Korean työväenpuolue () on Pohjois-Korean suurin ja valtaapitävä puolue, jonka valta-asema on kirjattu maan perustuslakiin. Se on perustettu 10. lokakuuta 1945 pääministeri Kim Il-sungin johdolla. Korean työväenpuolue syntyi Korean kommunistisen puolueen ja Uuden demokraattisen puolueen sekä eräiden uskonnollisten ryhmittymien kattojärjestöksi. Korean työväenpuolue johti lisäksi Demokraattista isänmaan yhdistämisen rintamaa, maassa toimivien poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen kattojärjestöä, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 2024.
Puolueen lipussa on vasara työläisten symbolina ja viikate talonpoikien symbolina (ks. sirppi ja vasara) sekä kirjoituspensseli älykköjen symbolina.
Historia Ennen Pohjois-Korean virallista perustamista pidetyt kaksi puolueen kongressia eivät niinkään ottaneet kantaa minkään tietyn ideologian puolesta, vaan pyrkivät ennemminkin rakentamaan toimivaa ja itsenäistä valtiota. Puolueen kongresseja ei pidetä säännöllisesti, vaan ne kutsutaan koolle tarvittaessa.
Puoluetta johti vuodesta 1945 Kim Il-sung aina kuolemaansa vuonna 1994 asti. Tämän jälkeen puolueen ylintä valtaa käytti keskuskomitea, kunnes vuonna 1997 puolue valitsi pääsihteerikseen Kim Jong-ilin. Kim Jong-ilin kuoltua puolueen keskuskomitean johtajaksi valittiin joulukuussa 2011 hänen poikansa Kim Jong-un. Korean työväenpuolueessa on useita miljoonia jäseniä, joiden valitsema edustajakokous nimittää useita kymmeniä jäseniä käsittävän keskuskomitean ja yhdeksänjäsenisen politbyroon.
Viimeksi Korean työväenpuolue on pitänyt kongressinsa tammikuussa 2021. Kongressissa maan korkein virka, joka oli ollut yhdeksän vuotta täyttämättä, täytettiin yllättäen ylentämällä Kim Jong-un Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi. Lisäksi puolueen sääntöihin tehtiin muutos: ensimmäisen sihteerin virkaa, jota pääsihteeriksi noussut Kim Jong-un oli hoitanut, muutettiin siten, että viran haltija on jatkossa pääsihteerin varahenkilö.
1990-luvun lopulla puolueen asema pohjoiskorealaisessa yhteiskunnassa laski hieman sen jälkeen, kun Kim Jong-il otti käyttöön niin sanotun armeija ensin -periaatteen.
Toiminta ja ideologia Puolueen pää-äänenkannattaja on Rodong Sinmun. Puolueella on useita lähijärjestöjä, jotka ovat käytännössä sen puolueen edustus virallisen puoluejäsenistön ulkopuolella. Korean lasten liitto ja Kim Il-sungin sosialistinen nuorisojärjestö ovat puolueen lasten- ja nuorisojärjestöt. Lisäksi puolueella on omat lähijärjestönsä esimerkiksi eri alojen työntekijöille (mm. maanviljelijät ja teollisuustyöntekijät) sekä eri uskontokunnille (mm. kristityt ja buddhalaiset).
Puolue jakautuu provinssi- ja kaupunkitasolla paikallisosastoihin, joiden tehtävä on toimia puolueen vaikutuskanavana pääkaupungin ulkopuolella. Paikallisosastot valitsevat myös edustajansa puolueen kongressiin, joka päättää muun muassa puolueen ideologiasta ja toiminnasta.
Korean työväenpuolueen, ja sitä kautta koko Pohjois-Korean, virallinen ideologia on juche. Ideologiaa voidaan muuttaa puolueen kongressissa. Marxismi-leninismi otettiin viralliseksi ideologiaksi vasta 3. kongressissa vuonna 1956.
Jäsenyys Vuonna 2020 puolueella arvioitiin olevan noin kolme miljoonaa jäsentä. Jäsenten tulee osallistua puolueen järjestämiin tapahtumiin, joissa heitä käytännössä aivopestään enemmän kuin muita kansalaisia.
Periaatteessa puolueen jäsenyys on avoinna kenelle tahansa, mutta käytännössä se on varattu ainoastaan luotettavaksi ja uskollisiksi katsotuille henkilöille, jotka pystyvät todistamaan sosiaaliluokkansa. Tällaisten puolueen jäsenyyttä haluavien tulee myös saada kahden jäsenen suosittelu ja suosittelijoiden puolestaan tulee olla hyvämaineisia jäseniä vähintään kahden vuoden ajan. Ennen täyttä jäsenyyttä henkilö on kokelasjäsen. Puolueen jäsenyyden hankkimiseen liittyy usein myös lahjuksien maksamista. Vihamielisiksi luokitellut (esim. kristittyjen lähetyssaarnaajien tai vuokranantajien jälkeläiset) henkilöt eivät voi liittyä jäseneksi.
Puolueen jäsenyys voidaan myöntää myös postuumisti kunnianosoituksena. Näin on toimittu esimerkiksi Ukrainassa kaatuneiden pohjoiskorealaisten sotilaiden kohdalla.
Puolueen jäsenyys on merkki eliitin statuksesta ja jäsenet nauttivat etuoikeutetusta asemasta muun muassa ruokaa sekä opiskelu- ja työpaikkoja jaettaessa. Puolueen jäsenyys myös suojaa henkilöä vähäisempien rikkeiden seuraamuksilta joko osin tai kokonaan. Toisinaan puolueen jäsenyys oikeuttaa asumaan Pjongjangissa, ja jäsenyys hyödyttää myös jäsenen perheenjäseniä.
Fyysinen puolueen jäsenkortti on pitkälti jäsenen arvokkain esine. Sen hukkaaminen, syystä riippumatta, on peruste puolueesta erottamiselle. Puolueesta erottaminen on pohjoiskorealaisessa yhteiskunnassa erittäin vakava asia ja pahempi kuin se, että henkilö ei olisi koskaan ollutkaan puolueen jäsen.
Lähteet
Luokka:Pohjois-Korean puolueet Luokka:Kommunistiset puolueet