotka on otettu yhteisen toiminnan käyttöön ja merkitty yhtymän muistiinpanoihin. Tällaiset omaisuuserät eivät välttämättä ole osakkaiden yhteisiä, vaan kuka tahansa osakkaista voi omistaa niitä.
Verotusyhtymät eivät ole oikeussubjekteja. Jos yhtymän nimissä tehdään sopimuksia, ne ovat tosiasiassa yhtymän osakkaiden yhdessä tekemiä sopimuksia.Verohallinto: Verotusyhtymä
Verotusyhtymän on laadittava toiminnastaan yhtymän yhteiset, tositteisiin perustuvat muistiinpanot verotusta varten.
Verotusyhtymä ei voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Henkilöiden yhteiseen lukuun harjoittamaa elinkeinotoimintaa verotetaan elinkeinoyhtymänä.
Muita käsitteitä Muita yhtymään verrattavia käsitteitä ovat verotuksessa mm. luonnollinen henkilö, yhteisö ja yhteisetuus.
Katso myös Siviiliyhtiö Yhtymä (liiketalous)
Lähteet
Luokka:Tuloverotus Suomessa