Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki – 7. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja. Hän käytti toisinaan salanimeä Anna September.

Elämä ja ura Manner varttui Viipurissa uskonnollisten isovanhempiensa hoidossa. Mannerin äiti Elsi Kukkonen kuoli hänen syntymänsä jälkeen. Isänsä Leo J. Mannerin Manner tapasi vasta aikuisena. Hänellä oli savolaisia, hämäläisiä ja suomenruotsalaisia sukujuuria, mutta hän koki itsensä viipurilaiseksi. Sodan vuoksi Manner joutui kuitenkin evakoitumaan Helsinkiin.

Koulunkäynti oli Mannerille vaikeaa, eikä hän myöhemminkään iltaopiskelijana saanut lukiota suoritetuksi. Hän aloitti opinnot myös Taideteollisuuskoulussa, sillä hän tunsi alaan voimakasta vetoa, mutta työn ja iltakoulun vuoksi hän jätti opinnot. Myöhemmin hän otti kantaa kirjojensa kansisuunnitelmiin.

Mannerin ensimmäinen runokokoelma Mustaa ja punaista ilmestyi jatkosodan aikana vuonna 1944. Runoissa heijastuivat sodan kokemukset ja Viipurin menetys. Kokoelmasta on olemassa varhainen käsikirjoitusversio, jossa on Mannerin hahmottelema kansi ja hänen suunnittelemansa kirjan nimi Varjojen taistelu. Käsikirjoituksesta karsittiin julkaistaessa 33 runoa, mutta julkaistussa teoksessa on seitsemän runoa, joita ei ole käsikirjoituksessa. Marja-Leena Tuurna esittää ajatuksen, että kustannustoimittajan lisäksi tai sijasta kokoelmaan on voinut olla vaikuttamassa Mannerin isä Leo Manner, joka työskenteli kustannustoimittajana toisessa kustannusyhtiössä. Käsikirjoituksessa on myös runosuomennoksia.

Vuonna 1949 ilmestyi Mannerin toinen kokoelma Kuin tuuli tai pilvi. 1950-luvulla Manner muutti Orivedelle vaatimattomiin oloihin. Siellä syntyi kolmas runokokoelma ja läpimurtoteos Tämä matka (1956), jota on pidetty Suomen sodanjälkeisen modernismin uranuurtajana. Vuonna 1957 ilmestyi proosakokoelma Kävelymusiikkia pienille virtahevoille. Kirjallisen läpimurron myötä Manner muutti Tampereelle, josta muodostui hänen pysyvä asuinpaikkansa. Kesäisin hän kirjoitti myös Kangasalla ja Ruovedellä. 1960-luvun puolivälistä lähtien hän vietti aikaa myös Espanjan Andalusiassa lähellä Málagaa.

1940-luvun lopulla Manner aloitti kriitikkona Taiteen maailma -lehdessä. Hän kirjoitti kritiikkejä myös tamperelaisiin Kansan Lehteen (1956–1962) ja Aamulehteen (1962–1990). Manner myös suomensi kirjallisuutta; nuorempana viihdekirjallisuutta, myöhemmin muun muassa Georg Büchneriä, Yasunari Kawabataa, Hermann Hesseä, Václav Havelia, Konstantínos Kaváfista, Tomas Tranströmeriä, Oscar Parlandia ja William Shakespearen näytelmiä. Hän käänsi myös useita radiokuunnelmia ja näytelmiä teattereille.

Manner kuoli pitkään sairastamaansa syöpään Hatanpään sairaalassa 73 vuoden iässä heinäkuussa 1995. Hänet on haudattu Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä Mannerin pronssinen muistolaatta sijaitsee Tampereella Ojakatu 1:ssä, missä Manner asui vuodesta 1963 kuolemaansa saakka. Vuonna 2015 Mannerin mukaan nimettiin aukio Tampereella Ojakadun ja Rongankadun risteyksessä.

Suomen Kirjailijaliitto on vuodesta 1997 alkaen jakanut Eeva-Liisa Manner -runopalkintoa tunnustuksena ansioituneille runoilijoille. Helena Sinervo on kirjoittanut Mannerin elämän pohjalta romaanin Runoilijan talossa, joka sai Finlandia-palkinnon vuonna 2004. Vuonna 2005 perustettiin Eeva-Liisa Manner -seura.

Teokset Runokokoelmat Mustaa ja punaista (1944) Kuin tuuli tai pilvi (1949) Tämä matka (1956) Orfiset laulut (1960) Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964) Kirjoitettu kivi (1966) Fahrenheit 121 (1968) Jos suru savuaisi. Elokuun runot ja muitakin. (1968) (1980) Paetkaa purret kevein purjein (1971) Kuolleet vedet (1977) Kamala kissa ja Katinperän lorut (1985) Hevonen minun veljeni. Hevosrunot 1956–1976. (1988)

Proosa Tyttö taivaan laiturilla (1951), pienoisromaani Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957), novellikokoelma Oliko murhaaja enkeli? (1963, salanimellä Anna September), salapoliisiromaaniparodia Varokaa voittajat (1972, tekijän uudistama laitos 1976), romaani

Näytelmiä ja kuunnelmia Eros ja Psykhe (1959), runonäytelmä Uuden vuoden yö (1964–1965) Toukokuun lumi (1966) Poltettu oranssi – Balladi sanan ja veren ansoista (1968) Varjoon jäänyt unien lähde (1969) Vuorilla sataa aina (1970), kuunnelma Sonaatti (preparoidulle pianolle) (1971) Tulva (1977), kuunnelma Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki. (1982) Vuorilla sataa. Näytelmät ja kuunnelmat. Toimittanut Tuula Hökkä. Studio Arkki, 2021. .

Muuta tuotantoa Ikäviä kirjailijoita (1994) – valikoima kirjallisuusesseitä ja -arvosteluja vuosilta 1957–1987, toim. Tuula Hökkä.

Palkinnot ja tunnustukset Kirjallisuuden valtionpalkinto 1952, 1957, 1960, 1961, 1965, 1967, 1978 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1956, 1959, 1960, 1964, 1968, 1971, 1976, 1982 ja 1987 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1957 ja 1960 Aleksis Kiven palkinto 1961 Mikael Agricola -palkinto 1964, Oscar Parlandin romaanin Härän vuodet (Tjurens år) suomennoksesta Pro Finlandia 1967 Väinö Linnan palkinto 1967 Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1968 Sokeain kuunnelmapalkinto 1969 Hämeen läänin taidepalkinto 1972 Kiitos kirjasta -mitali 1973 Kääntäjien valtionpalkinto 1975 Ida Aalberg -mitali 1979 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1992 Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinto 1987

Lähteet

Kirjallisuutta

Kaunonen, Leena: Veden läpi hohtava kirjain: Martin Heideggerin fenomenologinen logos ja olemassaolon kysymysten uudelleen asettaminen Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121:ssa. Teoksessa: Heidegger, toim. Jussi Backman & Miika Luoto. Tampere: (23°45), Eurooppalaisen filosofian seura, 2006.

Aiheesta muualla Eeva-Liisa Manner – modernismin uranuurtaja. Ylen Elävä arkisto. Eeva-Liisa Mannerin haastattelu. Ylen elävä arkisto.

Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomentajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Aleksis Kiven palkinnon saajat Luokka:Mikael Agricola -palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1921 syntyneet Luokka:Vuonna 1995 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit