Toriitti ((Th,U)SiO4) on harvinainen silikaattimineraali, joka sisältää toriumia ja uraania. Alkuaine torium löydettiin alkujaan tästä mineraalista, joka sai nimensä alkuaineen mukaan. Toriittia löysi ensimmäisenä 1828 Løvøyan saarelta, Norjasta, pappi ja mineralogi Hans Morten Thrane Esmark. Ruotsalainen kemisti Jöns Jacob Berzelius tunnisti Esmarkin löytämästä kivestä uuden alkuaineen, toriumin. Toriitin kidejärjestelmä on tetragoninen, kuten zirkonin, mutta myös monokliininen ThSiO4-muunnos on olemassa ja tunnetaan nimellä huttoniitti. Toriitti on lähes aina radioaktiivista.
Esiintyminen
Toriittia löytyy useimmiten magmakivistä, kuten pegmatiitista, sekä vulkaniitista ja joistain metamorfisista kivilajeista. Se esiintyy pieninä rakeina hiekassa; suuret kiteet ovat harvinaisia. Toriittia löytyy usein samoista paikoista kuin zirkonia, monatsiittia, gadoliniittia, fergusoniittia, uraniniittia ja yttrialiittia.
Toriitti on tärkeä malmi uraanille. Toriitin muunnos, jota usein kutsutaan "uranotoriitiksi", sisältää erityisesti paljon uraania ja sitä louhitaan Bancroftissa, Kanadan Ontariossa. Muita toriitin muotoja ovat orangiitti, oranssinvärinen muunnos, ja kalsiotoriitti, epäpuhdas muoto, jossa on hivenmääriä kalsiumia.
Ominaisuudet Toriitti on metamiktaattinen mineraali eli sen radioaktiivisuus muuttaa kiteiden rakennetta. Koska sen koostumus vaihtelee, mineraalin ominaispaino vaihtelee välillä 6,6–7,2 g/cm3. Mohsin kovuus on 4,5–5,0 ja mineraalin kiilto on tyypillisesti lasimainen tai pihkamainen. Toriitti on normaalisti mustaa, mutta myös tummanruskeita, oransseja, kellertäviä ja tummanvihreitä muotoja on tavattu.
Lähteet
Luokka:Toriummineraalit Luokka:Uraanimineraalit Luokka:Silikaattimineraalit