pienoiskuva|Länsiväylän ja Kehä I:n liittymä Espoon Keilaniemessä Länsiväylä () on Helsingistä Espoon eteläosien kautta Kirkkonummelle johtava moottoritie, joka on osa Helsingistä Karjaalle kulkevaa kantatietä 51. Se alkaa Helsingin Ruoholahdesta ja päättyy Kirkkonummen keskustan liepeille. Länsiväylän alkupäässä Helsingissä on vuonna 1965 valmistunut Lapinlahden silta, joka oli pitkään Suomen pisin silta. Lapinlahden sillan keskimääräinen vuorokausiliikenne syyskuussa 2013 oli Helsingin kaupungin laskennan mukaan noin 56 710 autoa.
Historia
Moottoritien rakentaminen aloitettiin vuonna 1961. Sen osuus Ruoholahdesta Gräsaan (Haukilahden liittymään) avattiin 1. lokakuuta 1965, ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin Suomenojalle. Espoonlahdelle saakka moottoritie oli valmis vuonna 1969. Uusin osuus Kivenlahdesta Kirkkonummelle avattiin liikenteelle 29. lokakuuta 2013.http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/kirkkonummi_kivenlahti/Tiedotearkisto/valmis Alun perin moottoritien oli tarkoitus ulottua Porkkalankadun yli Hietalahdenrantaa ja silloista satamaradan linjausta pitkin Lönnrotinkadulle ja Uudenmaankadulle saakka. Tästä jäänteenä on yhä Sinebrychoffinpuiston alittava Mallaskadun tunneli, josta piti tulla Helsingin keskustan läntinen sisääntuloramppi, sekä Länsiväylän korjattu linjaus Salmisaaressa, jossa moottoritie alun perin haaroittui laajasti tarkoituksena jatkaa tietä suoraan haaran keskeltä Porkkalankadun yli.Kenen Helsinki (1970) | Niemi 1-liikennesuunnitelma - Helsingin tieverkko 1980 Ennen vuotta 2000 myös Mechelininkadulta oli suora yhteys Länsiväylälle, kunnes kiihdytyskaistan tilalle rakennettiin toimistorakennus. Nykyään Mechelininkadulta tuleva liikenne yhdistyy Porkkalankadun liikennevirtaan, josta voi kääntyä Länsiväylälle.
Länsiväylän edeltäjä oli vuosina 1933–1938 rakennettu kaksikaistainen Helsingistä Jorvakseen johtanut maantie, Jorvaksentie. Sen Helsingin puoleisessa päässä saman liikenneväylän osina toimivat myös samassa yhteydessä rakennettu Ruoholahdesta Salmisaareen johtanut penger, sieltä Lauttasaareen johtanut alkuperäinen Lauttasaaren silta sekä Lauttasaaren läpi kulkeva Lauttasaarentie, joka sai nykyisen nimensä jo vuonna 1938. Lauttasaarentien länsipäästä alkoi varsinainen Jorvaksentie, joka kulki siltoja ja maapengertä myöten Koivu- ja Hanasaaren kautta Espoon puolelle Karhusaareen, josta se jatkui Espoon eteläosien läpi Espoonlahdelle, jonka se ylitti Muulon siltaa pitkin, sekä edelleen Kirkkonummen puolella Jorvakseen saakka. Siellä se liittyi vanhaan, Muuralan ja Kauklahden kautta kulkevaan Kuninkaantiehen. Vuonna 1939 Jorvaksentietä oli päällystetty asfaltilla noin 17,5 kilometrin matkalta Lauttasaaren sillalta Jorvakseen päin. 12 kilometriä asfalttitietä. Pisin yhtäjaksoinen asfalttipäällystys Jorvaksen maantiellä, Ilta-Sanomat, 19.08.1939, nro 190, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
Kun vuoden 1938 tienumerointijärjestelmä otettiin käyttöön, Jorvaksentiestä tuli osa kantatietä 51. Sen läntisin osa jäi vuonna 1944 kuitenkin Porkkalan vuokra-alueelle, minkä vuoksi kantatie viitoitettiin uudelleen kulkemaan Kauklahden ja Siuntion kautta. Myöhemmin Jorvaksentie menetti kantatien asemansa kokonaan, mutta vuonna 1972 Länsiväylästä tuli jälleen osa kantatietä 51.
Alkuperäinen Jorvaksentie jäi Etelä-Espoon asukasluvun kasvaessa auttamattomasti alimitoitetuksi, minkä vuoksi sitä korvaamaan rakennettiin moottoritie. Moottoritien osuus Lauttasaaren länsiosasta Kivenlahden liittymään eli Martinsiltaan saakka rakennettiin alkuperäisen Jorvaksentien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset eritasoliittymiksi, kun taas osuudet Ruoholahdesta Lauttasaareen ja Martinsillasta Espoonlahden sillalle olivat kokonaan uutta tietä.
Moottoritien Helsingissä oleva osuus sai jo suunnitteluvaiheessa vuonna 1961 nimen Länsiväylä. Espoon puolella tie oli moottoritien valmistuttuakin aluksi nimeltään JorvaksentieHelsingin opaskartta 1966, mutta myöhemmin nimi Länsiväylä on otettu käyttöön myös Espoon alueella. Tiestä käytetään edelleenkin joskus myös nimeä Jorvaksentie, vaikka virallisesti tämä nimi on enää vain kantatien 51 Kirkkonummella olevalla osuudella.
Rinnakkaisteiden rakentaminen
Samaan aikaan moottoritien kanssa rakennettiin myös sen pohjoispuolella sijaitseva rinnakkaiskatu, joka johtaa Tapiolasta Martinsiltaan. Sen nimenä on Tapiolasta Kehä II:lle saakka Merituulentie, Kehä II:lta Suomenojan kiertoliittymään Kuitinmäentie ja Suomenojan länsipuolella Martinsillantie. Martinsillan länsipuolella rinnakkaiskatuna toimii Kivenlahdentie ja sen jatkeet Höyrylaivantie ja Vanha Jorvaksentie, jotka ovat osia alkuperäistä Jorvaksentietä. Lauttasaaren ja Tapiolan välillä Länsiväylällä ei ole rinnakkaistietä, vaan hitaat ajoneuvot kuten työkoneet, jotka eivät voi kulkea moottoritietä eivätkä myöskään sen vieressä olevaa jalankulun ja pyöräilyn väylää pitkin, joutuvat kiertämään Töölön, Munkkiniemen, Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta.
Liittymiä muun muassa kehäteihin ja Tapiolaan on laajennettu aika ajoin, ja leveimmällä kohdalla Tapiolan ja Westendin välillä tie on peräti 12-kaistainen. Kauppakeskus Ison Omenan kohdalle Matinkylän ja Olarin väliin rakennettiin uusi liittymä 2000-luvun alussa.
Myös Länsiväylän eteläpuolelle on alusta asti suunniteltu rinnakkaiskatua, mutta vasta 2000-luvun alussa valmistui yhteys Haukilahdessa Gräsanojan yli, ja Suomenojalla rinnakkaiskatu Suomenlahdentie valmistui vuonna 2016. Jalankululle ja pyöräilylle on omat reittinsä Länsiväylän varrella.
Kuvia
Hankkeet Helsingin kaupunki on suunnitellut Länsiväylän tunnelointia Lauttasaaressa. Se mahdollistaisi alueelle uusia asuntoja ja esimerkiksi Länsibaana-nimisen pyöräväylän.
Lähteet
Aiheesta muualla Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivut 37-43; Tiehallinto Liikenteen sujumista Länsiväylällä voi seurata Tiehallinnon mittauspisteistä, liikenne- ja kelikameroista: Tiehallinnon kelikamera Mittauspiste Espoonlahdessa Mittauspiste Hanasaaressa Jorvaksen uusi maantie halkomaan merenlahtia ja saaria. Valtion osalla kymmenkunta siltaa. Salmisaaren-Lauttasaaren siltatyöt käynnissä, Ilta-Sanomat, 07.07.1934, nro 154, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Helsingin—Jorvaksen tietöissä 70 autoa, 185 miestä ja 20 hevosta. Töitä tehdään kolmessa vuorossa, sekä yöllä että päivällä. Lauttasaaren—Espoon välinen osa liikennöitävään kuntoon ensi vuoden alussa, Helsingin Sanomat, 10.02.1935, nro 39, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietä tehdään yötä päivää, Suomen Kuvalehti, 16.02.1935, nro 7, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Espoon liikenne Luokka:Helsingin liikenne Luokka:Kirkkonummen liikenne 51 Luokka:Suomen moottoritiet