thumb|270px|Pääsiäisen eli pesahin vietto huipentuu perinteiseen seder-illalliseen thumb|270px|Lehtimajoja Jerusalemissa juutalaisten lehtimajajuhlan, sukkotin aikaan
Juutalaiset juhlapäivät juontavat juurensa usein Toorasta. Ne on lueteltu muun muassa kolmannessa Mooseksen kirjassa. Muita juhlapäiviä on myöhemmin lisätty uudempien juutalaisten historian merkkitapahtumien muistoksi.
Juutalaiset juhlapäivät noudattavat juutalaista kalenteria eivätkä siksi osu gregoriaanisessa kalenterissa vuoden tietyille päiville. Juutalaisille päivä alkaa auringon laskiessa, ja juhlaa edeltävän päivän ilta ("erev") lasketaan juhlaan kuuluvaksi.
Toorassa säädetyt juhlat
roš hodeš roš hašana jom kippur (suuri sovituspäivä) sukkot (lehtimajajuhla) simhat Tora pesah (pääsiäinen) šavuot (viikkojuhla, helluntai)
Toorassa säädettyihin juhliin liittyy roš hodešia lukuun ottamatta rajoituksia, jotka muistuttavat sapattiin liittyviä työnteon kieltoja. Toorassa säädettyinä juhlina rukoillaan ylimääräinen musaf-rukous, joka vastaa Toorassa mainittua ylimääräistä musaf-uhria. Israelin ulkopuolella näitä juhlia vietetään aina kaksi päivää, kun Israelissa kaikki muut paitsi roš hašana kestävät vain yhden päivän.
Rabbiinitradition säätämät juhlat
hanukka tu bišvat purim lag ba'omer tiša be'av
Muita juhlapäiviä
Israelin valtion perustamisen jälkeen juutalaiset ovat ottaneet käyttöön joitakin uusia juhlapäiviä.
jom hašoa – holokaustin muistopäivä jom hazikaron – kaatuneiden muistopäivä jom ha'atsma'ut – Israelin itsenäisyyspäivä jom Jerušalajim – Jerusalem-päivä
Katso myös
sapatti eli šabbat bar mitsva – juhla, jossa poika tulee uskonnollisesti täysi-ikäiseksi bat mitsva – bar mitsvaa vastaava juhla tytöille
Luokka:Kolmas Mooseksen kirja Luokka:Viides Mooseksen kirja