pienoiskuva|right|Hala'ibin kolmio on ollut Egyptin hallinnassa 1990-luvun puolivälistä lähtien. pienoiskuva|right|Vaikka tässä Sudanin kartassa Hala'ibin alue on merkitty osaksi maata, alue ei todellisuudessa ole Sudanin hallinnassa. thumb|upright|Yksinkertaistettu kartta, joka osoittaa Egyptin (keltainen ja vihreä) sekä Sudanin aluevaatimukset (sininen ja vihreä). Hala'ibin kolmio on merkitty vihreällä ja Bir Tawil valkoisella. Hala'ibin kolmio eli Halayebin kolmio () on 20 480 neliökilometrin laajuinen kiistan­alainen alue Punaisen­meren rannalla Koillis-Afrikassa. Se on saanut nimensä siellä sijaitsevan Hala'ibin kaupungin mukaan. Sitä vaativat itselleen Egypti ja Sudan. Kiista aiheutuu siitä, että Sudanin anglo­egyptiläinen yhteis­hallinto vahvisti vuonna 1899 poliittiseksi rajaksi 22. pohjoisen leveyspiirin, jota myöten raja kulki Punaiseen­mereen saakka, mutta vuonna 1902 britit vahvistivat siitä osittain poikkeavan hallinnollisen rajan, jolla osa mainitun leveys­piirin pohjois­puolellakin olevasta alueesta yhdistettiin hallinnollisesti Britannian ja Egyptin yhteis­hallinnossa olleeseen Sudaniin. Siitä lähtien kun Sudan vuonna 1956 itsenäistyi, sekä Egypti että Sudan ovat vaatineet vanhan poliittisen ja hallinnollisen rajan väliin jäävää Hala'ibin aluetta itselleen. Egypti sijoitti alueelle 1990-luvulla sotaväkeä, ja siitä lähtien se on käytännössä, de facto, ollut Egyptin hallinnassa osana Al Bahr al-Ahmarin kuvernoraattia. Egypti on myös tehnyt alueelle huomattavia investointeja.

Alue on likipitäen kolmion muotoinen. Kuitenkin vain sen eteläinen, 290 kilometrin pituinen raja on aivan suora, ja se kulkee 22. pohjoista leveys­piiriä pitkin. Hala'ibin kolmio on kokonaan tämän leveys­piirin pohjois­puolella. Kun Egypti pitää tätä leveys­piiriä etelä­rajanaan ja Sudan vuoden 1902 hallinnollista rajaa pohjoisr­ajanaan, niiden väliin on toisaalta jäänyt Hal'ibin kolmion länsi­puolella myös pienempi Bir Tawilin alue, jota kumpikaan maa ei ole vaatinut itselleen. Se koskettaa Hala'ibin kolmiota kulmittain tämän läntisimmässä pisteessä.

Egyptissä alueesta käytetään joskus myös nimitystä ”Sudanin hallituksen hallinnoima alue” (, lyh. SGAA).

Historia Vuonna 1899 alueella hegemonian saavuttanut Ison-Britannia teki Egyptin kanssa sopimuksen Sudanin yhteis­hallinnosta. Siinä Sudanin ja Egyptin väliseksi poliittiseksi rajaksi vahvistettiin 22. leveyspiiri. Vuonna 1902 britti­hallinto veti kuitenkin erillisen "hallinnollisen rajan", jolla ababdojen asuma alue sanotun leveyspiirin etelä­puolellakin liitettiin Egyptiin, ja kun taas Anglo­egyptiläiseen Sudaniin liitettiin hallinnollisesti Beja-heimon laidunmaat kokonaisuudessaan, vaikka ne ulottuivat saman leveyspiirin pohjois­puolelle. Sudanin hallintoon liitetty alue oli 18 000 km2:n laajuinen ja käsitti myös Hala'ibin ja Abu Ramadin kaupungit. Kun Sudan vuonna 1956 itsenäistyi, Egypti piti vuonna 1899 rajaksi vahvistettua, leveys­piiriä pitkin kulkevaa rajaa maiden välisenä rajana, kun taas Sudan vaati vuoden 1902 hallinnollista rajaa. Täten molemmat maat vaativat itselleen Hala'ibn aluetta. Toisaalta Egyptin hallinnassa olleesta, 22. leveyspiirin etelä­puolelle jääneestä Bir Tawilin alueesta tuli terra nullius, jota kumpikaan maa ei ole vaatinut itselleen.

Helmikuussa 1958, kaksi vuotta Sudanin itsenäistymisen jälkeen, kun Sudan suunnitteli vaalien pitämistä kiistellyllä alueella Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser lähetti sinne sotajoukkoja samaan aikaan, kun maassa oli määrä pitää kansanäänestys Egyptin ja Syyrian yhdistämisestä Yhdistyneeksi arabi­tasavallaksi,, mutta veti ne pois jo saman kuukauden aikana.

Vaikka molemmat maat edelleen vaativat aluetta itselleen, käytännössä se pysyi niiden yhteisessä hallinnassa vuoteen 1992 saakka, jolloin Egypti syytti Sudania siitä, että se oli myöntänyt eräälle kanadalaiselle öljy-yhtiölle tutkimus­oikeuden alueelle. Neuvottelut aloitettiin, mutta yhtiö päätti vetäytyä alueelta, kunnes kiista oli ratkaistu. Heinäkuussa 1994 Sudan lähetti YK:n turvallisuus­neuvostolle, Afrikan yhtenäisyysjärjestölle (OAU) ja Arabiliitolle muistion, jonka mukaan Egypti oli tunkeutunut Sudanin alueelle sotilaallisesti tai puuttunut sen asioihin hallinnollisesti 39 kertaa sen jälkeen, kun Sudan edellisen kerran toukokuussa 1993 oli jättänyt alueloukkauksista muistion. Tammikuussa 1995 Egypti hylkäsi Sudanin OAU:lle tekemän pyynnön, että kiista­kysymyksistä olisi neuvoteltava järjestön seuraavassa kokouksessa Addis Abebassa. Egyptin presidentti Hosni Mubarak kuitenkin saapui kokoukseen Addis Abebaan sen jälkeen, kun hänet oli yritetty murhata. Siellä hän syytti selkkauksesta Sudania, ja vastatoimena Sudanin vaatimuksiin hän lujitti maansa valta-asemaa Hala'ibin kolmiossa lähettämällä sinne sotajoukkoja ja karkottamalla sieltä Sudanin poliisin ja muut viranomaiset.

Vuoteen 1998 mennessä Egyptin ja Sudanin välit olivat jo jonkin verran parantuneet, ja maat ilmoittivat ryhtyvänsä yhdessä toimiin Hala'ibin kolmiota koskevan kiistan ratkaisemiseksi. Molempien maiden turvallisuus­joukot toimivat entistä läheisemmässä yhteistyössä. Myöhemmin samana vuonna Sudan syytti Egyptiä alueella asuvien Sudanin kansalaisten vainoamisesta, minkä syytöksen Egypti kiisti. Maaliskuussa 1999 maat kuitenkin käynnistivät diplomaattiset neuvottelut suhteidensa parantamiseksi. Kun Sudanin presidentti Omar al-Bashir joulukuussa 1999 vieraili Egyptissä, laadittiin yhteinen kommunikea siitä, miten kiista Hala'ibistä pitäisi ratkaista "yhteisen veljeyden hengessä..."

Tammikuussa 2000 Sudan veti sotajoukkonsa pois alueelta ja näin käytännössä luovutti alueen Egyptille, joka siitä lähtien on pitänyt aluetta hallinnassaan.

Vuoden 2000 jälkeen Vuonna 2004 Sudanin presidentti Omar Al-Bashir väitti, että hänen maansa olikin vetäytynyt alueelta vuonna 2000 ja se oli siitä lähtien ollut de facto Egyptin hallinnassa, Sudanilla oli edelleen laillinen oikeus alueeseen, jota se "ei ollut koskaan luovuttanut". Hän sanoi lehdistö­tiedotteessaan: "Emme tehneet myönnytyksiä... Totuus on, että olemme äskettäin uusineet Turvallisuusneuvostolle asiaa koskevan valituksen." Al-Bashir toisti Sudanin Hala'ibia koskevan vaatimuksen myös eräässä vuonna 2010 Port Saidissa pitämässään puheessa, jonka mukaan "Hala'ib on ja tulee aina olemaan sudanilainen."

Sudanilainen poliittis–sotilaallinen liike Itärintama, johon kuuluvat Bejan kongressi ja Vapaat leijonat ja joka vuonna 2006 teki rauhansopimuksen Khartumin hallituksen kanssa, on myös ilmoittanut pitävänsä Hala-ibia osana Sudania, koska sen väestöllä on etniset, kielelliset ja heimositeet Sudaniin. Itärintaman ja Bejan kongressin johtaja Musa Muhammad Ahmad on vaatinut, että Hala'ibin kiista pitää ratkaista kansainvälisellä välitystuomiolla samoin kuin Pohjois- ja Etelä-Sudanin välinen kiista Abyeistä on ratkaistu.

Lokakuussa 2009 vaalikomissio, joka valmisteli Sudanissa huhtikuussa 2010 pidettäviä yleisiä vaaleja, julisti, että Hala'ib on yksi Al-Bahr al-Ahmarin osavaltioon kuuluvista vaalipiireistä ja että sen asukkailla oli perustuslaillinen oikeus rekisteröityä voidakseen osallistua vaaleihin. Vaaliluetteloa ei Hala'ibin alueella kuitenkaan voitu laatia, koska Egyptin viranomaiset eivät päästäneet vaalikomission asettamaa työryhmää alueelle. Joulukuussa 2009 Sudanin presidentin edustajaa Musa Mohamed Ahmedia ei myöskään päästetty alueelle. Hänen tarkoituksenaan oli vahvistaa Sudanin oikeus Hala'ibin kolmioon, tutkia alueen väestön asemaa sekä antaa moraalista ja taloudellista tukea niille sudanilaiselle sotilaille, jotka olivat jääneet vangeiksi alueelle, kun Egypti miehitti sen. Tällöin tuli ensimmäisen kerran virallisesti myönnetyksi, että Egyptin hallinnassa olevalle alueelle oli jäänyt Sudanin armeijan henkilökuntaa. Ahmed vakuutti myös, että Hal'ibin kolmio on osa Sudania, eikä sitä hylätä missään olosuhteissa.

Egyptin hallitus on aikeissa sulkea egyptiläis–sudanilaisen Alshalateenin kauppakeskuksen ja siirtää sen rajanylityspaikalle 22. leveyspiirille. Täten Egyptistä Sudaniin tavaraa kuljettavat kuorma-autot eivät saa enää purkaa kuormaansa Alshlateenissa, vaan se on tehtävä Hadarban rajanylityspaikalla. Toinen rajanylityspaikka on Wadi Halfa Niilin länsirannalla.

Vuonna 2009 Egyptin sähköviranomaiset rakensivat linjan, joka johtaa Ahshalateenin kaupunkiin ja toimittaa sinne sähkövoimaa Egyptin valtakunnan verkosta ja korvaa täten siellä käytetyt paikalliset generaattorit. Linjaa on tarkoitus myöhemmin jatkaa Abu Ramadiin ja Hala'ibiin. Toukokuussa 2010 valmistui uusi päällystetty tie Hala'ibin komiosta Port Sudaniin.

Sudanilaisessa sanomalehdessä Al-Ahram Today kerrottiin huhtikuussa 2010, että Hala'ibin neuvoston entinen johtaja ja Bisharin-heimon jäsen, joka oli kampanjoinut Egyptin sotilaallista läsnäoloa vastaan, oli kuollut sairaalassa Kairossa kaksi vuotta oltuaan Egyptin turvallisuusjoukkojen vangitsemana kaksi vuotta ilman oikeudenkäynti. Bisharin-heimon lähetystö kertoi Sudanin lehdistökeskukselle, että seitsemän ryhmän jäsentä oli edelleen vankeudessa, yksi heistä jo kuuden vuoden ajan.

Heinäkuussa 2010 egyptiläisessä lehdessä Al Masry Al-Youm kerrottiin, että kolmen Hala'ibin alueella asuvan heimon, el-Ababdan, el-Basharyan ja el-Bejan päälliköt tukivat Egyptin vaatimusta alueeseen, ilmoittivat olevansa Egyptin, eivätkä Sudanin kansalaisia ja että heillä oli kaikki Egyptin kansalaisten oikeudet, mukaan luettuna oikeus kansalliseen henkilötodistukseen, äänioikeus ja oikeus palvella Egyptin sotavoimissa.

Marraskuun 29. päivänä 2010 Muhamad Al-Hassan Okair (Toyota), joka vuodesta 1994 lähtien oli ollut Hala'ibin edustaja parlamentissa, lähetti Sudanin presidentille Bisharin-, Hamad-Orab- ja Aliyaab-heimojen pyynnöstä avoimen kirjeen, jossa hän valitteli sitä, että 20 kylää, joiden asukkailla olivat ennen harjoittaneet itsehallintoa, oli pakolla tullut jaetuksi kahden egyptiläisen vaalipiirin kesken. Siinä valitettiin edelleen, että alue oli eristetty muusta Sudanista piikkilangalla, minkä vuoksi heimot eivät enää voineet laiduntaa kameleitaan Bisharin-heimolle vanhastaan kuuluneilla alueilla Sudanin Nahr an-Nilin osavaltion alueella.

Egyptin hallitus on korottanut Hala'ibin kylän kaupungin arvoon, ja siellä on meneillään useita rakennus­hankkeita. Marraskuu 2015 vaaleissa paikalliset asukkaat valitsivat Mamdouh Ali Omaran alueen edustajaksi Egyptin parlamenttiin.

Asutus Alueen suurin kaupunki on Abu Ramad, joka sijaitsee 30 kilometriä Hala'ibistä luoteeseen Punaisen­meren rannalla. Siellä on myös niiden linja-autojen pääte­pysäkki, jotka liikennöivät alueelle Kairosta ja muista Egyptin kaupungeista kuten Assuanista, Marsa Alamista ja Qenasta. Sen ja Hala'ibin kaupunkien lisäksi alueen ainoa asuttu paikka on pieni Hadarban kylä Hala'ibin kaakkoispuolella. Juuri ja juuri kiistellyn alueen pohjois­puolella Egyptin puolella on Alshalateenin kaupunki. Lähin alueen ulkopuolella Sudanin puolella sijaitseva kaupunki on Osief (Marsa Osief), joka sijaitsee 26 kilometriä vuoden 1899 sopimuksen mukaiselta poliittiselta rajalta eli 22. leveyspiiriltä etelään.

Maantiede ja ekologia Afrotrooppisen eläin­maan­tieteellisen alueen pohjois­raja kulkee Hala'inin alueella olevan Gebel Elban kautta, minkä vuoksi alue eroaa suuresti Egyptin hallitsemista välimerellisistä ja pohjois­afrikkalaista ekosysteemeistä. Siellä kasvaa runsaasti akaasioita, mangroveja ja muita pensaita sekä lisäksi joukko endeemisiä kasvilajeja, kuten Biscutella elbensis.

Alueen korkeimmat huiput ovat Mount Elba (1 435 m), Mount Shellal (1 409 m), Mount Shendib (1 911 m) ja Mount Shendodai (1 526 m). Gebel Elban Egypti on julistanut luonnonsuojelualueeksi entisen pääministeri Ahmed Nazifin allekirjoittamalla päätöksellä

Kartta pienoiskuva|center|600px|Neljästä erillisestä lehdestä yhdistämällä koottu Hala'ibin alueen kartta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Kiistanalaiset alueet Luokka:Egyptin ja Sudanin raja