Risto Harju (17. heinäkuuta 1929 Oulu – 10. lokakuuta 2015 OuluKuolleet, Arkkitehti oli mukana urheilutoiminnassa, Helsingin Sanomat 9.12.2015 s. B 15, Artikkelin verkkoversio) oli suomalainen arkkitehti. Hän perusti 1966 Arkkitehtitoimisto Risto Harjun, josta tuli 1970-luvulla Pohjois-Suomen suurin arkkitehtitoimisto. Se toimi hänen johdollaan 1990-luvulle saakka, ja sen suunnittelemia kohteita on runsaat tuhat, joista suurin osa on Oulussa.
Toimistossa suunniteltiin varsinkin varhemmin asuintaloja. Harjun perheen vuonna 1971 valmistunut lomamaja Hailuodossa on saanut erityistä, kansainvälistä mainetta. Näiden ohella toimisto suunnitteli monia merkittäviä julkisia rakennuksia, joista tunnetuimpia ovat entinen Oulun uimahalli, Ouluhalli ja Tuirankartano (nyk. Tuiran sosiaali- ja terveyskeskus).Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Hailuoto, s. 67 Suojellusta Nallikarin rantapaviljongista on tullut 1970- ja 1980-lukujen rantakulttuurin ja merellisen Oulun symboli.Lauri 2022, s. 37 Oulun ulkopuolella merkittävin kohde on Kuopio-halli.
Harju kouluttautui alun perin liikuntaneuvojaksi ja työskenteli Haapaveden yhteiskoulussa liikunnan- ja piirustuksenopettajana vuoteen 1959. Loukkaantuminen sai hänet siirtymään arkkitehtiopintojen pariin, ja hän valmistui 1965 arkkitehdiksi Oulun yliopistosta.
Harjun toimiston työt ovat vaikuttaneet voimakkaasti Oulun katukuvaan ja luoneet laadukasta, modernia asumisen standardia kaupunkiin.Lauri 2022, s. 11–13, 25, 35–38Lauri 2014 Nallikarin rantapaviljonki ja useat asuinkohteet on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi osaksi Oulun rakennettua kulttuuriympäristöä.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 200, 205, 214, 240–242, 448, 451–452, 479, 481–482, 486, 500, 559, 639
Harjun toimisto
Harjun taiteellisella johdolla suunniteltiin hyvinkin erilaisia toimeksiantoja: asuntoja, virastoja, toimitiloja, urheiluhalleja, kouluja, kirjastoja, vanhainkoteja ja päiväkoteja sekä kioski- ja ravintolatiloja.Lauri 2022, s. 26, 37 Lisäksi toimisto suunnitteli tilamuutoksia, saneerauksia ja sisustuksia.Oulun Osuuspankki: Rakennushistoriaselvitys, s. 21.Klubitalon rakennushistoriaselvitys, s. 54 Toimistossa tehtiin myös jonkin verran asemakaavasuunnitteluaMäkiniemi 2012, s. 208. Esimerkiksi Knuutilanrannan suunnittelusta tuli arkkitehtuurikilpailun voitto.Liitto, 20.5.1982, s. 6. Joitakin teollisuusprojektejakin tehtiin, kuten Alvar Aallon suunnitteleman Toppilan sellutehtaan laajennus.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 479–482
Jo opiskeluaikanaan, vuonna 1963, Harju perusti arkkitehtitoimiston yhdessä opiskelutoveriensa Kari Karjalaisen ja Reijo Salon kanssa. 1960-luvulla Karjalainen oli Harjun tärkein työpari. Karjalaisen kanssa syntyi useita edistyksellisiä ja omaleimaisia asuinrakennuksia, kuten pientalotyyppi HK, Haulitien rivitalot ja Itäkangastien ja Kaarretien kerrostalot, sekä Oulaisten kaupunginkirjasto.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 200, 639 Haulitien kohteen toimisto sai arkkitehtuurikilpailuvoiton perusteella ehdotuksella ”Meit oli poikia raitilla viis”.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 205 Oulun ulkopuolella osallistuttiin esimerkiksi Valkeakosken hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailuun sijoittuen kolmanneksiKunnan- ja kauppalantalot, viitattu 9.5.2023..
1970-luvulla Arkkitehtuuritoimisto Risto Harju Ky:ssä työskenteli enimmillään yli 20 henkilöä. Näin sillä oli resursseja isoihin, Linnanmaan ylioppilaskylän kaltaisiin hankkeisiin, jotka tuohon aikaan piirrettiin käsin ja vaativat siksi paljon työvoimaa.Alatarvas 2020, s. 34
Harjun toimistolla oli merkittävä rooli nuorten arkkitehtien käytännön kouluttajana. Monet tunnetut pohjoissuomalaiset arkkitehdit työskentelivät uransa alussa Harjun toimistossa. Lahjakkaimmat harjoittelijat saivat myös vastuuta. Esimerkiksi sittemmin kuuluisuuteen noussut Heikki Taskinen sai toimia vastuuarkkitehtina Oulun Puhelimen toimitalon suunnittelussa ja Oulun uimahalli -projektin alkuvaiheessa.Arkkitehti 3/1972 s. 54, 56 Muista harjoittelijoista mainittakoon arkkitehti Juha Paldanius ja arkkitehti Pekka LukkaroinenAhonen & Pesonen 2020, s. 11Puolivälinkangas. Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2012, s. 59. Käytännön ohjaustyön lisäksi Harju teki myös varsinaista opetustyötä Oulun yliopiston Arkkitehtiosaston talonrakennusopin ja arkkitehtuurin assistenttina lähes kymmenen vuoden ajan.
Vuonna 1984 toimiston nimi muuttui Arkkitehtitoimisto Harju & Co:ksi. Pääosakkaiksi mainitaan Risto Harjun lisäksi hänen poikansa, arkkitehti Pekka Harju ja arkkitehti Jouko Ala-AnttiSimpsintien kerrostalot. Rakennuspiirustukset 1986-1988. Pääarkkitehti Harjun toiminta jatkui aktiivisena 1990-luvulle saakka. Toimiston viimeiset projektit valmistuivat 2000-luvun puolella. Ne olivat yhtä monipuolisia kuin toimiston alkutaipaleella: Värttöön suunniteltiin ala-aste ja päiväkoti, Talvikankaalle kaupunkipientaloja, Myllyojan terveysasemaa laajennettiin ja Hankkijan tiilifunkkisrakennus saneerattiin Oulun kaupunginarkistoa varten.Kunnas 2003aProsenttitaide Oulussa, viitattu 3.5.2023.Kunnas 2006 Useissa toimiston myöhäistöissä, kuten Kuopio-hallissa sekä Pyhännän ja Vieremän kunnankirjastoissa, vastuuarkkitehtina toimi Pekka HarjuPyhännän kunnankirjasto. hakemisto.kirjastot.fi. Viitattu 20.6.2023.Vieremän kunnankirjasto. hakemisto.kirjastot.fi. Viitattu 14.12.2023.. Toimiston liiketoiminta lakkasi lopullisesti Harjun kuolinvuonna 2015.
Harju tunnettiin hyvänä liike- ja seuramiehenä. Hän vieraili mielellään suunnittelemissaan kohteissa, kuten taloyhtiöiden juhlissa.Lauri 2022, s. 25
Tyyli
Risto Harjulla oli Oulussa muotiarkkitehdin asema 1960- ja 1970-luvuilla. Hänen toimistonsa tyylin katsotaan olevan linjakasta ja edustavan ajan modernia henkeä.Lauri 2022, s. 37, 42-43 Erityisen arvostettuja kohteita ovat ajan ikoneina pidetyt Nallikarin rantapaviljonki ja pientalot.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 451-452, 559Hakala 2019 Tuiraan suunniteltuja kerrostaloja pidetään malliesimerkkinä 1960-luvun kokeilevasta asuinrakentamisesta.Kilponen 2017
Harjun toimiston 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun asuntosuunnittelu edustaa pääpiirteiltään Bauhaus-vaikutteista funktionalismia.Lauri 2022, s. 27, 31Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 66 Monissa myöhemmissä 1970-luvun rakennuksissa, kuten Linnanmaan ylioppilaskylässä, on strukturalismin ja rationalismin piirteitä.Alatarvas 2020, s. 30, 143Asemakaavan muutos (Kirkkokatu 48 ja Torikatu 49) 2021, s. 10-11
Oulun uimahalli on nostettu esimerkiksi ns. miesiläisestä konstruktivismista, joka on saanut vaikutteita arkkitehti Ludwig Mies van der Rohen ajatuksista koskien kollektiivista, modulaarista ja avointa tilasuunnittelua.Oulun uimahalli, Oulu, Raksila: Rakennuksen ominaispiirteiden selvitys 2019, s. 15-16, 44 Avoimen tilasuunnittelun idea kulminoitui arkkitehtonisessa näkymässä, joka avautui hallin yläkahvilan eli alkuperäisen sisääntuloaulan ikkunoista: kaikki allastilat voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Vaikuttava näkymä oli omiaan luomaan urheilujuhlan tuntua ja on syöpynyt pysyvästi monien hallin käyttäjien mieliin rakennuksen 50-vuotisen historian aikana.Toinen esikuva hallin sisäänkäynti- ja tilaratkaisuille oli Aarne Ervin uimahalliarkkitehtuuri. Ervasti, 2025
Harjun toimisto tunnetaankin parhaiten tyylipuhtaan modernistisista töistään. Tyyliä luonnehtii ajalle ominaisen uuden rakennustekniikan hyödyntäminen, urbaanisuus, järkiperäisyys, modulaarisuus, geometrisuus, vähäeleisyys, sekä perusmateriaalien ja rakenteiden rehellisyys. Ikkuna-aukotuksen suunnittelu ja luonnonvalon käyttö on erityisen hienostunutta.Lauri 2022, s. 13, 27, 30Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 452, 557
Kaiken kaikkiaan Harjun toimisto sovelsi melko monipuolista modernistista tyylipalettia, joka pohjautuu 1960-luvun suunnitteluihanteisiin. Funktionalismin, konstruktivismin ja minimalismin lisäksi aikakauden estetiikkaan kuului erottamattomasti japanismiMoilanen 2021, s. 24, jonka vaikutus näkyy selvimmin Harjun toimiston pientaloissa ja Nallikarin rantapaviljongissa. Japanistista on tuon ajan rakennusten pienimittakaavaisuus, keveys, hienovarainen suhde maisemaan, väliseinien muunneltavuus ja etenkin puurakenteiden näkyvyysMoilanen 2021, s. 26.
Alun perin Nallikarin rantapaviljonki suunniteltiin leirintäalueen kahvila- ja ravintolarakennukseksi, jossa oli myös yleiset suihku- ja pukuhuonetilat. Kohde on suunniteltu ja sijoitettu siten, että rakennusmassa peittää mahdollisimman vähän rantamaisemaa. Pilari-palkkirakenne mahdollistaa sen, että seinät ovat pääosin lasia ja ravintolasta on esteetön näkymä rannalle ja merelle, samoin kuin rakennusta ympäröiviltä katetuilta kuisteilta. Puumateriaalin käyttö on näkyvää niin kantavissa rakenteissa kuin seinäverhouksessa ja sisustuksessa.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 559 Kaiken kaikkiaan rakennus on elegantti ja sopii harvinaisen hyvin ympäristöönsäPohjamo 2014, s. 155.
1960-luvun lopun ja 1970-luvun rakennuksissa on usein ajalle ominainen väriohjelma,Alatarvas 2020, s. 30, 36 joka on saanut vaikutteita konstruktivistisen kuvataiteen ja De Stijl -ryhmän värinkäytöstäMoilanen 2021, s. 32. Väriohjelma perustuu yhden tai useamman sinisen, vihreän, keltaisen, ruskean tai punaisen tehostevärin käytölle julkisivussa, parvekkeissa, pihan kalusteissa sekä sisustuksessa. Onnistuneena esimerkkinä toimiston rohkeasta mutta kuitenkin hienostuneesta värienkäytöstä pidetään Kaukovainion kerrostaloja ja As. Oy Hiirosharjua, jonka julkisivu ja pihapiiri on saneerattu alkuperäisen värisuunnitelman arvot huomioiden.Lauri 2022, s. 30-33, 42-43Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 214 Saman tyyppistä väriohjelmaa on käytetty myös Koskenniskan ja Valurin kerrostaloissaValurin kerrostalot. Rakennuspiirustukset 1973-1974. Hieno, ennallistettu esimerkki Harjun värinkäytöstä sisätiloissa on Nallikarin rantapaviljonki, jonka puurakenteet on käsitelty alkuperäisen värisuunnitelman mukaisilla kirkkaanpunaisen, tummansinisen ja valkoisen sävyillä.
Suomalaiselle myöhäismodernille arkkitehtuurille oli ominaista pyrkimys hillittyyn ja tarkoituksenmukaiseen muotokieleen. Vaikka vaikutteita otettiin moninaisista kansainvälisistä tyylivirtauksista, niitä sovellettiin maltillisesti ja ne sovitettiin kansalliseen modernismin perinteeseen. 1980-luvulla high-tech-arkkitehtuuri valoi uutta uskoa konstruktivismiin ja neofuturismi toi rakennusten muotoihin uutta dynaamisuutta.Koskela-Issa, Saara. Rakennusestetiikka ja sen muotoutumiseen vaikuttaneet ilmiöt 1980-luvun Suomessa. s. 15-17, 44. Jyväskylän yliopisto, 2025. Tämän aikakauden voimannäyte Harjun toimistolta on Ouluhalli, joka valmistui 1985-1986. Aikalaisissa hallin tekninen ja moderni ilme herätti sekä oudoksuntaa että ihailua.Raksilan urheiluhalli. Rakennuspiirustukset 1985
Postmodernistisen estetiikan ja niin kutsutun Oulun koulun vaikutteet ovat vahvimmillaan Harjun toimiston 1990-luvun töissä, joista Johteenpooki -veneilykeskus on valittu suuntauksen arvokohteiden joukkoon. Tyylivirtauksessa korostettiin rakennusten monimuotoisuutta ja rakennuspaikan hengen huomioimista, mikä näkyy veneilykeskuksen suunnittelussa: muotokieli ja väri- ja materiaalivalinnat heijastelevat ympäristön, Oulun Hietasaaren merellisyyttä. Purjehdushenkisen rakennuksen pystylaudoitetut seinät ovat siniset, katto valkoinen ja merimerkki pookia muistuttavassa tornissa on vinoon asetettuja ikkunoita. Julkisen rakentamisen puolella Harjun toimiston myöhäismoderni kausi huipentui Tuirankartanon tiiliarkkitehtuurissa.