Kymijokilinja (myös K-linja) oli talvisotaa ennen ja sen jälkeen vuosina 1939–1940 Taavetista Kotkaan suunniteltu ja osin rakennettu puolustuslinja. Museovirasto ei ole inventoinut linjaa vaan on ottanut tiedot ylös vain muiden inventointien tai teiden rakennuksen yhteydessä.
Suunnittelu Kiristyneen Euroopan sotilaspoliittisen tilanteen vuoksi sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim puolustusneuvoston puheenjohtajana lähetti heinäkuussa 1939 kirjelmän puolustusministeri Juho Niukkaselle ja esitti laajaa linnoittamisohjelmaa Suomen rajoille. Syyskuun puolivälissä 1939 Ylesesikunnan maavoimatoimiston päällikkö everstiluutnantti Valo Nihtilä ehdotti linnoittamista vieläkin kauemmaksi sisämaahan kuin Mannerheim esitti.
Nihtilä ehdotti, että linnoituslinja kulkisi Pielisjärvestä Pielisjokea pitkin Pyhäselkään ja siitä vesistöä myöten Puruveden, Sulkavan ja Puumalan salmien kautta Saimaaseen. Saimaan kanavan linnoituslinjan ohella Nihtilä ehdotti linjaa myös Lemin, Kivijärven ja Valkealan kautta Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Tämän osan, Saimaa–Kymijoki, kenttälinnoittamisen ylipäällikön reservinä ollut 6. divisioona aloittikin jo lokakuun puolella 1939.
Tämän lisäksi Nihtilä ehdotti Saimaan ja Suomenlahden välisen osan linnoittamisen osan tutkimista. Tarkkaa sijaintia kartalle hän ei merkinnyt. Nyt tiedetään, että Nihtilän suunnitelma kyseisellä välillä konkretisoitui Luumäenlinjan (myöhempi Salpalinja) nimellä. Sitä rakennettiin joulukuun 1939 puolivälistä maaliskuuhun 1940.http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2013/10/valo-nihtila-salpalinjan-taustalla.html
Nihtilää pidettiin pessimistinä hänen halutessaan linnoittaa kauas sisämaahan, kulkihan raja 200 kilometrin päässä maanteitse suhteessa Kymijokilinjaan. Talvisota kuitenkin osoitti tarpeen myös taaemmille puolustusvarustuksille. Jo aloitettu Luumäkilinja jäi osin uuden rajan taakse tai sen päälle, jolloin sitä joututtiin linjaamaan uudestaan lännemmäs. Linjasta tuli myöhemmin Edvard Hanellin suunnittelema Salpalinja. Luumäkilinja vanha linjaus konkretisoitui kuitenkin myöhemmin Vaalimaan oikaisuasemana.
Rakentaminen Kivijärven ja Tirvanjärven välistä osuutta ryhdyttiinkin toteuttamaan nopeasti, kun armeija pantiin liikekannalle ylimääräisten harjoitusten (YH) verukkeella. Luumäelle Taavetin seudulle ylipäällikön reserviksi sijoitettu 6. Divisioona sai jo 21. lokakuuta 1939 ohjeen aloittaa suunnittelu ja kenttävarustustyöt osalla voimistaan Saimaan–Kivijärven ja Tirvanjärven alueella (Mankinvirran linja). Linnoitustöihin joutui samoin reservinä Utissa ollut Polkupyöräpataljoona 6.http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2014/08/salpalinjalla-yhteyksia-myos-kotkaan.html
Päämaja antoi käskyn merivoimien komentajalle Väinö Valveelle aloittaa K-linjan linnoittaminen jo 10. joulukuuta 1939. Työt alkoivat vasta tammikuun alussa pienin voimin Utin seudulla. Tammikuun lopussa merivoimien jalkaväkijoukot, työryhmä Aho, aloitti linnoittamisen merenrannasta Juurikorpeen.
Talvisodan päätyttyä linnoittamisjoukot siirrettiin Luumäen linjalta ja myös uuden rajan takaa Kymijoelle. Hetkellisesti linnoittajien määrä nousi jokivarressa jopa noin 17 000 mieheen. Aluksi linnoittajat olivat päämajan pioneerikomentajan Unio Sarlinin alaisuudessa. 5. huhtikuuta linja siirrettiin Edvard Hanellin alaisuuteen. Seuraavana päivänä hän määräsi työt K-linjalla lopetettavaksi. Niitä pienessä mitassa jatkettiin päämajan reservissä olleen 23. divisioonan voimin, Myllykosken–Utin-välillä vielä syksyyn 1940 ja jopa aina kevääseen 1941 saakka.http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2015/03/taydennysta-kymijoki-linjaan-kotkassa.html
K-linjalle oli toukokuuhun 1940 mennessä valmistunut taistelu- ja yhteyshautaa 20 kilometriä, 65 avointa tai katettua asepesäkettä, neljä betonista konekiväärikorsua, 64 kenttälinnoitettuja 1–2 ryhmän majoituskorsuja ja viisi betonista majoituskorsua. "Kalliokorsuja" (luolia) oli rakennettu seitsemän ja kiviestettä (1–4-rivistä) 1,8 kilometriä.
Työvoimana oli ylimääräisten harjoitusten aikaan suomalaisia, mutta sotatoimien alettua ruotsalaisia ja norjalaisia. Tanskalaistenkin oli tarkoitus tulla rakentamaan linjaa, mutta työt keskeytettiin ennen heidän saapumistaan. Myös norjalaiset lähetettiin kotiin. Töitä jatkoivat ruotsalaiset ja suomalaiset välirauhan aikana.
Linjaus Salpalinjan Hamina–Taavetti-linjan ja Kymijokilinjan yhdistää toisiinsa pohjoisesta niiden väliin tehdyt Väliväylää myötäilevät linjat. Näistä Salpalinjan ja HT-linjan välinen alue lasketaan kuuluvaksi HT-linjaan ja puolestaan HT- ja K-linjan välinen linja K-linjaan.
Taavetin ja Utin välillä K-linja on erittäin katkonainen ja jäänyt täysin keskeneräiseksi. Utista eteenpäin puolustuskeskuksia on sen sijaan valmistunut useita.
Maalinja Hietamiehentie Tien molemmin puolein on ylimääräisten harjoitusten aikana rakennetut juoksuhaudat ja panssariesteet Kivilammen kohdalla.
Utti Multasenmäki Valtatie 6:n ja Pasintien risteyksen alueella kulkee koko selänteen leveydeltä juoksuhauta ja osin myös kivinen panssarieste. Myös lännempänä Pöllönmäellä sijaitsee selänteen läpi juoksuhauta ja kivinen panssarieste. Paikalla on myös muistolaatta, jonka mukaan este on tehty syksyllä 1939.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000019743
Utin linnoituksen itäpuolella sijaitsee koko Salpausselän läpi kulkeva juoksuhauta ampumapesäkkeineen. Valtatie 6:n pohjoispuolella lisäksi korsukaivanto ja kivinen panssarieste.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000019740 Utin linnakkeeseen kuuluva selänteen läpi kulkeva kaivanto oli muutettu panssarikaivannoksi, mutta se on nykyisin entisöity alkuperäiseen asuunsa.
Häkämäki Valtatie 6 ja Jyrääntien risteyksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 3 korsukaivantoa.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000012966
Tykkimäki Nykyisen Kouvolan Betoni OY:n mailla on sijainnut puolustusrakennelmia. Soranoton seurauksen jäljellä on enää muutama yksittäinen potero soramontun ja Tehontien välisellä alueella.
Kotkankallio Mäen itärinteessä on yksittäisiä poteroita. Mäen päällä on sijainnut ilmatorjuntakonekivääritorni ja mäen länsirinteessä on keskeneräiseksi jäänyt luola. Kotkankallion länsipuolella kulkee myös lyhyt pätkä panssarikaivantoa ja kivistä panssariestettä.
Töröstinmäki Mäen itärinteessä kulkee juoksuhautaa ja yksittäisiä poteroita. Lisäksi tuntemattomia betonirakennelmia. Mäen korkeimmassa kohdassa on sijainnut ilmavalvontatorni, sekä jatkosodan aikana Raija-tutka.http://yle.fi/uutiset/jatkosodan_aselevosta_70_vuotta_saksalaiset_yrittivat_vieda_mukanaan_salaisen_tutka-aseman_osia/7450124
Valkealan kirkonkylä Valkealan kirkonkylän alueella kulkee kivinen panssarieste, joka on rakennettu 1940.http://www.sotamuistomerkit.fi/Sotamuistomerkit?mid=39
Kymijoki Eerola Eerolan Golfkentän alueella kulkee juoksuhautaa ja kolme korsua, jotka on osin merkitty opaskyltein.http://www.koskigolf.fi/pelaamaan/vaylaesittelyt/ Lisäksi kentän länsipuolisella kukkulalla on yksittäisiä poteroita.
Kymintehdas Kymintehtaan pohjoispuolella sijaitsee yksi ainoista Kymijokilinjalle rakennetuista betonikorsuista. Metallioven paksuudesta ja mallista korsu on helppo tunnistaa talvisodan aikaiseksi rakennukseksi.
Keltti Valtatie 6 pohjoispuolella Jyrkänkallion mäellä on sijainnut ennen juoksuhautaa. Ne kuten myös aikaisempi ruotsalaisten rakentama redukti on tuhottu.
Lauttavalkama Alueella sijaitsee vähäisiä määriä juoksuhautaa.
Kaivonmäki Mäen päällä on sijainnut ilmatorjuntakonekivääriä varten torni.
Koria Alueella sijaitsee juoksuhautaa, kaksi betonista pikakivääriasemaa ja kallioon louhittu tulenjohtoasema. Eskolanmäellä juoksuhautaa ja ilmatorjuntakonekiväärin asema. Korian vanhan meijerin mailla on myös juoksuhautaa.
Anjala Känkkärämäellä luontopolun varrella sijaitsee juoksuhautaa sekä ilmatorjuntakonekiväärin asema. Kirkkokalliolla sijaitsee juoksuhautaa ja panssarintorjuntatykin asema. Kirkkokallion taisteluhautoja on kunnostettu muutamaan otteeseen, tiettävästi ainakin AnjalanElimäen maatalousnäyttelyitä varten 1961.http://www.visitkouvola.fi/sites/default/files/tiedostot/Kymijoki_Ankkapurha.pdf http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000012789
Kotka Kotkassa linja kulkee paikoin jopa neljänä peräkkäisenä linjana. Näistä itäisimpänä Kymijoki-Rapakivenjärvi-Juurikorpi-Tavastila-Rantahaka-linja. Joenmyötäiset linjat olivat: Korkeakoski, Huumanhaara ja Langinkoski.
Sakkara Yhteensä 210 metriä taisteluhautaa.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000028135
Pernoo Yläkylä 30 metriä pitkä taisteluhauta III8.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009859
Jäppilä Tuliasema IV31.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009858
Kurittula Uusitalo Pohjoisosassa taisteluhaudat V5 ja V6. Näiden lisäksi on kaksi suorakulmaista useamman miehen tuliasemaa. Etelässä lisäksi 40 metriä pitkä taisteluhauta V7.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009856
Kurittula Tommila 55 metriä pitkä taisteluhauta V1, sekä 37 metriä pitkä taisteluhauta V2.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009857
Parikka 50 metriä pitkä kaksirivinen panssarivaunun kivieste IV17 sijaitsee kohdassa, jossa Langinkoskenhaarasta erkaantuu itään Korkeakoskenhaara.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009860
Parikassa K-Linja haarautuu kahteen osaan. Korkeakoskenhaaraan ja Langinkoskenhaaraan. Näistä jälkimmäinen haarautuu vielä uudestaan Langinkosken ja Huumanhaaraan Kyminlinnan kohdalla.
Petäjäkoski 65 metriä pitkä panssarivaunun kivieste IV18.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009862
Kierikkala 145 metriä pitkä taisteluhauta nro IV13.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009864 Kallioon louhitut miehistökorsut IV12 (60 hlö) ja IV11 (100 hlö).http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009866 Mäen päällä on sijainnut myös ilmavalvontatorni.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009863
Kolkkala Kolmirivinen panssarikivieste, jonka pituus on ollut 155 metriä. Keskelle tehty 30 metriä leveä aukko.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009869
Uusikylä 200 metriä pitkä ja puolitoistametriä syvä taisteluhauta nro IV7, sekä puoliksi tuhoutunut kolmerivinen ja sata metriä pitkä Panssarikivieste nro IV4.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009870 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009871 Kaksi kalliokorsua IV2 (200hlö) ja IV3 (60hlö).http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009872
Jumalniemi Mäen päällä on sijainnut ilmatorjuntapatteri.http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009873
Kuutsalo