Itä-Ukrainan sodan alkuvaiheet tapahtuivat kesä-elokuussa vuonna 2014. Sen taustalla on vaihe, jolloin Ukrainan hallituksen ”terrorisminvastainen operaatio” kärsi lukuisia takaiskuja. Taisteluja käytiin eniten kapinallisten päätukikohdan Slovjanskin lähellä. Vuonna 2014 Ukrainan armeija tulitti kapinallisten valvomia asutuskeskuksia raskain asein. Runsaasti pakolaisia pakeni Venäjälle. Kapinallisten valvoma alue alkoi melko nopeasti luhistua heinäkuussa alkaneeseen Ukrainan armeijan hyökkäykseen. Itä-Ukrainan yllä ammuttiin heinäkuussa alas malesialainen matkustajakone, jolloin lähes 300 kuoli. Kumpikaan osapuoli ei ole tunnustanut tekoa. Elokuussa Itä-Ukrainaan alkoi entistä näkyvämmin virrata joukkoja ja aseistusta Venäjän puolelta, tosin yhä melko pienessä määrin. Tämän avun turvin hallituksen joukkojen hyökkäys pysähtyi kapinallisten vastarintaan elokuun lopussa vuonna 2014.
Kriisin tausta Kriisiin johtavat tapahtumat lähtivät liikkeelle, kun Azarovin hallitus kieltäytyi marraskuussa 2013 allekirjoittamasta vapaakauppasopimusta EU:n kanssa sillä perusteella, että sopimus ei olisi Ukrainalla taloudellisesti mahdollinen ja että Ukrainan sen sijaan suuntautuisi Euraasian tulliliittoon. Pitkien neuvottelujen perusteella oli yleisesti odotettua, että Ukraina vahvistaisi assosiaatiosopimusken Euroopan unionin kanssa eikä suuntautuisi Euraasian tulliliittoon.
Azarovin hallituksen ja Ukrainan presidentin, Viktor Janukovytšin vastaiset mielenosoitukset pääkaupunki Kiovassa alkoivat yöllä 21.–22. marraskuuta 2013 jatkuen marraskuun, joulukuun, tammikuun ja helmikuun alun ilman suurehkoja väkivaltaisuuksia vuoden 2004 oranssin vallankumouksen tapaan. Ukrainan venäläismyönteinen hallitus pyrki nujertamaan mellakoinniksi äityneet protestit lopulta väkivalloin Maidanin aukiolla. Helmikuussa 2014 lähinnä euromyönteiset tekivät Ukrainassa vallankumouksen. Kiovassa tapahtuneiden ampumisten ja loukkaantumisten vuoksi mielenosoittajat ja Ukrainan presidentti sopivat 21. helmikuuta 2014 tilanteen rauhoittamisesta. Samana päivänä kuitenkaan vallanjako ei toteutunut, vaan 22. helmikuuta 2014 Viktor Janukovytš pakeni tuntemattomaan paikkaan ja lopuksi siirtyi Venäjän federaatioon, jolloin korkeimman radan nopealla päätöksellä muutettiin maan perustuslaki siten, että otettiin voimaan vuoden 2004 parlamantaarisen perustuslain kaltainen laki 2014, jonka perusteella käytännössä valtionhoitajaksi ryhtyi tilapäisenä Ukrainan presidenttinä korkeimman radan puhemies.
Virallinen uusi oranssi hallituskoalitio perustettiin 27. helmikuuta 2014, johon ei kuulunut Itä-Ukrainaa ja Etelä-Ukrainaa edustanut Alueiden puolue, jonka oppositioaseman virallisen toteamisen jälkeen alkoi Krimin kriisi itsenäisyysliikkeenä, joka perusteltiin kansanäänestyksellä, jolla pyrittiin osoittamaan Krimin niemimaan asukkaiden enemmistön tahto liittää Krimin autonominen tasavalta autonomisena tasavaltana ja Sevastopolin liittovaltiokaupunkina liittovaltiosubjekteiksi Venäjän federaatioon.
Venäjä tuomitsi vallankumouksen. Parlamentti uhkasi säätää venäläisiä syrjivän kielilain, mutta presidentti esti sen. Sorron alle joutumista pelkäävät venäläismieliset järjestivät mielenosoituksia Itä-Ukrainassa ja Krimillä. Tilanne kriisiytyi, kun Venäjä teki Krimille sotilaallisen väliintulon ja miehitti niemimaan lähes taisteluitta. Venäläismiehityksen ollessa käynnissä Krimillä järjestettiin kansanäänestys, jossa 96,6 % krimiläisistä äänesti liittymisestä Venäjään. Alueen tataarien äänestysprosentti poikkesi venäläishallinnon ilmoittamasta. Ukraina, kaikki länsimaat sekä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tuomitsivat kansanäänestyksen laillisuuden.
Lännessä Ukrainan tapahtumat nähtiin niin, että Venäjä pyrki säilyttämään ensin koko Ukrainan tai sitten osia siitä omassa etupiirissään. Venäjä ei olisi halunnut Ukrainan ”lännettämistä” EU:lla eikä varsinkaan haluaisi maan liittyvän Natoon. Alle kuukautta ennen Ukrainan presidentinvaaleja CNN kysyi tuhannelta ukrainalaiselta tuntevatko he uskollisuutta Eurooppaa vai Venäjää kohtaan: 56 % Eurooppaa, 19 % Venäjää, 22 % ei kumpaankaan ja 3 % ei osannut sanoa. Ukrainan aiempaa presidenttiä Viktor Juštšenkoa kertoi kannattaneensa 20 % vastanneista. Barack Obamaa kuvasivat parhaimmin sanat ystävällinen ja luotettava, Vladimir Putinia vaarallinen ja vahva johtaja. Toisaalta, Obaman ja Putinin arvioitiin ymmärtävän Ukrainan tilannetta liki yhtä huonosti, Putin 15 % ja Obama 14 %.
Terrorisminvastainen operaatio, Venäjän joukkojen keskitys, pakotteet Itä-Ukrainassa oli venäläismielisten protesteja, kun presidentti Janukovytšin valta oli kaadettu.
Ukrainan hallitus päätti pienen viivyttelyn jälkeen 13. huhtikuuta kumota hallintorakennusten valtaukset vastatoimilla. Näitä vastatoimia Ukrainan hallitus kutsui terrorisminvastaiseksi operaatioksi. Hallitus puhui neuvotteluista ja terrorismin vastaisesta operaatiosta miltei yhtä aikaa. Ukrainalaiset laskuvarjojoukot ja muut armeijan joukot lähtivät liikkeelle ja valtasivat 15. huhtikuuta takaisin separatistien hylkäämän Kramatorskin sotilaslentokentän ja paikallisen poliisiaseman. Ukrainan joukoille annettiin käsky liikkua, muttei taistella.
16. huhtikuuta yksi enimmäkseen nuorista varusmiehistä koottu paikallisten asukkaiden saartama Ukrainan sotilasyksikkö luovutti aseensa lukot venäläismielisille. Paikallisten asukkaiden motiivina oli osin halu rauhaan, ei pelkästään halu tukea venäläisiä. Toisaalla separatistit kykenivät kaappaamaan ukrainalaisilta kuusi panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, jotka ajoivat Slovjanskiin Venäjän liput liehuen. Hallitus veti antautuneen sotilasyksikön kokonaan pois Itä-Ukrainasta.
17. huhtikuuta vastaisena yönä venäläismieliset ukrainalaiset aktivistit hyökkäsivät Mariupolissa Etelä-Ukrainassa kohti Ukrainan sisäministeriön rakennusta. Hyökkäävät separatistit heittelivät polttopulloja ja avasivat tulen rynnäkkökivääreillä. Ukrainalaiset ampuivat sekä varoituslaukauksia että kohti. Ainakin kolme hyökkääjää kuoli ja kolmetoista haavoittui. Lisäksi poliisi pidätti 63 hyökkääjää.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kiisti Ukrainan ja länsivaltojen väitteet separatistien tukemisesta ja varsinkin venäläisten sotilaiden olosta maassa. Samaan aikaan Venäjä keskitti lisää joukkoja Ukrainan rajalle kiristyneen Ukrainan tilanteen johdosta.
Länsimaat, Ukraina ja Venäjä sopivat Genevessä väkivallan lopettamisesta Itä-Ukrainassa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että tilanne rauhoitetaan hajottamalla kaikki laittomat sotilasosastot.
Länsi ei silti hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään eikä Venäjän vastaisten talouspakotteiden purkamisesta ollut edes puhetta. Huolimatta ulkovaltojen sovinnosta venäläismieliset separatistit eivät lopettaneet vastarintaansa. Itä-Ukrainan kaduilla alkoi näkyä myös Ukrainaa tukevia mielenosoittajia.
Yhdysvallat ei luottanut siihen, että Venäjä ajaisi rauhaa Ukrainassa,Obama varoittaa Ukraina-sovusta: ”Emme voi luottaa” Uusi Suomi, 18.4.2014 vaan alkoi puhua lisäpakotteista Venäjää vastaan. Venäjän ulkoministeri Lavrov oli pettynyt Yhdysvaltain uhkauksiin lisäpakotteista. Ukrainan hallitus uhkasi separatisteja pääsiäisen jälkeen alkavilla konkreettisilla toimilla. Mutta hallitus myös lupasi alueille suurempaa valtaa ja nostaa venäjän viralliseksi kieleksi.
Slovjansk kapinakeskuksena oikea|pienoiskuva|320x320px|Venäläismielisiä puolisotilaallisia joukkoja kapinakeskus Slovjanskissa. Ukrainalaismieliset militantit hyökkäsivät Slovjanskissa pääsiäisen vastaisena yönä venäläisseparatistien valvomalle tiesululle.Itä-Ukrainan yhteenotosta liikkeellä sekalaista tietoa Iltalehti, 20.4.2014Useita kuollut yhteenotossa Itä-Ukrainassa? Iltalehti, 20.4.2014 Venäjä syytti Ukrainaa siitä, ettei se halua riisua ääriaineksia aseista. Paikallinen separatistijohtaja pyysi Venäjältä rauhanturvajoukkoja paikalle. Ukrainalaisten mielestä hyökkääjät olivat Venäjän erikoisjoukkoja, joiden tarkoitus oli lavastaa ukrainalaiset syyllisiksi. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden matkusti toisena pääsiäispäivänä Ukrainaan tapaamaan maan johtoa.
Pääsiäisen jälkeen Slovjanskin läheltä löytyi usean henkilön ruumiit. Ruumiissa oli kidutuksen jälkiä. Yksi uhreista tunnistettiin presidentti Oleksander Turtshynovia edustavan puolueen poliitikoksi Volodymyr Rybaksi.
Ukrainan hallitus alkoi hyökätä separatisteja vastaan 24. huhtikuuta 2014. Tällöin sen joukot valtasivat kaupungintalon Mariupolissa. Joukot torjuivat Artemivskissä separatistien aseellisen hyökkäyksen. Tämän myötä Venäjän presidentti Putin uhkasi Ukrainaa seurauksilla.Putin: Ukrainan toimet johtavat seurauksiin Ukrainan turvallisuusjoukkojen ensimmäinen vakavasti otettava hyökkäys Helsingin Sanomat, 24.4.2014 Venäjä oli aloittanut tätä ennen edellisenä päivänä sotaharjoituksen Ukrainan vastaisella rajallaan.Venäjä aloitti sotaharjoituksensa – "Meidän oli pakko reagoida" MTV3, 24.4.2014 Ukraina pyysi Venäjää lopettamaan maansa kiristämisen,Ukraina vaatii Venäjää lopettamaan kiristämisen Mtv3, 24.4.2014 vetämään pois joukkonsa maan rajan läheltä ja uhkasi maan taistelevan, jos Venäjä hyökkää. Venäjä pyysi Yhdysvaltoja painostamaan Ukrainaa, jotta tämä keskeyttäisi operaationsa maan itäosissa. Ukraina julisti, ettei lopeta operaatiotaan. Puheissaan Venäjän ulkoministeri Lavrov piti kynnyskysymyksenä Kiovan Maidanin aukion mielenosoittajien ajamista pois. Toukokuun alussa Ukrainan hallitus palautti maahan yleisen asevelvollisuuden.
Separatistit sieppasivat 25. huhtikuuta Etyjin linja-auton matkustajat ja Ukrainan turvallisuuspalvelun terrorisminvastaisen Alfa-yksikön jäseniä. Separatistit kohtelivat vangitsemiaan Etyjin edustajia hyvinSiepatut Etyj-tarkkailijat tapasivat viestimiä asemiesten valvonnassa Itä-Ukrainassa Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 27.4.2014 mutta nöyryyttivät ja pahoinpitelivät SBU:n terrorisminvasteisen yksikön jäseniä.
Väkivaltaisuudet jatkuivat. Venäjältä tulleiden ”vihreiden miesten” väitetty komentaja Igor Strelkov sanoi, että Venäjä ei aseista heitä, vaan että he toimivat vapaaehtoisesti. Strelkov sanoi myös, että eri separatistiryhmät ovat keskenään erimielisiä tavoitteista. Maan itäosa ei ollut vappuna 2014 enää maan hallituksen valvonnassa.
Saksalainen Bild am Sonntag -lehti kertoo Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun CIA:n päällikön John Brennanin vierailleen Kiovassa huhtikuussa, minkä myös Valkoinen talo vahvistaa ja Venäjä tuomitsee. Lehden mukaan CIA ja Yhdysvaltojen keskusrikospoliisi FBI operoivat Kiovassa Ukrainan hallituksen neuvonantajina osallistumatta taisteluihin.
Ukrainan armeija hyökkäsi jo kolmannen kerran Slovjanskin kapinallisia vastaan 2. toukokuuta 2014. Tällöin separatistit ampuivat alas kaksi armeijan helikopteria olalta laukaistavilla ohjuksilla. Hallituksen joukot valtasivat 2. toukokuuta yhdeksän tiesulkua ja kapinalliset tulittivat vastaan raskain asein.
Konflikti levisi hetkittäin myös Etelä-Ukrainan Odessaan, jossa yhteenotoissa on kuollut ja loukkaantunut kymmeniä. Suurin osa sai surmansa rakennuspalossa. Palon syttymissyy on epäselvä. Varsinkin venäläisten mielestä palon sytyttivät ukrainalaiset.
Ukrainan sisäministeriön suorittamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa 172 pidätetystä tunnistettiin Venäjän ja Transnistrian kansalaisiksi. Poliisi takavarikoi suuren määrän ampuma-aseita pidätysten aikana.