Dracula on irlantilaisen Bram Stokerin kirjoittama kauhuromaani, joka julkaistiin vuonna 1897. Romaanin päähenkilö on kreivi Dracula, kuolematon transilvanialainen vampyyri, joka väijyy viattomia uhreja imeäkseen heistä verta. Tarina ja Draculan hahmo perustuvat aiempaan vampyyrikirjallisuuteen sekä keskieurooppalaisiin kansantaruihin vampyyreista. Hahmon arvellaan saaneen innoitusta myös 1400-luvulla eläneeltä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjältä, joka seivästytti tuhansia ihmisiä ja tunnettiin liikanimellä Dracula. Dracula, Encyclopædia BritannicaVlad III, Encyclopædia Britannica
Romaani on kirjoitettu sen päähenkilöiden päiväkirjamerkintöjen muodossa.
Arviot ja menestys Romaani sai ilmestyttyään niin myönteisiä kuin kielteisiäkin arvioita. Esimerkiksi kirjailija Arthur Conan Doyle kutsui sitä parhaaksi paholaistarinaksi, jonka hän on moneen vuoteen lukenut. Romaani menestyi aluksi kohtuullisen hyvin, ja siitä otettiin pian lisäpainoksia. Yhdysvaltain markkinoille tarkoitettu painos ilmestyi 1899. Ensimmäinen käännös ilmestyi islanniksi 1901: siihen Stoker kirjoitti poikkeuksellisesti itse esipuheen. Suureksi menestykseksi romaani nousi 1920-luvulla, kun siitä alettiin tehdä teatteri- ja elokuvaversioita.Hovi 2015, s. 117–118. Stokerin romaanista tuli genren suosittu perusteos, johon vampyyrikirjallisuus ja -elokuva perustuvat.
Taustatyö Stoker hyödynsi Draculaa varten useita lähteitä ja teki paljon taustatyötä. Hänen muistiinpanonsa ovat säilyneet, ja niistä löytyy luettelo hänen käyttämistään kirjoista. Hän luki kirjoja ihmissusista, hirviöistä, mesmerismistä ja paholaisista sekä teki muistioita erilaisista asioista kuten päänseudun vammoista. Hän tunsi myös aiempaa vampyyrifiktiota ja otti siitä vaikutteita.Hovi 2015, s. 127. Draculan nimen ja muutaman ruhtinas Vlad III:een liittyvän historiallisen faktan hän löysi William Wilkinsonin kirjasta, joka käsitteli Valakiaa ja Moldovaa. Päähenkilönsä ulkoiset piirteet hän otti Sabine Baring-Gouldin ihmissusia käsittelevästä kirjasta, goottilaisen fiktion rikolliskuvauksista sekä aiemmasta vampyyrifiktiosta.Hovi 2015, s. 130. Transilvania ei ollut Stokerin alkuperäinen valinta tapahtumapaikaksi: aluksi tapahtumat oli tarkoitus sijoittaa Itävallan Steiermarkiin. Transilvaniassa Stoker ei koskaan käynyt, mutta hän tunsi sen mystisen ja salaperäisen maineen sekä luki siitä kertovaa kirjallisuutta. Romaanissa kuvatun Draculan linnan esikuva on epävarma, sillä mikään linna ei tarkasti vastaa sen kuvausta, eikä Stoker tuntenut Transilvanian linnoja.Hovi 2015, s. 131–134.
Teemat Romaanin teemana on nähty viktoriaanisen ajan tukahdutettu seksuaalisuus. Stoker myös kuvasi Transilvaniaa sivistyneen ja modernin maailman, etenkin viktoriaanisen ajan Britannian vastakohtana.Hovi 2015, s. 135.
Suomennoksia
• Dracula, selkosuomennos Sainio, Ari, kääntäjä ; Kehitysvammaliitto, kustantaja Kehitysvammaliitto ry 2017
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Dracula. (Wikisource)
Luokka:Dracula Luokka:Goottilaiset romaanit Luokka:Irlantilaiset romaanit Luokka:Vuoden 1897 kirjat