Mikkeli

Mikkeli () on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla. Mikkelin kaupungissa asuu noin ja laajemmin Mikkelin seudulla asuu noin henkilöä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen :nneksi suurin.

Mikkelin pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entisten kuntien kirkonkylät, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtajana on vuodesta 2023 lähtien toiminut Janne Kinnunen. Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2022, ja sitä ennen hän toimi Viitasaaren kaupunginjohtajana. Kinnusen edeltäjä oli vuodesta 2015 kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen, joka irtisanoutui huhtikuussa 2022.

Mikkelissä on toiseksi eniten loma-asuntoja koko Suomessa. Vuonna 2022 niitä oli 10 222.

Historia pienoiskuva|vasen|pysty|Rautakautinen naisen muinaispuku Tuukkalan kalmistolöytöjen pohjalta. Vuoden 1889 tulkinta.|alt=

Esihistoria Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000–2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet Vuoksen puhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle. Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret.

Historiallinen aika pienoiskuva|Savilahden kivisakasti, Mikkelin ja Savon historiallisen maakunnan vanhin säilynyt rakennus.Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa. Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään. Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549.

Nuijasodan Suur-Savon taistelussa vuonna 1597 surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa.

Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Mikkelin kirkonkylää anottiin perustettavaksi kauppalaksi, mutta yritykset raukesivat. Mikkelissä, joka sijaitsi liikenteellisesti edullisella paikalla usean maantien risteyskohdassa, pidettiin kuitenkin markkinoita. Mikkelissä toimivat lisäksi rajatullikamari ja Savon ainoa postikonttori.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 209. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. .

Kustaa III:n sodassa käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalais-suomalaiset joukot saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Sen asemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Kaava oli ruutuasemakaava, jonka useimmat korttelit käsittivät kuusi tonttia.Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?, sivu 35 Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843. Mikkelin säästöpankki avattiin vuonna 1847. Mikkeliin perustettiin maistraatti vuonna 1864 ja rahatoimikamari vuonna 1880. Mikkelin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1875 ja kaupunginhallitus vuonna 1929. Mikkelin kaupunkiseurakunta itsenäistyi vuonna 1908, ja vuodesta 1944 kaupungissa on sijainnut Mikkelin hiippakunnan piispanistuin. Suomen Yhdyspankki avasi konttorinsa Mikkelissä 1860-luvulla ja Kansallis-Osake-Pankki omansa parikymmentä vuotta myöhemmin.Tarmio ym. (toim.): Suomenmaa 5, s. 210.

Itsenäisen Suomen aika pienoiskuva|Kartta Mikkelin kuntaliitoksista. Kaupunkiin liitettiin alueita Mikkelin maalaiskunnasta vuosina 1925–1985. Maalaiskunta ja Anttola yhdistyivät Mikkeliin vuonna 2001, Haukivuori vuonna 2007, Ristiina ja Suomenniemi vuonna 2013. thumb|Näkymä Mikkelin hallituskadulle Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939–1940, 1941–1944 ja 1944–1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta.

Mikkelille on myönnetty Vapaudenristi – 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen – vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivät myös Ristiina ja Suomenniemi.

Maantiede Ilmasto

Aluerakenne Kaupunginosat

pienoiskuva|272px|Mikkelin kaupunkialue ja kaupunginvaltuuston vuoden 1951 päätöksen mukaiset kaupunginosat.Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue (vuoden 2000 loppuun, ennen liitosta Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa) käsitti seuraavat kaupunginosat:

I Savilahti II Maunuksela III Kalevankangas IV Kaukola V Nuijamies VI Kirjala VII Emola VIII Rokkala IX Lähemäki X Tuppurala XI Urpola

XII Laajalampi (nykyisin Kattilansilta on 12. kaupunginosa) XIII Pitkäjärvi XIV Lehmuskylä XV Pursiala XVI Kenkäveronniemi XVII Rouhiala XVIII Riutta XIX Peitsari XX Tusku XXI Siekkilä XXII Visulahti (nykyisin 28. kaupunginosa)

Kylät Mikkeliin (pl. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Lähemäki, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuppurala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko ja Väänälä.

Taajamat Vuoden 2018 lopussa Mikkelissä oli 53 818 asukasta, joista 43 156 asui taajamissa, 10 226 haja-asutusalueilla ja 436:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mikkelin taajama-aste on 80,8 %.Taajama-aste alueittain 31.12.2018 Mikkelin taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken.Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018

# Taajama Väkiluku(31.12.2018) 1 Mikkelin keskustaajama 37 543 2 Ristiinan kirkonkylä2 219 3 Otava 1 511 4 Anttolankylä822 5 Haukivuoren asemanseutu772 6 Pellosniemi 289

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Visulahti on kasvanut yhteen Mikkelin keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vapaa-ajan asutus Suomen kunnista Mikkelissä on toiseksi eniten kesämökkejä, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yli 10 000 kpl.

Hallinto ja politiikka pienoiskuva|Mikkelin kaupungintalo. Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Oskari Valtola. Kaudella 2025–2029 valtuuston paikkajako on seuraava: Keskusta 14 Kokoomus 14 SDP 13 Vihreät 4 Perussuomalaiset 3 Vasemmistoliitto 2 Kristillisdemokraatit 1

Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Pekka Pöyry. Kaudella 2025–2029 hallituksen paikkajako on seuraava: Keskusta 4 Kokoomus 3 SDP 3 Vihreät 1

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa vaalit paikat äänestys-aktiivisuusSDPKok.LKPKesk.SKDLVas.SKLKDSMPPSVihr.Muut1976 16 13 6 3 3 2 − − 74,9 %1980 17 15 3 3 3 2 − 74,5 %1984 20 19 6 2 2 2 68,4 %1988 18 19 1 6 2 2 1 2 62,8 %1992 19 15 − 6 1 2 1 7 64,3 %1996 18 16 7 1 2 1 6 − 55,1 %2000 18 15 17 1 2 − 6 52,5 %2004 21 15 16 1 2 − 4 56,6 %2008 18 17 14 − 2 3 5 − 62,6 %2012 15 14 16 − 3 7 4 − 58,7 %2017 14 11 14 − 3 3 6 − 54,8 %2021 11 11 12 − 2 9 5 1a 51,6 %2025 13 14 14 2 1 3 4 − 49,5 %a Liike NytLähteet: TilastokeskusTilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Tilastokeskus 2021), OikeusministeriöKunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021); Kuntavaalit 2025 (Oikeusministeriö 2025)

Ystävyyskaupungit 23px Borås (Ruotsi) 23px Molde (Norja) 23px Vejle (Tanska) 23px Békéscsaba (Unkari) 23px Ylä-Laukaa (Venäjä)

Talous ja elinkeinot

Oppilaitosten lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, Rejlers ja Savonlinja. Liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa ovat näiden lisäksi Suur-Savon Sähkön tytäryhtiöt Järvi-Suomen Energia ja Lumme Energia.

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).https://elka.fi/yhteys/

Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.https://mikseimikkeli.fi/?lang=en

Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnassa ei ole varusmieskoulutusta. Syyskuussa 2024 ilmoitettiin että Mikkeliin sijoitetaan myös Naton pohjoisen alueen maavoimien alaesikunta.

Keskustauudistus