Krooninen väsymysoireyhtymä eli ME-tauti (myalginen enkefaliitti tai myalginen enkefalomyeliitti, suomalaiselta nimeltään lihaskipuja aiheuttava ja myeliiniä tuhoava aivo-selkäydintulehdus), jonka suomenkielisen tautiluokituksen mukainen nimi on virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä (engl. post-viral fatigue syndrome), on neurologinen sairaus, jolle on ominaista pitkäaikainen uupumustila tai uupumisalttius sekä uupumuksen tai yleisen huonovointisuuden huomattava paheneminen rasituksen jälkeen, joista jälkimmäiset ovat sairauden tärkeimmät erotusdiagnostiset kriteerit. Sairauteen liittyy usein myös kognitiivisen suorituskyvyn laskua, yleistä huonovointisuutta, särkyjä ja unihäiriöitä. ME:ssä ei esiinny nimestä huolimatta aina lihaskipuja. Sairaudesta käytetään myös nimeä systeeminen rasitusintoleranssisairaus (systemic exertion intolerance disease, SEID).
ME-tauti jaetaan tyypilliseen ja epätyypilliseen tautimuotoon sen mukaan, onko sairaus alkanut yhtäkkisesti jonkin virusinfektion jälkeen vaiko hiipien. Myös muun kuin virusperäisen infektion ja torjunta-aineille altistumisen, leikkauksen tai jonkin muun ulkoisen stressitekijän on havaittu laukaisseen ME-taudinMolecular Mechanisms of Neuroinflammation in ME/CFS and Long COVID to Sustain Disease and Promote Relapses. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9174654/.
ME on aaltoileva sairaus, jonka oireet näkyvät hermostossa, immuunijärjestelmässä ja monessa muussa elinjärjestelmissäAktiivisuuden rytmittäminen ME-sairaille Opas aktiivisuuden ja levon rytmittämiseen aikuisille, jotka sairastavat lievää tai keskivaikeaa ME:tä.. ME:n neurologiset oireet johtuvat aivojen syvissä osissaNakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. vallitsevan tulehduksen aikaansaamista aineenvaihduntatuotteista ja valkeanNakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950.Unlocking the ME/CFS Puzzle by David Tuller, DrPH, June 16, 2014. sekä harmaan aivoaineen kadosta, johon liittyy myös solujen mitokondrioiden toimintahäirioitä ja laaja-alaisia aineenvaihdunnallisia muutoksia.
ME:n tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta on todennäköistä, että potilaat jakautuvat useampaan alatyyppiin riippuen siitä, missä määrin sairastuminen johtuu ympäristötekijöistä ja missä määrin perimästä ja DNA:n sisältämästä alttiudesta muuntua epigeneettisesti ympäristötekijöiden vaikutuksesta. ME-taudin aiheuttajaksi on epäilty muun muassa immuunipuolustuksen niin sanottujen tappajasolujen häiriintynyttä kalsiumaineenvaihduntaa.
Aivojen tulehdusvaurioita on vaikea osoittaa diagnostisessa käytössä olevilla kuvantamismenetelmilläMikko Puttonen: Oireilemaan jäävä koronatauti on vielä mysteeri. Helsingin Sanomat 10.11.2020: A 12 , mutta Stanfordin yliopiston tutkijat kehittivät vuonna 2019 immunologisen testin, jonka avulla kyetään havaitsemaan sairauden vaikeusaste sekä erottelemaan sairaiden ja terveiden potilaiden verinäytteet tarkasti toisistaan. Kyseistä testiä ei ole kuitenkaan otettu käyttöön.
Pieniannoksinen naltrekson (LDN) auttaa noin 74 prosenttia ME-potilaista. Oman aktiivisuuden sovittaminen sairauden asettamiin reunaehtoihin ehkäisee oireiden pahenemista noin puolella potilaista ja joka viides kokee sen lisänneen asteittain myös toimintakykyäAktiivisuuden rytmittäminen MEsairaille Opas aktiivisuuden ja levon rytmittämiseen aikuisille, jotka sairastavat lievää tai keskivaikeaa ME:tä. https://slme.fi/wp-content/uploads/2022/06/Aktiivisuuden-rytmittaminen-ME-sairaille.pdf. ME:n oireita voidaan lievittää niin ikään aivojen hermokasvutekijää lisäävällä ylipainehappihoidolla. Vasta-aine- eli plasmahoidosta (immunoglobuliini G) on tehty vain kaksi pienimuotoista kaksoissokkotutkimusta, joista toisessa havaittiin hyvä hoitovaikutus, mutta toisessa ei mitään tehoa. Oireita lievittävät hoidot on ostettava kuitenkin yksityiseltä puolelta, eikä niistä saa Kela-korvausta, vaikka osa on hyvin kalliitaSuomen CFS-yhdistyksen kotisivut .
Liikunta ei paranna ME:tä, ja sitä harjoitettaessa pitäisi olla äärimmäisen varovainen. Liian voimakas rasitus voi johtaa sairauden pahenemiseeni, joka saattaa olla pitkäaikaista ja vakavaa. ME:n hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa sen vuoksi aina yhteistyössä potilaan ja hänen mahdollisten omaishoitajiensa kanssa.
ME/SEID-potilaiden riski kuolla itsemurhaan muutaman vuoden kuluessa diagnoosista on lähes seitsenkertainen verrattuna muuhun väestöönVäsymysoireyhtymästä kärsii jopa 40 000 suomalaista. https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/2016051121545467. On myös olemassa viitteitä siitä, että 40–60-vuotiaiden ME-potilaiden syöpäkuolleisuus on huomattavan suurta verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön.
Sairauden nimen historia Sairaus kuvattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa 1930-luvulla , ja se liitettiin kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen vuonna 1969 nimellä myalginen enkefalomyeliitti (ME-tauti) eli lihaskipuja aiheuttava myeliiniä tuhoava aivo-selkäydintulehdusMyalgic encephalomyelitis: a review with emphasis on key findings in biomedical research. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1994528/. Sairaudesta käytettiin aiemmin myös nimityksiä myalgic encephalitis (myalginen enkefaliitti) ja myalgic encephalopathy (myalginen enkefalopatia).
Sairauden nimi muutettiin virusinfektiota seuraavaksi väsymysoireyhtymäksi (postviral fatigue syndrome) tautiluokituksen vuonna 1994 voimaan astuneessa kymmenennessä versiossa. , mutta sairaudesta on käytetty viime vuosina yleisesti nimeä krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue syndrome, CFS). Suomessa on ollut aiemmin käytössä myös sairauden nimen tarkempi käännös krooninen uupumusoireyhtymä, joka kuvaa paremmin sairauden luonnetta, sillä sairaudessa on kyse pikemminkin ruumiillisesta uupumuksesta ja voimattomuudesta kuin tavanomaisesta väsymyksestä.
Vuonna 2011 kolmentoista maan asiantuntijoista koostuva kansainvälinen raati päätyi suosittamaan paluuta vanhaan tautinimekkeeseen myalginen enkefalomyeliitti, koska siihen mennessä oli kertynyt riittävää tieteellistä näyttöä sairauteen liittyvistä tulehduksellisista mekanismeista. Viime vuosina sairaudesta on alettu käyttää lyhennettä ME/CFS.
Vuonna 2015 Yhdysvaltain kansallisen akatemian lääketieteellinen instituutti suositti sairauden nimen muuttamista systeemiseksi rasitusintoleranssisairaudeksi (systemic exertion intolerance disease, SEID), joka kuvastaa sitä, että potilaan yleinen huonovointisuus tai uupumus pahenevat merkittävästi rasituksen jälkeen. Lisäksi suositeltiin, että sairaudesta käytettäisiin diagnoosikoodia G93.3 (virusinfektion jälkeinen krooninen väsymysoireyhtymä) siihen asti, kunnes sille saadaan uusi ICD-10-diagnoosikoodi, eikä potilaille annettaisi enää psykiatrista diagnoosikoodia F48.0, koska sen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita.
Esiintyvyys Nykyisin arvioidaan, että kroonista väsymysoireyhtymää esiintyy 0,2–0,4 prosentilla aikuisväestöstä. Suomessa on arviolta yli 10 000 ME/CFS-potilasta, joista suurin osa on täysin työkyvyttömiä. Suomen lääketieteellisessä ME/CFS-yhdistyksessä on arvioitu, että Suomessa saattaa olla useampi sata täysin omaisten hoidon varassa elävää, vaikean taudinkuvan omaavaa ME-potilasta.
Muiden autoimmuunisairauksien tavoin suurin osa sairastuneista on naisiaAutoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. https://www.aarda.org/autoimmune-information/autoimmune-disease-in-women/ http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00010. Tämä saattaa johtua hormonaalisista eroista miesten ja naisten välillä, sillä ME-taudin oireet muistuttavat hormonitasojen heilahteluun liittyviä vaihdevuosioireita. Arviot naispuolisten potilaiden osuudesta vaihtelevat 50−80 prosentin välillä. Oireyhtymä voi puhjeta missä iässä tahansa, ja se diagnosoidaan yleisimmin 30–40-vuotiaana.
Yhdysvaltain kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan noin 90 prosenttia ME-potilaista on jäänyt ilman diagnoosia Merkittävä osa ME-potilaista on saanut myös väärän diagnoosin. Vaikka CFS on Maailman terveysjärjestön (WHO) viralliseen tautiluokitukseen kuuluva sairaus, lääkärit kyseenalaistavat usein koko sairauden olemassaolon ja antavat potilaille esimerkiksi masennusdiagnoosin.
Unitutkija Markku Partisen mukaan pitkäkestoinen väsymys selittyy 80 prosentilla ME-diagnoosin saaneista todellisuudessa jollain muulla syyllä kuten hoitamattomalla tulehduksella, borrelioosilla, diabeteksella tai uniapnealla.
Oireet ME-taudin ydinoireena pidetään niin sanottuja PEM-oireita (post exertional malaise) eli rasituksen jälkeinen huonovointisuusWhat Primary Care Practitioners Need to Know about the New NICE Guideline for Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome in Adults. Healthcare 2022, 10, 2438. https://www.mdpi.com/2227-9032/10/12/2438/pdf. Jo vähäinenkin ruumiillinen ja henkinen ponnistelu saattavat aiheuttaa taudin oireiden voimistumista. Ilmiötä kutsutuaan myös nimellä PESE- (post exertional symptom exacerbation) ja PENE- (post exertional neuroimmune exhaustion) oireiksi. Krooniselle väsymysoireyhtymälle on usein tyypillistä, että oireet ja niiden vaikeusaste voivat vaihdella paljon jopa saman päivän aikana ja että rasituksensieto aaltoilee päivästä toiseen.
Tyypillisimmät oireet ovat jatkuva tai alati uusiutuva uupumus, laaja-alainen tai vaeltava lihas- tai nivelsärky, huono unenlaatu ja muut unihäiriöt, kognitiiviset häiriöt sekä rasituksen jälkeinen yleinen huonovointisuus.
Kroonisen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta tai jopa täysin invalidisoivaa. Liikunta pahentaa uupumusta tyypillisesti siten, että erot terveisiin ovat suurimmillaan, kun liikunnasta on kulunut neljä tuntia tai enemmän. ME-potilaat väsyvät usein jo pienestä ponnistelusta, ja heidän kuntonsa heikkenee pitkäksi aikaa liikunnan jälkeen. Tämä liittyy muun muassa siihen, että liikunta heikentää ME-potilaiden lihasten ja aivojen verenkiertoa sekä lisää tulehdusta ja hapetusstressiä. ME-potilaat eivät pysty myöskään käyttämään normaalisti happea aerobiseen energiatuotantoon, jolloin elimistö saattaa joutua hajottamaan omaa side- ja lihaskudostaan fyysisen ponniselun aikana. On myös olemassa viitteitä siitä, että harmaan aivoaineen kato heikentää CFS-potilaiden kykyä olla ruumiillisesti aktiivisia.
Uupumuksen lisäksi CFS:ssä esiintyy tavallisesti myös aivorungon verenkierron heikentymistä . Tästä aiheutuu kognitiivisia muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöitä (”aivosumua”), joiden vaikeusaste vaihtelee lievistä vaikeaan dementoitumiseen. CFS:ään saattaa liittyä myös lihasheikkoutta, kävely- tai puhekyvyn katoamista, päänsärkyä, migreeniä, masennusta ja ahdistusta.
Myös uni-valverytmin häiriöt ovat hyvin yleisiä. Osa potilaista nukkuu melkein vuorokauden ympäri, toiset taas kärsivät vaikeasta unettomuudesta. Yöuni on usein pinnallista, ja potilaat voivat kärsiä myös painajaisista.
CFS-potilaat kärsivät usein jatkuvista virus- tai bakteeritulehduksista sekä uusista allergioista ja yliherkkyyksistä. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä. Suuri osa potilaista kärsii posturaalisesta (pystyasennossa ilmenevä matala verenpaine) tai ortostaattisesta hypotensiosta (pystyasennossa ilmenevä verenpaineen haitallinen lasku).Täysin kokeelliset hoidot CFS-verkko