Janne Heikkinen (s. 16. toukokuuta 1990 Oulu) on suomalainen poliitikko ja kokoomuksen kansanedustaja Oulun vaalipiiristä.
Heikkinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Heikkisen poliittinen ura alkoi vuonna 2008, kun hänet valittiin 18-vuotiaana Kempeleen kunnanvaltuustoon. Eduskuntaan hän nousi toisella yrittämällä vuonna 2019. Heikkinen on toiminut Oulun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2017 lähtien. Aikaisemmin hän on toiminut kunnanvaltuutettuna Kempeleessä vuosina 2008–2017, Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2015–2016 sekä Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtajana.https://www.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi/2015/11/21/kokoomuspiirit-valitsivat-luottamushenkilojohdon-vuodelle-2016/
Koulutus ja varhainen ura Heikkinen valmistui ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta vuonna 2009. Hän opiskeli yleistä valtio-oppia Jyväskylän yliopistossa, josta valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on työskennellyt viestinnän suunnittelijana Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn toimistossa Helsingissä.
Poliittinen ura Heikkinen valittiin kunnanvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2008 sekä uudelleen puolueensa äänikuninkaana vuoden 2012 kuntavaaleissa. Hän toimi kunnanhallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2013–2014.Janne Heikkinen Kempeleen valtuston johtoon Lisäksi hän on toiminut Kokoomuksen puoluevaltuustossa vuosina 2014–2016.
Eduskuntaan Heikkinen oli ehdolla Oulun vaalipiiristä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän saavutti ensikertalaisena 2 295 ääntä.
Heikkinen ilmoitti joulukuussa 2016 jättävänsä Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtävät vuoden 2017 alussa paikkakunnalta muuton vuoksi. Samassa yhteydessä hänet nimettiin kuntavaaliehdokkaaksi Oulussa kevään 2017 kuntavaaleihin. Hän sai vaalissa 726 ääntä ja tuli valituksi kolmannelle valtuustokaudelleen. Ennen eduskuntaan nousemista hän toimi Oulun kaupunginhallituksen jäsenenä sekä Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Heikkinen valittiin jatkokaudelle Oulun kaupunginvaltuustoon kesän 2021 kuntavaaleissa. Hän kasvatti äänimääräänsä ja sai 1 071 ääntä.
Heikkinen valittiin 4 136 äänellä eduskuntaan toisella yrittämällä Oulun vaalipiiristä kevään 2019 vaaleissa. Hän istui eduskunnassa liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Heikkinen oli myös Sitran hallintoneuvoston jäsen.
Heikkinen valittiin toiselle kaudelle eduskuntaan 6 452 äänellä. Hän istuu eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja on sen verojaoston puheenjohtaja. Lisäksi Heikkinen on eduskunnan pankkivaltuuston jäsen.
Näkemykset Arvot Heikkinen sijoittuu vaalikonevastausten perusteella oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Heikkinen sijoittuu arvoasteikolla konservatiiviselle puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Heikkinen on kallellaan kansalliskonservatismiin (TAN). HS:n vaalikoneeseen Heikkisen antamissa näkemyksissä korostuvat voimakkaimmin oikeistolaiset mielipiteet.
Teemat Heikkinen sanoo olevansa oikeistolainen, jonka aatteen ytimessä on yksilö ja vapaus. Hän kannattaa yhteiskuntaa, jonka arvot rakentuvat holhouksen, sääntelyn ja verotuksen sijaan vapaudelle, valistukselle, vastuulle ja välittämiselle. Hän on sanonut, että yksilön, perheiden ja yhteisöjen tulisi ottaa enemmän vastuuta itsestään ja toisistaan. (Vaihtoehtoinen arkisto, jonka voi lukea ilman lisäkkeitä) Hän kannattaa Suomen siirtymistä Viron yritysveromalliin.
Heikkinen kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja irtautumista Ottawan sopimuksesta. Hän suhtautuu kriittisesti niin julkisiin kuin yksityisiin monopoleihin ja kannattaa niiden purkamista. Hän kannattaa myös työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Hän teki syyskuussa 2018 kansalaisaloitteen työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja työttömyyskassamaksujen verovähennyskelpoisuudesta luopumiseksi. Heikkinen vastustaa kuntien pakkoliitoksia.
Joulukuussa 2019 terroristijärjestö ISISiin liittyneiden suomalaisten tilanne Al-Holin leirillä nousi julkiseen keskusteluun. Erityistä huomiota saivat kysymykset aikuisten ja lasten noutamisesta leiriltä sekä ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuusta. Heikkinen osallistui opposition aiheesta tekemän välikysymyksen keskusteluun. Hän tiedusteli lukuisissa puheenvuoroissa yhdessä kansanedustaja Heikki Vestmanin kanssa vastauksia Rinteen ja Marinin hallitusten toiminnasta. Keskustelun edetessä alkuyön tunneille Heikkinen ja Vestman saivat ministeri Haaviston kertomaan hallituksen iltakoulussa valitseman toimintalinjan. Selvisi, ettei Haavisto ollut välikysymyskeskustelun alussa kertonut ulkoministerin erityisedustajan toimenkuvaa sen kokonaisuudessaan. Samalla nousi esille, että hallitus oli iltakoulussaan hiljaisesti hyväksynyt myös aikuisten noutamisen Al-Holin leiriltä.
Heikkinen vastusti 2020–2021 aikana käydyissä keskusteluissa Euroopan unionin elpymisvälinettä. Yli kymmenen kuukautta kestäneen poliittisen keskustelun aikana hän toistuvasti kritisoi hanketta. Heikkisen mukaan elpymisvälineen hyväksymistä ei voinut kannattaa, koska se kiihdyttää moraalikatoa, murentaa sääntöperusteisuutta ja vie EU:ta kohti syvenevää tulonsiirtounionia. Heikkinen ilmoitti äänestävänsä elpymisvälineen hyväksymistä vastaan sen jälkeen, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti aluksi äänestävänsä tyhjää. Elpymisväline hyväksyttiin eduskunnassa lopulta äänin 134–71.
Poliittisena esikuvinaan Heikkinen pitää Anders Chydeniusta, Tuure Junnilaa ja Piia-Noora Kauppia.
Luottamustehtäviä Vuosien 2020–2023 aikana Heikkinen toimi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hallintoneuvoston jäsenenä. Marraskuussa 2021 Heikkinen valittiin vuosiksi 2022–2024 Suomen Vapaa-ajankalastajien varapuheenjohtajaksi. Elokuussa 2024 hänet valittiin F-liigaa operoivan SSBL Salibandy oy:n hallituksen jäseneksi.
Yksityiselämä Heikkinen on pitkäaikainen perhokalastuksen harrastaja. Hän on saavuttanut kilpaperhokalastuksen SM-joukkuekisoissa mitalisijoituksia: kultaa 2017 Taivalkoskella, hopeaa Perniössä 2016 ja Kuhmossa 2018 ja pronssia Kuhmossa 2019. Heikkinen edusti Suomea perhokalastuksen EM-kisoissa Puolassa vuonna 2024.
Vaalimenestys Kunnallisvaalit Vuosi Kunta Äänet Tulos 2008 Kempele 62 valittiin 2012 Kempele 120 valittiin 2017 Oulu 726 valittiin 2021 Oulu 1 071 valittiin2025Oulu670valittiin Eduskuntavaalit Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos 2015 Oulu 2 295 ei valittu 2019 Oulu 4 136 valittiin 2023 Oulu 6 452 valittiin
Teokset
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Nykyiset kansanedustajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Oulun kaupunginvaltuutetut Luokka:Kempeleen kunnanvaltuutetut Luokka:Oulun vaalipiiri Luokka:Vuonna 1990 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt