Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkko. Katolisuus on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta protestantismin ja ortodoksisuuden ohella. Katolista kirkkoa johtaa Rooman piispa eli paavi. Hänen asemansa katsotaan perustuvan apostoliseen perinteeseen. Katolisen kirkon keskus on Vatikaanissa Roomassa. Katolisen kirkon mukaan alkukirkosta alkaen piispojen yhteisö on muodostanut yleisen kirkon (). Katolinen kirkko katsoo, että sekä Raamattu että kirkon perinne muodostavat kristillisen uskon perustan.
keskiajalla Rooman kirkko sai sekä maallisen että uskonnollisen vallan läntisessä Euroopassa. Katolisella kirkolla oli suuri vaikutus länsimaisen taiteen ja kulttuurin kehitykseen. Katolinen kirkko tunnustaa ortodoksiset kirkot todellisiksi kirkoiksi, koska niillä on katolisen kirkon mukaan apostolinen seuraanto ja sakramentit. Katolinen kirkko ei sen sijaan tunnusta kirkoiksi 1500-luvun reformaation aikana siitä irronneita suuntauksia vaan kutsuu niitä ”seurakunnallisiksi yhteisöiksi”. Protestanttisilta kirkoilta puuttuu katolisen kirkon mukaan apostolinen seuraanto, pappeus ja tästä syystä myös oikea ja pätevä ehtoollinen. Katolinen kirkko tunnustaa protestanttisen kasteen.
Katolinen kirkko tunnustaa seitsemän sakramenttia: kaste, parannus eli rippi, ehtoollinen, avioliitto, pappeus, vahvistus ja sairaanvoitelu. Jumalanpalveluksen perusmuoto on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Katolisen opin mukaan ehtoollisen leipä ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Katoliseen hartauselämään kuuluu myös pyhimysten kunnioitus, missä erityinen asema on Neitsyt Marialla. Vain miehet voivat toimia pappeina, mutta naiset voivat omistautua uskonnolliselle elämälle nunnina. Kirkossa toimii yli 400 000 pappia, piispaa tai diakonia sekä yli neljä miljoonaa muuta työntekijää. Kirkon hierarkiaa on arvosteltu lasten seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Vuonna 2024 katolisia kristittyjä arvioitiin olevan maailmassa ainakin 1,28 miljardia, mikä on noin puolet maailman kristittyjen kokonaismäärästä. Katolisen kirkon tilastojen mukaan kirkolla oli noin 1,4 miljardia jäsentä, noin 17,8 prosenttia maailman väestöstä. Jäsenistä asui 48 prosenttia Amerikassa, 20 prosenttia Afrikassa, 20 prosenttia Euroopassa ja 11 prosenttia Aasiassa. Katolisen kirkon kasvu oli nopeinta Afrikassa, jossa jäseniä oli 288 miljoonaa. Euroopan väestöstä 39,7 prosenttia oli katolisia. Eri maista eniten katolisia asui Brasiliassa (182 miljoonaa). Vuoden 2026 kyselytutkimuksessa Puolan, Italian, Filippiinien ja Meksikon asukkaista 66–92 prosenttia sanoi olevansa katolilaisia.
Historia
pienois|Pietarinkirkko, Vatikaani. Katolisen kirkon tarkkaa perustamisajankohtaa ei voida määritellä. Vaikka kristinuskon historia ulottuu jo ensimmäiselle vuosisadalle, institutionaaliset rakenteet kehittyivät ajan myötä. Katolista kirkkoa ei myöskään voida erottaa erilliseksi perinteeksi ennen kuin se eriytyi muista kristillisistä perinteistä, kuten ortodoksisuudesta tai protestantismista.
Nikean kirkolliskokous vuonna 325 oli ensimmäinen apostolien jälkeisen ajan kristillisen yhteisön ekumeeninen eli yleiskirkollinen kokous. Kirkon johtajat muodostivat kokouksessa yleisesti tunnustetun uskontunnustuksen. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous vuonna 381 täydensi ja vahvisti Nikean uskontunnustusta, jonka tuloksena syntyi kristillisten kirkkojen maailmanlaajuisesti käyttämä versio.
Monien historioitsijoiden mukaan paavi Leo I (440–461) oli ensimmäinen, joka vaati maailmanlaajuista kirkon yleistä tuomiovaltaa. Khalkedonin kirkolliskokouksen jälkeen vuonna 451 orientaaliortodoksit erosivat omaksi suuntauksekseen.
Kirkon itäisellä ja läntisellä haaralla oli pitkään erimielisyyksiä teologisten, kulttuuristen, kielellisten ja kirkko-opillisten kiistojen vuoksi. Suuri skisma huipentui vuonna 1054, jolloin kirkon itäinen ja läntinen haara erosivat virallisesti. Käsite roomalaiskatolinen on tullut yleiseen käyttöön vasta protestanttisen uskonpuhdistuksen eli reformaation jälkeen. Jotkut historioitsijat pitävät Trenton kirkolliskokousta (1545–1563) katolisuuden sisällä tapahtuneena keskittämisliikkeenä, joka vahvisti Rooman auktoriteettia.
Oppi
Opin perusta
Katolinen kirkko perustaa oppinsa Raamattuun ja traditioon eli perinteeseen. Tradition uskotaan perustuvan ennen Raamatun kirjoitusta alkaneeseen aitoon apostoliseen traditioon, joka jatkuu kirkossa. Kirkko katsoo, että Jeesus on antanut sille opetusviran, jonka ansiosta kirkolla on valta tulkita Raamattua ja traditiota.Katolisen kirkon katekismus, #80–86. Tradition vaikutus kirkon määrittelemään oppiin näkyy selvimmin kirkolliskokouksissa, joita on kirkon historian aikana pidetty yhteensä 21.Katolinen kirkko. Uskonnot.fi. Viimeisin niistä oli Vatikaanin toinen kirkolliskokous 1962–1965.
Katolisen kirkon katekismus on arvovaltaisin esitys kirkon uskosta ja opetuksesta. Katekismuksen mukaan uskon päätotuuksia ovat Jumalan kolmiyhteisyys ja Jeesuksen uhrilahja. Jumalan Poika, tosi Jumala ja tosi ihminen, kärsi ja kuoli ihmisen syntien sovittamiseksi ja nousi ylös kuolleista.Katolinen kirkko. Uskonnot.fi ja http://katolinen.fi/?page_id=5402 Kirkon opinkappaleet eli dogmit ovat sisällöltään muuttumattomia, mutta muutosta voi tapahtua niiden ymmärtämisessä ja kirkollisessa merkittävyydessä.Catholic Encyclopedia 2007.
Oppi kirkosta
pienois|Pietro Perugino, Taivasten valtakunnan avainten luovutus, 1482. Kirkon yhteyden perustana on kolme asiaa: yhden uskon tunnustaminen, yhteisen jumalanpalveluksen ja sakramenttien vietto sekä usko apostoliseen suksessioon. Apostolinen seuraanto tarkoittaa ensiksi, että Raamatun mukaan Jeesus asetti apostoli Pietarin johtamaan seuraajiaan ja toimimaan sijaisenaan. Toiseksi kirkon perinteen mukaan ensimmäisen Rooman piispan eli Pietarin jälkeen nimitettiin aina seuraava tähän tehtävään.Katolisen kirkon katekismus, #815. Paavius on kirkon ylin opetusvirka ja paavi voi halutessaan julistaa koko kirkkoa sitovia dogmeja.Komulainen 2005, s. 49.
Katolinen kirkko ei väitä, että ainoastaan katolilaiset voivat pelastua, mutta varmimmin pelastuksen voi saavuttaa olemalla sen piirissä ja elämällä sen opetuksen mukaan.Katolisen kirkon katekismus, #836. Pelkkä kirkkoon kuuluminen ei kuitenkaan takaa pelastusta.Katolisen kirkon katekismus, #837. Katolinen kirkko ei poissulje muiden uskontojen tunnustajien mahdollisuutta pelastukseen.Katolisen kirkon katekismus, #839–845.
Pyhimykset
pienois|pysty|Pyhä Tuomas Akvinolainen käsissään kirkko ja Raamattu. Carlo Crivelli, 1476. Katoliset kunnioittavat hartaasti pyhimyksiä esikuvinaan kristillisestä elämästä mutta katolinen kirkko on kuitenkin tarkka opettaessaan, että ainoastaan kolmiyhteistä Jumalaa on lupa palvoa.Lumen Gentium 62, 66., , .
Pyhimyksiä ei myöskään rukoilla kuten Jumalaa rukoillaan, vaan heiltä voi pyytää esirukousta. Tätä verrataan kirkossa siihen, kun uskova pyytää ystävää rukoilemaan puolestaan.https://hyviauutisia.net/2007/03/04/pyhien-rukoileminen-ja-kunnioittaminen/ Katolisen teologin blogikirjoitus pyhien kunnioittamisesta.
Kirkko on ”pyhien yhteys”: Lainaus katekismuksesta kohta 962: ”Uskomme kaikkien Kristukseen uskovien yhteyden: niiden, jotka ovat pyhiinvaelluksella täällä maan päällä; niiden, joita puhdistetaan maallisen elämän päätyttyä; ja niiden, jotka nauttivat taivaan autuutta; he kaikki yhdessä muodostavat yhden kirkon.”
Maria
Kunnioittaminen
pienois|Fatiman Neitsyen juhlan kulkue New Yorkissa. Marian, Jeesuksen äidin kunnioittamiseen pätevät samat säännöt kuin muidenkin pyhimysten kunnioittamiseen, mutta hänellä on katolisessa kirkossa ja sen opissa erityinen asema. Kirkko kunnioittaa häntä Herransa Äitinä ja omana ÄitinäänKatolisen kirkon katekismus #972 Teologian aluetta, joka tutkii Neitsyt Mariaa ja hänen asemaansa pelastusjärjestyksessä kutsutaan mariologiaksi. Kirkon mukaan Eevan jälkeläisistä Jumala on valinnut Neitsyt Marian Poikansa äidiksi. Jumalansynnyttäjä, autuas Neitsyt Maria on myötävaikuttanut ihmisten pelastukseen ja kuuliaisuudellaan Mariasta on tullut uusi Eeva, elävien äitiKatolisen kirkon katekismus #511..
Marian kunnioitus saa ilmauksensa Marialle omistetuissa liturgisissa menoissa ja rukouksissa Marialle – esimerkiksi ruusukossa eli ruusunauharukouksessa, joka on evankeliumin yhteenveto.Katolisen kirkon katekismus #971
Oppi synnittömyydestä
Mariaanisiin dogmeihin kuuluu Marian ikuinen neitsyys: Jeesus sikisi Neitsyt Marian kohdussa pelkästään Pyhän Hengen voimasta.Katolisen kirkon katekismus #496. Kirkon liturgia ylistää Mariaa ”ainaisena Neitsyenä”.Katolisen kirkon katekismus #499. Jeesus on Marian ainoa lapsi, mutta Marian hengellinen äitiys sen sijaan ulottuu kaikkiin ihmisiin, joita pelastamaan Jeesus tuli.Katolisen kirkon katekismus #501.
Raamatussa puhutaan Jeesuksen veljistä ja sisarista, mutta kirkon mukaan ne eivät tarkoita Marian muita lapsia. Jaakob ja Joosef, joita kutsutaan ”Jeesuksen veljiksi” (), ovat sen Marian lapsia, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja jota kutsutaan ”toiseksi Mariaksi” (). Vanhasta testamentista tutun ilmaisun mukaan näissä kohdissa on kyse Jeesuksen läheisistä sukulaisista.Katolisen kirkon katekismus #500.
Kirkkoisien mukaan Maria tuli ensimmäisenä osalliseksi voitosta, jonka Kristus sai synnistä: hänet varjeltiin puhtaana kaikista perisynnin tahroista ja Jumalan erityisestä armosta hän ei tehnyt koko maallisen elämänsä aikana yhtään syntiä.Katolisen kirkon katekismus #411. Kirkko näkee, että sen takia kun Maria oli valittu Vapahtajan äidiksi, Jumala tätä tehtävää varten varusti hänet tarvittavilla lahjoilla. Marian luokse tullessaan enkeli tervehtii häntä sanalla ”armoitettu”.Katolisen kirkon katekismus #490..
Koska Maria oli lunastettu jo sikiämisessään, paavi Pius IX julisti tahrattoman sikiämisen dogmiksi vuonna 1854: ”– – autuas Neitsyt Maria on sikiämisensä ensimmäisestä hetkestä alkaen kaikkivaltiaan Jumalan erityisen armon ja etuoikeuden kautta Kristuksen Jeesuksen, ihmiskunnan Vapahtajan ansioiden tähden tullut varjelluksi kaikesta perisynnin tahrasta.”
Marian taivaaseenottaminen ruumiineen ja sieluineen on katolisen kirkon mukaan ainutlaatuista osallisuutta hänen Poikansa ylösnousemukseen ja toisten kristittyjen ylösnousemuksen ennakointia.Katolisen kirkon katekismus #966. ”Lopuksi tahraton Neitsyt, jonka Jumala oli varjellut kaikelta perisynnin tahralta, otettiin maallisen vaelluksen päätyttyä ruumiineen ja sieluineen taivaan kirkkauteen, ja Herra korotti hänet kaikkien kuningattareksi, jotta hän yhä enemmän tulisi Poikansa, herrain Herran sekä synnin ja kuoleman voittajan, kaltaiseksi.” (Lumen gentium, 59.)
Sakramentit
Seitsemän sakramenttia
Kirkko opettaa, että Kristus on asettanut uuden liiton seitsemäksi sakramentiksi kasteen, vahvistuksen, eukaristian eli ehtoollisen, parannuksen eli ripin, sairaanvoitelun, vihkimyksen ja avioliiton.Tuomas Ankvinolainen, Summa theologiae, III, 65, 1. Eukaristian sakramentilla on erityisasema sakramenttien sakramenttina.Katolisen kirkon katekismus #1211.
Katolisessa kirkossa painotetaan sakramenttien tärkeyttä ja uskovaisia kannustetaan osallistumaan sakramentteihin mahdollisimman usein. Aktiivisesti uskontoaan harjoittavat katolilaiset osallistuvat säännöllisesti messuun eli ehtoollisjumalanpalvelukseen ja käyvät ripillä.https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002908533.html
Kaste
pienois|Pappi toimittaa kastetta vastasyntyneelle lapselle.