Mirjam Suvanto (o.s. Tiilikainen; 15. heinäkuuta 1912 – 2. maaliskuuta 1997)Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu? Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964–1970, s. 41, 157, 392–393. Edita, Helsinki 1999.Arkistoyksikkö: 1772 Tiilikainen Mirjam Kansallisarkisto. Viitattu 16.2.2017.(kuva Suvannon hautakivestä) Billiongraves.com. Viitattu 14.6.2018. oli Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toimitsija ja poliitikko.
Suvanto oli punaisesta perheestä. Hän opiskeli 1930-luvulla useaan otteeseen Neuvostoliitossa: vuonna 1930 Kommunistisen nuorisointernationaalin pioneerikurssilla SKNL:n lähettämänä, vuonna 1931 Moskovan Lenin-koulun pioneeriohjaajakurssilla nimellä Margit Linden, 1930-luvun puolivälissä Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa ja vuodesta 1936 Lenin-koulun suomalaisella sektorilla nimellä Aira Oberg.Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938, s. 398, 429. SKS, Helsinki 2006. Hän oli Lenin-koulun aikanaan vuoden ajan naimisissa Veikko Sippolan kanssa, mutta he erosivat toisistaan jouduttuaan Suomeen palattuaan molemmat vankilaan. Suvanto kuului vuonna 1940 toimineen Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran vaikuttajiin. Hänet pidätettiin tammikuussa 1941, ja hän oli vankeudessa koko jatkosodan ajan.
Sodan jälkeen Suvanto oli SKP:n sihteeristön ja politbyroon jäsen vuoteen 1966 saakka. Hän oli SKP:n kansainvälisen osaston johtaja vuosina 1948–1957 ja teki puolueelle myös muun muassa agitaatiotyötä. Hänen on sanottu olleen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä SKP:n vaikutusvaltaisimpia naisia Hertta Kuusisen, Inkeri Lehtisen ja Aili Mäkisen jälkeen mutta edellisiä syrjäänvetäytyvämpi. Suvanto tuki lojaalisti NKP:n kulloisiakin linjauksia, ja SKP:n 1960-luvun lopun hajaannuksessa hän asettui tukemaan vähemmistöä. Hän vaikutti myös DDR:n tunnustamisliikkeen kulisseissa. Lisäksi hän oli Kommunisti-lehden toimittaja.
Suvanto oli Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna 1960-luvun alussa.Helsingin kunnalliskertomus 1960: kaupunginvaltuusto Viitattu 1.3.2015. Hän oli myös Suomen Demokratian Pioneerien Liiton (SDPL) liittoneuvoston puheenjohtaja vuosina 1945–1950 sekä ensimmäinen kunniapioneeri.Esa Ålander: Punaisen Liinan Lapset: Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ja sen edeltäjät, s. 71, 256–258. SDPL 1995. Hän kirjoitti 1950-luvun jälkipuoliskolla kolme liiton julkaisemaa pioneeriopasta. Suvanto esiintyi haastateltavana Peter von Baghin dokumenttielokuvissa Viimeinen kesä 1944 (1992) ja Mies varjossa (1994).
Suvanto on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle.
Lähteet
Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1912 syntyneet Luokka:Vuonna 1997 kuolleet